(Keskisuomalainen 15.4.2005, Mielipiteet-palsta)
Olin keskiviikkoiltana kuulemassa infoa tänä vuonna toteutettavasta Jyväskylän Energia Oy:n sekä Jyväskylän Veden (ent. Vesilaitos) yhdistämisestä. Toimenpiteessä Jyväskylän kaupunki myy ”Vesilaitoksen” Energiayhtiölle huikealla 160 miljoonan euron hinnalla.
Rohkenen väittää hintaa huikeaksi, koska takavuosina, kun eräät kauppasivat Energiayhtiötä Imatran Voimalle, oli kauppahinta ”vain” 138 M€ eli 22 miljoonaa euroa vähemmän! Kun vertaillaan energiakonsernin (64 M€) ja Veden (16 M€) liikevaihtoja sekä taseiden 109,1 M€ ja 37,7 M€ välistä suhdetta, on Veden
kauppahinta todella korkea. Niin korkea, ettei yksikään sijoittaja kaavailtua hintaa maksaisi.
”Vesilaitoksen” verkostojen ns. teknistä nykyarvoa on tiettävästi pohdittu useankin konsultin toimesta ja päädytty tiettyihin summiin, mutta liika on aina liikaa. Jos joku maksaa yrityskaupasta hinnan, mikä on kymmenen (10) kertaa vuosittaista liikevaihtoa suurempi, niin hän on joko ”rikas kuin Kroisos” tai täysin syyntakeeton.
Vastuullisena valtuutettuna tarkastelisin kauppahintaa ja myynnissä olevan liikelaitoksen arvoa ”vapaan kassavirran menetelmällä” eli tuottoarvon avulla, jolloin kauppahinnan puolittaminen saattaisi olla paikallaan. Tästä olisin valmis tinkimään ylöspäin siten, että kaupungin saamaksi myyntivoitoksi jäisi maksimissaan 100 miljoonaa euroa. Mikä sekin on paljon.
Miksi sitten haluan nostaa asian pramille? Lähinnä siksi, ettei ”vesilaitos” selviä kaupan jälkeisistä velvoitteistaan ilman merkittäviä veden ja jäteveden hinnantarkistuksia. Korotuspaineet ovat – perinteisellä merkonomitalouden
logiikalla arvioituna – useita kymmeniä prosentteja. Kun näin on, niin syntynee riski, että korotuspaineet siirtyvät energiayhtiön kaukolämmön ja sähkön hintoihin, koska sähkön siirtohintoja ei voida enää tarkistaa takavuosien malliin. Lisäksi sähkömarkkinalaki vaatii sähköverkoston yhtiöittämistä v. 2007 alusta lukien.
Asiasta on syytä keskustella näin julkisesti, mutta ennen kaikkea valtuustoryhmien välillä. Muussa tapauksessa on jälleen puhuttava piiloverotuksesta, josta eniten kärsii paljon puhuttu ”vähäväkinen kansanosa” ylikorkeiden taksojen ja tariffien johdosta.
KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylän Veden
johtokunnan jäsen,
kaupunginvaltuutettu
(sdp)