Palokka-lehti to 12.6.2008:
Jyväskylän kaupunginvaltuusto käsitteli kesäkuun alussa vuoden 2007 tilinpäätöstä ja tarkastuslautakunnan kertomusta. Tuloslaskelma kertoi ja tasenumerot todistivat, että kaupungin talous on entistäkin vakaampi. Kuinka monella kunnalla pitkäaikaiset saamiset ovat suuremmat kuin pitkäaikaiset lainat? Jyväskylän kaupungin saamiset olivat viime vuoden vaihteessa 721 euroa per asukas suuremmat kuin lainat eli erotus on ”huikeat” 61,6 miljoonaan euroa. Myös kaupungin korkotulot olivat 7,6 miljoonaa suuremmat kuin viime vuoden korkomenot. Ehdottelinkin valtapuolueille, että jatkossa olisi kuntalaisten tarvitsemien palvelujen vuoro.
Kaupungin investointimenot olivat viime vuonna 30,2 miljoonaa, mutta uutta lainaa tarvittiin vain 7 miljoonaa eli 23 prosenttia. Herättelinkin valtuustossa kysymyksen, että eivätkö asiat ole esimerkiksi yksityistaloudessa hyvin, jos kuntalainen ostaa 200.000 euron asunnon ja tarvitsee lainaa vain 23 % eli 46.000 euroa. Loppurahoituksen 154.000 euroa hän – tässä esimerkkitapauksessa – ottaa omasta pivosta tai muusta käteiskassastaan. Samalla tavalla on suhtauduttava kunnan lainanottoon, kunhan se käytetään järkeviin investointeihin ja peruskorjauksiin.
Yllä kertomaani logiikkaan perustuen, pidän tärkeänä että maalaiskunnan homekoulut korjataan pikaisesti ja työt rahoitetaan pitkäaikaisilla lainoilla. Jos kuntalainen huolehtii omasta kotitalostaan ja kesämökistään, korjaten ajoissa rapistuneet paikat, samaan on myös kunnan virkamiesten ja päättäjien kyettävä. Mielestäni on edesvastuutonta antaa verorahoilla hankittujen julkisten rakennusten rapistua ja jopa homehtua ”purkukuntoon”, kuten maalaiskunnassa kerrotaan tapahtuneen.
Jyväskylän kaupungin on vastattava huutoonsa maakunnan veturina toimimisesta. Uuden Jyväskylän vuoden 2009 talousarvioon on varattava riittävät määrärahat homekoulujen peruskorjauksiin. Samoin lukioiden lopettamis- ja keskittämispuuhat niin Palokan kuin Vaajakoskenkin osalta on lyötävä jäihin. ”Järjen köyhyys” on mielestäni tyhmyyttä, koska lainanotto ei saa olla kunnallekaan mikään tabu, varsinkin kun lainarahat käytetään järkevästi peruskorjauksiin.
Jonkinlaista komiikkaa on kuntalaisten valitsemien luottamushenkilöidenkin keskuudessa. Valtakunnan politiikassa pyritään toimintojen hajasijoittamiseen, paikallispolitiikassa toimintojen keskittämiseen. Olisinkin loihe lausumaan: ”Suo siellä – vetelä täällä.”