(Keskisuomalainen 19.4.2006)
Olin 11.4.2006 Korpilahdella kuuntelemassa JP Alasen selvitystä koskien Korpilahden ja Jyväskylän kuntaliitosta. Tilaisuudessa oli ”suuren urheilujuhlan tuntua” vain sillä erotuksella, että korpilahtelaiset ovat totisen paikan edessä eli tienhaarassa.. Kaatuako talousvaikeuksiin ”saappaat jalassa” vai jatkaako elämistä tutuilla kotikunnailla osana isompaa peruskuntaa?
Yli 30 vuotta julkishallinnossa ja lähinnä sen kirjanpidon ja taloushallinnon parissa työskennelleenä totean, että vaihtoehdot ovat vähissä. Niin vähissä, ettei Korpilahti niistä yksin selviä. Myös kuntalaisten valitsemat päättäjät ja kunnan virkamiesjohto ovat sen todenneet.
Mutta mitkä ovat vaihtoehdot? Liitos Jyväskylään ei olisi vaihtoehdoista huonoin. Miksikö? Sitä haluan osaltani seuraavassa valottaa. Korpilahden kunnan tuloveroprosentti on tällä hetkellä 20, ja yhden prosentin kunnallisverotuotto on noin 0,500 miljoonaa euroa (M€). Kunnan kattamaton alijäämä oli viime vuoden lopussa 3,4 M€. Tämä tarkoittaa sitä, että jos kunnan talous tasapainotetaan ”yhdellä rykäyksellä”, veroprosenttia tulisi korottaa seitsemän (7) yksikköä, jotta alijäämää saataisiin kurottua umpeen yhden talousarviovuoden aikana (7 x 0,500 M€ = 3,5 M€).
Tämä on mahdoton ajatus, mutta mitä pitempään tilanne jatkuu, sitä suuremmaksi alijäämä muodostuu. Jos ja kun päätös Jyväskylään liittymisestä syntyy, niin jokaisen korpilahtelaisen kunnallisvero putoaa puolestaan 1,50 %-yksikköä ja sen päälle vielä kirkkoon kuuluvien vero 0,40 prosenttia eli yhteensä 1,90 %. Jokainen voi tarkistaa tämän vuoden ”esitäytetystä verolipustaan” omakohtaisen hyötynsä.
Toinen vielä merkittävämpi hyöty tulee työllisyyden parantumisena. Jyväskylän intressinä on saada asukkailleen lisää tonttimaata. Ja sitähän Korpilahdella on: kaavoittamatonta raakamaata. Maanmyynnin hyöty lankeaa luonnollisesti vain maanomistajille, mutta kaavoituksesta, kunnallistekniikan ja asuntojen rakentamisesta hyötyvät monet paikkakunnan yrittäjät, työntekijät ja Korpilahti. Asuntojen valmistumisen myötä eli uudisasukkaiden mukana säilyvät korpilahtelaisten palvelut ja jokapäiväinen elämänmeno. Oletan, että palvelualoille tarvitaan myös lisää työpaikkoja jne.
Summa summarum. Uudet tuulet, uudet asukkaat ja uusi peruskunta ovat mielestäni ne elementit, joiden avulla peruskorpilahtelainenkin voi todeta oman tulevaisuutensa turvatuksi.
KAUKO TUUPAINEN
maakuntavaltuutettu (sdp)
Jyväskylä