Arkisto toukokuu, 2007

Haukanniemi puhuttaa kaupunkilaisia

keskiviikko, toukokuu 30th, 2007

Suur-Jyväskylän lehti ke 30.5.2007

Viime torstaina järjesti Jyväskylä-seura ry erinomaisuuden keskustelutilaisuuden, jossa kaupungin yhdyskuntatoimen arkkitehdit Leena Rossi ja Mervi Vallinkoski kertoivat kuvin ja sanoin Haukanniemen suunnittelun tämänhetkistä tilaa.

Jyväskylän kaupunginvaltuusto teki jo parikymmentä vuotta sitten eli 21.3.1987 juhlapäätöksen, jonka mukaisesti ”… Haukanniemen alue siihen liittyvine vesi- ja suojelualueineen kuin myös teknisen oppilaitoksen alueeseen rajoittuvat virkistysalueet rakennetaan 150-vuotiaan kaupungin juhlapuistoksi (Shildtin puisto)… ”

(lisää…)

SLEY:n tukeminen ja naispappeus

tiistai, toukokuu 15th, 2007

Keskisuomalainen ti 15.5.2007:

Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (SLEY) ei kehotuksista huolimatta ”noudata kirkon päätöksiä” suhteessaan naispappeuteen. Asenne on herättänyt vilkasta keskustelua eri puolilla Suomea. Esimerkiksi syksyllä 2003 otettiin asiaan voimakkaasti kantaa eräissä Etelä-Pohjanmaan seurakunnissa. Samoin asia oli jo aiemmin eli vuonna 1999 esillä mm. Helsingin ja Espoon seurakunnissa.

(lisää…)

Keljonlahden voimalaitosinvestointi

tiistai, toukokuu 15th, 2007

Valtuutettu Kauko Tuupaisen (PerusÄssä) puheenvuoro Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksessa 14.5.2007, § 58: ”Keljonlahden voimalaitosinvestointi”

Me olemme tänään tekemässä tämän vuosituhannen tärkeintä, mittavinta ja kalleinta ratkaisua – suurvoimalan investointipäätöstä!

Siksi haluan tässä puheenvuorossani valottaa – useimmille valtuutetuille tuntemattomia taustoja asian tiimoilta:

Kaupunginvaltuusto päätti 12.1.19812, että Rauhanlahden voimalan rakentaminen annetaan Imatran Voima Oy:lle (IVO). Jos kaupunki olisi rakentanut voimalan omistukseensa, kuten tuolloin esitin, ei tätäkään KV:n kokousta tarvittaisi. (Voimalan rakentamiseen varatut rahat käytettiin v. 1982 kaupunginteatterin ja jäähallin rakentamiseen).

Jyväskylän Energiatuotanto Oy (JYT) perustettiin v. 1995 ja toiminta alkoi seuraavan vuoden eli 1996 alussa. Fortumilla olivat neuvotteluissa paremmat juristit ja insinöörit, mikä selvisi muutaman toimintavuoden jälkeen, kun tehtyä JYT-sopimusta sovellettiin käytännössä.

Jyväskylän Energialaitos yhtiöitettiin vuoden 1996 lopulla ja se aloitti toimintansa 1.1.1997, jolloin päättyi sähkölaitoksen 94 vuotta kestänyt liiketoiminta ja Raimo Sopon 12 vuotta kestänyt sähkö- ja energialautakunnan/hallituksen puheenjohtajuus.

Syyt tämäniltaiseen ”voimalaitosasiaan” löytyvät myös historiasta:

Vuonna 1995 perustetun JYT´in toiminta ei tyydyttänyt vuotta myöhemmin perustetun JE Oy:n hallitusta. Tämä johtui siitä, että hyvin nopeasti todettiin, että Fortum Power and Heat rahastaa JYT:ttiä kahden Fortum konserniin kuuluvan tytäryhtiön Neste Oilin ja Fortum Service´in avulla. Molemmat yhtiöt möivät palvelujaan JYT:lle ”täysillä katteilla”.

Silloinen toimitusjohtaja Jorma Väkiparta yritti neuvottelujen avulla ”kohtuullistaa” JYT-sopimusta, muttei siinä onnistunut. Tälle asialle antoi täyden tuen yhtiön silloinen hallitus. Tästä aiheutui, että kaupunginjohtaja (kja) Pekka Kettunen haukkui niin Väkiparran kuin silloisen hallituksen puheenjohtajankin ”pystyyn”, koska he olivat ”pahoittaneet Fortumin johdon mielen epäasiallisilla vaatimuksillaan”.

Todellinen syy haukkuihin selvisi hyvinkin nopeasti, silla Kettunen aikoi kaupata osan vastaperustetun energiayhtiön osakkeista Fortumille. Tässä puuhastelussaan hän sai tukea kokoomuksen, vihreiden, kristillisten ja keskustan valtuutetuilta. Tämä tohotus kariutui KV:n kokouksen 29.12.1997 alla, kun kaupunginhallitus (kh) veti aiemmin hyväksymänsä esityksen takaisin.

Vuodet kuluivat, energiayhtiö säilyi kaupungin omistuksessa ja JE Oy ei päässyt sopuun Fortumin kanssa ”JYT-kiistassa”. Kävi kuitenkin niin, että Fortum ilmaisi kirjeellään 25.9.2000 JE Oy:lle ”valmiutensa keskustella JYT:in omistusosuutensa myynnistä JE Oy:lle”. Silloinen kja Kettunen ei kuitenkaan asialle lämmennyt, mutta ajatus jäi hautumaan JE Oy:n hallituspöydän ympärille

Hieman myöhemmin Fortum ilmaisi kantanaan, ”ettei Rauhalahden kakkosvoimala nouse lähivuosina”. Keskustelimme asiasta JE Oy:n hallituksessa ja päädyimme siihen, että minä teen esityksen kh:lle osakkeiden ostamisesta. Jätin ostoesityksen kirjallisena kaupunginkansliaan 1.10.2002, mutta vastausta ei vieläkään ole saatu.

Kun emme päässeet sopuun JYT:stä keksi joku silloisen hallituksen pöydän ympärillä olevista – luottamus- tai toimihenkilöistä – että heitetään ilmaan ”tosiasiana” ajatus oman voimalan rakentamisesta Keljonlahteen. Ideana oli tällä tavoin kiristää Fortumia sopuun JYT- kiistassa. Sopuun ei tuolloin päästy, mutta kuten tiedetään, myöhemmät JE Oy:n hallitukset ovat lähteneet tosissaan kehittelemään ”leikkimielistä ideaa” ja tänä iltana olemme tosipaikan edessä.

Hyväksyn uuden voimalan rakentamisen, mutta alussa kertomani historian opettamana, vain kaupungin yksinomistukseen. Kun ”siipiveikkoja” on tulossa mukaan, niin miksi unohdamme Suomen ja Pohjoismaiden osaavimman energiayhtiön – Fortumin? Eli kaupungin ja kaupunkilaisten kannalta olisi syytä toteuttaa alkuperäinen Rauhalahti 2- suunnitelma ja rakentaa tuleva voimala nykyisen Rauhalahden voimalan yhteyteen.