Arkisto tammikuu, 2010

Kaupunginhallitus asiantuntijana

keskiviikko, 27 tammikuun, 2010

Keskisuomalaisen mielipidepalsta ke 27.01.2010

Jyväskylän kaupunginvaltuusto on valinnut perusturvalautakuntaan 13 jäsentä, jotka yhtä lukuun ottamatta ovat myös kaupunginvaltuuston jäseniä. Kaikki jäsenet ovat tavalla tai toisella lautakunnan työhön vihkiintyneitä, osaavia ja vastuullisia päätöksentekijöitä.  Ihmettelenkin, millä eväillä kaupunginhallituksen oikeisto (kokoomus, keskusta ja vihreät) jatkuvasti puuttuu perusturvalautakunnan lähes yksimielisiin päätöksiin.

Lautakunta päätti viime vuoden lopulla, ettei sosiaali- ja terveyspalvelujen tiloja vuokraavilta yleishyödyllisiltä järjestöiltä peritä tilavuokria tulevaan kesään saakka.  Tämä päätös ei tyydyttänyt hallituksen oikeistosiipeä, vaan se siirsi päätöksenteon itselleen. Näin ”sosiaalisesti” kohtelee kaupunginhallitus kolmannen sektorin toimijoita.

Samankaltainen isännän käden jälki näkyi kaupunginhallituksen otteissa, kun hallitus viime maanantaina käsitteli Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloitetta eläkejärjestöjen toiminnan tukemisesta. Aloitetta ei saatettu edes perusturvalautakunnan käsittelyyn, vaan valmistelu suoritettiin kaupunginkansliassa.  

Kyseisessä aloitteessa esitettiin, että perusturvalautakunta osoittaisi määrärahoistaan 40.000 euroa kaupungissa toimiville 41 eläkeläisjärjestölle.  Avustuksella voitaisiin maksaa esimerkiksi Tilapalvelun perimiä kohtuuttomia vuokria. Mutta ei, kun ei.  Perusteluksi hylkäykselle hallitus totesi, ettei valtuuston hyväksymää budjettia voi avata heti tilivuoden alussa. Pitäisi kaupunginkansliankin tiedostaa, että lautakunnan määrärahoista myönnettävä avustus ei ole budjetin avaamista.

Viimeinen niitti keskushallinnon itsekeskeisessä toiminnassa on kaupunginjohtaja Anderssonin ratkaisu siirtää perusturvalautakunnan Kyllön väistötiloja koskeva päätös kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Pysyköön suutari lestissään eli annettakoon perusturvalautakunnan päättää sen toimivaltaan kuuluvat asiat ilman, että kaupunginhallitus ryhtyy niitä keskuudessaan peukaloimaan.  Toivoo

KAUKO TUUPAINEN

valtuustoryhmän puheenjohtaja (PS),Jyväskylä

Uimalatontin lahjoitus peruuntui

tiistai, 19 tammikuun, 2010

Keskisuomalaisen mielipidepalsta ma 18.01.2010

Useat kaupunkilaiset ovat ottaneet minuun yhteyttä, jotta selvittäisin maisteri Wolmar Schildtin lahjoittaman maa-alueen historian kaupungin uimalaitosta varten. Taustalla on ollut näkemys, ettei lahjoitusmaata nykypolvi voi kaavoittaa muuhun kuin uimalaitostoimintaa varten.

Olen tutkinut asian kaupunginarkiston työntekijöiden avustamana.  On totta, että maisteri Wolmar Schildt kirjoitti kirjeessään 1.7.1941 kaupungille seuraavaa: ”Poistaakseni erään ajankohtaisen puutteen ja samalla saadakseni järjestyksen aikaan omistamani Kortesuon rantamilla Tuomiojärvellä, pyydän saada lahjoittaa Jyväskylän kaupungille hehtaarin suuruisen alueen Taulumäen suksimäen alta, uimalaitosta varten.  Kun kaupunki tietämäni mukaan on jo muille puolille aluettaan järjestänyt uimapaikkoja, tulisi tämä palvelemaan lähinnä nisulalaisia.”

Kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 11.7.1941, § 462 ja merkitsi asian tiedoksi. Samalla se päätti, että ”kun oli ilmeistä, ettei lahjoitettu 1 hehtaarin alue ollut riittävä kaupungin uutta uimalaitosta varten, jonka yhteyteen todennäköisesti tulisi laitettavaksi myöskin hiekkaranta, kaupunginhallitus päätti tiedustella, voisiko kaupunki sada ostaa noin yhden hehtaarin suuruisen lisäalueen Kortesuon kartanon toiselta omistajalta kapteeni Yrjö Schildtiltä.”

Kapteeni Yrjö Schildt tarjosikin 14.10.1941 päivätyssä kirjeessään noin hehtaarin suuruista maa-aluetta kaupungille 30 markan hintaan neliömetriltä. Kaupunginhallitus päätti 17.10.1941, § 634, että ”ottaen huomioon, että tarjottu lisäpalsta tulisi olemaan puistoaluetta ja ettei kaupunki sitä välttämättä tarvitse, kaupunginhallitus piti pyydettyä hintaa liian korkeana, joten tarjousta ei voi hyväksyä”.

Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 16.4.1943, § 73 antaa valtuutuksen ostaa Nisulan talon kantatilan ja 36 muuta sanottuun taloon kuuluvaa tilaa, yhteispinta-alaltaan 50,1362 hehtaaria. Kauppakirjan hyväksyi kaupunginhallitus kokouksessaan 17.5.1943, § 274.

Kaupungin uimalaitoksen paikkakysymys ratkesi kaupan myötä, samalla maisteri Wolmar Schildtin vuonna 1941 tekemä lahjoitus 1 hehtaarin suuruisesta tontista uimalaitosta varten peruuntui. Eli kaupungilla on oikeus kaavoittaa Tuomiojärven uimarannan ja entisen leirialueen maat parhaaksi katsomallaan tavalla.

KAUKO TUUPAINEN

  (lisää…)

Mikä valtuustotyössä oikein maksaa?

tiistai, 5 tammikuun, 2010

Jyväskylän Kaupunkilehden ”Lukijalta” –palstalla ti 5.1.2010

Jyväskylän Kaupunkilehti käsitteli viime vuoden lopulla Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksia, niissä pidettyjen puheiden lukumäärää ja valtuustotyöskentelyn kalleutta. Jutussa todettiin mm., että perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja käyttävät runsaasti puheenvuoroja muihin valtuutettujen nähden. Miksi näin? Vastaan kysymykseen muutamalla kommentilla.

Olen todennut useissa valtuustoryhmien puheenjohtajien kokouksissa, että koska valtuuston suuret ryhmät (sdp. kokoomus ja kepu) päättivät yhdessä, ettei viime vaalien voittajille anneta yhtään merkittävää lautakuntapaikkaa, joudumme tuomaan äänestäjiemme terveiset julkisuuteen muilla tavoilla. Näitä tapoja ovat: valtuustoaloite, valtuustokysymys, puheenvuoro valtuustossa tai mielipidekirjoitus lehden palstoilla. Toisaalta ryhmämme – toistaiseksi – vaatimattomasta koosta johtuen, näkemystemme esittäminen on puheenjohtajien lisäksi sihteerimme Minna Mäkisen varassa. Pienemmissä kunnissa kuten Muurame, Saarijärvi ja Laukaa suuret ryhmät olivat merkittävästi avarakatseisempia luottamuspaikkojen jaossa perussuomalaisille.

Kun perussuomalaisten edustajia ei kelpuutettu lautakuntiin, niin kantojamme käsiteltäviin asioihin ei useinkaan ole saatu sanotuksi ennen valtuuston kokouksia, joten ne on tuotava siellä julki. Toisaalta edustamme näkemystä, että päätökset tehdään valtuustosalissa, ei suinkaan pienissä porukoissa suljettujen ovien takana.  Emme kuulu myöskään niihin ”nöyriin nyökyttelijöihin”, joita valtuustossa on jo nyt riittävästi.

Mitä kokousten kalleuteen tulee, niin suhtaudumme edelleen kriittisesti kunnalliseen puoluetukeen, jota maksetaan valtuustoryhmille tänä vuonna 500 euroa/valtuutettu eli 37.500 euroa vuodessa.  Ryhmämme mielestä parin vuoden takainen tuki eli 100 euroa/valtuutettu olisi ollut riittävä niin viime vuodelle kuin tällekin vuodelle. Tätä suuret valtuustoryhmät eivät kuitenkaan hyväksyneet.

Mitä jatkoon tulee, niin yritämme edelleenkin viedä valtuustossa eteenpäin niitä asioita, jotka liittyvät kaupunkilaisten perusturvaan eli jokapäiväiseen elämänmenoon. Tulemme olemaan jatkossakin kriittisiä ns. kerskainvestointeihin ja jatkuviin taksojen ja tariffien korotuksiin, jotka vaikuttavat asumiskustannuksien kohoamiseen. Toimintamme ”punainen lanka” verotuksessa on, että verot on kannettava maksukyvyn mukaan, ei suinkaan kaupunkilaisia piiloverottomalla, joka näyttää olevan suurten valtuustoryhmien toimintatapa. Hyvää alkanutta vuotta kaikille, toivottelee

KAUKO TUUPAINEN,  PS:n valtuustoryhmän puheenjohtaja

  (lisää…)

Jäitä hattuun Laajavuoressa

tiistai, 5 tammikuun, 2010

Keskisuomalaisen Mielipidepalstalla ti 5.1.2010

Ex. kaupunginjohtaja Pekka Kettunen myötäjuoksijoineen (sdp, kok ja kepun jäsenet kaupunginhallituksessa) ajoivat suositun Tuomiojärven leirintäalueen toiminnot alas vastoin kaupunkilaisten tahtoa.

Nyt Markku Anderssonin valtakaudella on liipaisimella Laajavuori moninaisine toimintoineen.  Ei passaa, joten jäitä hattuun. En ole kuullut yhdenkään virkamiehen perusteluja siitä, miksi Laajavuori pitäisi laittaa lihoiksi. Jos väitetään, ettei Laajavuoren toiminta ole kunnan peruspalvelua, niin ollaan tietyllä tavalla oikeassa.  Palvelut kuuluvat ns. massapalvelujen ryhmään, jonka tunnusmerkkejä ovat laaja asiakaspiiri, periaatteessa kaikkien käytettävissä ja palvelut ovat pääsääntöisesti ilmaisia.

Laajavuoren palvelut ovat vähintään samanarvoisia kuin kaupungin tukema JYPin kiekkotoiminta tai kaupungin kustantama teatteri- ja orkesteritoimintakin. Se, ettei Laajavuorta ole kehitetty viime vuosina johtuu kaupungin virkamiesjohdon ja sitä myötäilevän kaupunginhallituksen toimista tai paremminkin toimimattomuudesta.

Rohkenen näin sanoa, koska toimin 1970 ja 1980 luvuilla Laajavuoren Seurayhtymän johdossa useita vuosia ja laitoimme tuolloin alulle mm. nykyisen Laajari-motellin rakentamisen.  Laajavuoren hiihtoladut ja laskettelurinteet ovat niin nuorten kuin varttuneempien käytössä ja kokemuksesta tiedän, että kaikenlainen kuntoilu ja liikkuminen antavat virtaa myös minun ikäisille tallaajille.

Jos valtuutetut haluavat, niin Laajavuoren kunnostustöihin löytyy rahaa kaupungin vuosittaisista talousarvioista, sillä näyttäähän sitä löytyvän mm. Lutakon rakentamiseen ja kaupungintalokorttelin kehittämiseenkin. Kun näin ovat näreet, niin toivon, että Laajavuoren kaupittelijat laittavat jäitä hattuun ja vaalivat kaupunkilaisten kantavarallisuutta.

KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS) (lisää…)