Keskisuomalainen 21.9.2006 ”Mielipide-palsta”
Arkkitehtuurisesti komea Jyväskylän pääkirjastorakennus valmistui vuonna 1980 ja on ollut maakunnan lippulaiva jo valmistumisestaan alkaen. Hyvä niin. Noina aikoina ja sen jälkeen kunnat ja kuntien taloudet elivät nousukauttaan, niin myös Jyväskylä.
Nyt ovat ajat toisin. Vieläkään ei ole kunnolla selvitty 1990-luvun lamavuosista. Jyväskyläkin on laitettu matokuurille, josta kärsii se väestönosa, joiden edusmiehet ovat todella vähissä kaupungin päätöksenteossa ja se näkyy ja kuuluu. Onko oikein, että kaupunki on siirtynyt kunnallisverotuksen lisäksi piiloverotukseen?
Piiloverotus näkyy jokaisen kaupunkilaisen maksamissa taksoissa ja tariffeissa, olipa kyse vedestä, sähköstä, lämmöstä jne. Maksut ovat samat kaikille kaupunkilaisille tuloeroista piittaamatta. Mielestäni se ei ole oikein.
Toisaalta kaupunki karsii jopa valtuuston hyväksymiä peruspalveluja, joita tavallinen kansa käyttää. Otan tässä yhteydessä kantaa vain yhteen peruspalveluun eli kirjastopalveluihin. Kirjastolaitoksessa lakkautettiin 1990-luvulla Yrjönkadun lehtilukusali, Viitaniemen lähikirjasto sekä neljä laitoskirjastopistettä.
2000-luvulla lakaisee iso luuta eli kirjastoverkkoa vähennetään oikein kunnolla. Liipaisimella ovat Lohikosken ja Kypärämäen kirjastot. Asiasta keskusteltiin viimeksi vajaa viikko sitten Lohikoskella ja paikalla olleet henkilöt tyrmäsivät ajatuksen 100-0!
Olen jo vuosi sitten esittänyt, että miksi ei toimita toisin? Onko pääkirjasto monumentaalisena rakennuksena niin pyhä, etteikö sen toimintoja voitaisi hajauttaa lähiöihin? Pääkirjaston vaikutusalueella (Keskusta, Kauppatori, Tourujoki, Lutakko, Mattila ja Mäki-Matti) on 16.000 asukasta eli yhtä paljon kuin Kuokkalassa, josta kirjasto puuttuu kokonaan.
Pääkirjaston vuosivuokra (Tilapalvelulle) on tänä vuonna 593.229 euroa ja Lohikosken sekä Kypärämäen yhteensä 40.584 euroa eli vajaa 7 % pääkirjaston vuokrasta. Viime vuonna oli kirjaston käyttäjistä alle 15-vuotiaita lainaajia Lohikoskella 19,5 % ja Kypärämäessä 22,7 %, kun pääkirjaston luku oli vain 5,3 %. Vastaavasti yli 64-vuotiaita lainaajia Lohikoskella oli 16,1 % ja Kypärämäessä 13,4 %, kun pääkirjaston osuus oli vain 8,1 prosenttia.
Kaikella yllä olevalla haluan viestittää, ettei lähikirjastojen lakkauttaminen ole tätä päivää. Olisikin syytä harkita, että pääkirjaston toimintoja ja resursseja hajautetaan ja Kuokkalaankin perustetaan kauan kaivattu kirjasto. Perustaminen oli lähellä 10 vuotta sitten, mutta valtuuston voimasuhteiden muututtua oikeistoenemmistöiseksi vuoden 1997 talousarvioon varatut määrärahat hupuloitiin muihin tarkoituksiin.
KAUKO TUUPAINEN
perusdemari Kuokkalasta