Valtaa maakuntavaltuustolle

Keskisuomalaisen ”Puheenvuoropalsta” ti 5.2.2008:

Viime viikolla vieraili ministeri Mari Kiviniemi Jyväskylän sidosryhmätapahtumassa. Ennakkoluuloistani huolimatta hän osoittautui fiksuksi nuorehkoksi päättäjäksi, jolla oli sanottavaa myös meikäläiselle – huru-ukolle. Hänen puheenvuoronsa innoittamana otin kantaa – päivän tekstistä poiketen – sekä läänin- että maakunnanhallintoon.

Viestini oli se, että jos lääninhallinnon tehtäviä ajetaan alas, niin lainmuutosten jälkeen. olisi maakunnallista päätösvaltaa siirrettävä enenevässä määrin maakuntavaltuustolle. Olen tehnyt asiasta joitakin vuosia sitten kaksikin maakuntavaltuustoaloitetta, jotka eivät ole johtaneet tulokseen.

Aloitteitteni punainen lanka oli, että entistä parempaan ja kustannuksilta edullisempaan lopputulemaan päästään hallinnollista byrokratiaa keventämällä. Tällä hetkellä Keski-Suomessa on lukuisia kuntayhtymiä, joiden valtuustoihin peruskunnat nimeävät sopiviksi katsomiaan eri puolueiden edustajia.

Olen saanut, pitkähkön virkamies- ja luottamushenkilöurani aikana, olla mukana mm. seuraavissa kuntainliitoissa ja -yhtymissä: Suojarinteen keskuslaitoksen kl, Jyväskylän ammattikoulun kl, Jyväskylän seudun ammatillisen koulutuksen ky, Keski-Suomen konservatorion kl, Keski-Suomen liiton ky ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ky.

Tällä hetkellä peruskuntien valtuustot ovat valinneet Keski-Suomen liiton, sairaanhoitopiirin ja koulutuskuntayhtymän (Jkl) valtuustoihin kaikkiaan 174 valtuutettua. He puolestaan ovat valinneet kuntayhtymien hallitukset ja tarkastuslautakuntien jäsenet. Kokemukset tiedän, että pienemmälläkin joukolla tullaan toimeen. Kyse ei ole niinkään kansalaisdemokratiasta, vaan puoluediktatuurista.

Eikö olisi järkevämpää ja demokraattisempaa, että Suomen perustuslain mukaisesta valta kuuluisi kansalle, joka valitsisi, salaisilla ja suhteellisilla vaaleilla edustajansa Keski-Suomen maakuntavaltuustoon, jolle keskitettäisiin päätösvalta edellä luettelemissani kuntayhtymissä. Toki jokaisella nykymuotoisella kuntayhtymällä olisi pienimuotoinen hallitus, jonka alaisena ky:n johtaja ja muut virkamiehet toimisivat.

Tiedostan, että asia vaatii erinäisiä lainmuutoksia, mutta sitä vartenhan eduskuntaan on valittu 200 päättäjää. Verolakeihin ei tarvita muutoksia, koska peruskunnat rahoittavat jo nyt merkittävän osan kuntayhtymien menoista. Toisaalta Suomi on niitä harvoja maita, joissa maakuntahallinto on demokratia-mielessä takapajulla. Muutoksen jälkeen hallinto kevenisi, päällekkäisyydet poistuisivat, päätöksenteko tulisi läpinäkyväksi ja valta sekä vastuut selkenisivät. Samalla kuntayhtymien johtajien asema – oman hallinnonalan johdossa – saisi kuntajohtajiin rinnastettavan statuksen. Arvelee

Kauko Tuupainen
Jyväskylä