Arkisto helmikuu, 2010

Kuntalakia muutettava!

perjantai, helmikuu 19th, 2010

Kuntalehti nro 3/2010:n Keskustelua-palstalla

Kuntalain mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Hallitus huolehtii kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä edustaa lakisääteisesti kuntaa. Viimeinen sana on kuitenkin aina valtuustolla. Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä kunnan alueella, ei heikentää sitä.

Olisiko kuntalakia muutettava siten, että hallitukseen ei valittaisi istuvia valtuutettuja lainkaan?  Tai jos valitaan, niin he menettävät valtuustopaikkansa hallituksessa olonsa ajaksi. Nythän on niin, että samat jepet esittelevät asiat valtuustolle ja ovat niistä myöhemmin päättämässä muiden valtuutettujen tapaan. Kunnallinen demokratia ei horjuisi, vaikka hallitus olisi nimetty valtuuston ulkopuoleltakin.

Menettely ei olisi uutta kunnallisessa päätöksenteossa, sillä esimerkiksi suurten kuntayhtymien hallituksissa ovat pääsääntöisesti eri henkilöt kuin valtuustoissa ja asiat tulevat kuitenkin hoidetuiksi. Samalla monet jääviysepäilyt ja -keskustelut jäisivät unholaan.

Toinen asia on kunnan virkamiesten ja työntekijöiden osallistuminen kunnanhallituksen ja lautakuntien työskentelyyn. Monet kaupunkilaiset (Jkl) ovat ottaneet minuunkin yhteyttä ja esittäneet, että lakia muutettaisiin siten, että henkilöstön mukanaolo evättäisiin. Minusta ajatus ei ole mahdoton, sillä pärjätäänhän ilman työntekijöiden osallistumista päätöksentekoon niin kuntayhtymien kuin seurakuntienkin hallinnossa.

Kunnan palkollisilta ei kuitenkaan, missään olosuhteissa, tule estää valtuustotyöskentelyyn osallistumista, jos kansa heidät sinne valitsee. Kaupunginhallitus ja lautakunnat ovatkin jo eri asioita, koska tunnettu hyvä veli, hyvä sisko ja hyvä toveri järjestelmä puree vielä tänäkin päivänä. Tästä on selkeitä näyttöjä mm. KettusPekan jutun käsittelyn yhteydessä. Vanha sanonta: ”Ei korppi korpin silmää noki”, pitää paikkansa ainakin kotikyläni – Jyväskylän poliittisessa päätöksenteossa. Sen sijaan kuntien virkamiehillä ja työntekijöillä olisi käyttöä kuntayhtymien valtuustoissa, hallituksissa ja lautakunnassa.  Siitä minullakin on henkilökohtaista kokemusta.

Ottakaapa lukijat kantaa. En pelkää lumen tupaantuloa enkä ajatusteni alas ampumista.

KAUKO TUUPAINEN

Kaupunginvaltuutettu (PS), Jyväskylä

Rahaa on – riittääkö sitä Palokkaan?

perjantai, helmikuu 19th, 2010

Kolumni Palokka-lehdessä to 18.2.2010

Uuden Jyväskylän tämän vuoden talousarvion kautta osoitetaan eri tarkoituksiin rahaa kaikkiaan 838 miljoonaa euroa (jatkossa = Me) eli noin viisi miljardia entistä markkaa.  Budjetti pitää sisällään ennätysinvestoinnit eli 72 Me uudisrakentamiseen, peruskorjauksiin ja kunnallistekniikkaan. Investoinneista rahoitetaan 58 miljoonaa uusilla lainoilla eli laina ei ole sitä kuuluisaa ”syömävelkaa”, vaikka monet niin väittävätkin.

Kaupungin lainamäärä on – arvioiden mukaan – tämän vuoden lopussa 328 Me eli 2.511 euroa jokaista kaupunkilaista kohden.  Olen usein kysynyt, että onko se paljon, kun tiedetään, että esimerkiksi Kyyjärven kunnalla oli velkaa jo viime vuoden lopussa 3.200 euroa, Jämsän kaupungilla 3.000 euroa ja Karstulan kunnalla 2.800 euroa per asukas. Puhumattakaan Suomen valtiosta, jonka budjetti on 50 miljardia euroa, mutta velkaa sillä on jo nyt yli 64 miljardia eli 12.132 euroa jokaista suomalaista kohden. Ei meidän jyväskyläläisten asiat – ainakaan numeroiden valossa – ole niin kehnot kuin kerrotaan.

Mitäpä kaupungin budjettivaroista lankeaa uuteen Palokan kaupunginosaan?  Talousarviokirja kertoo, että kulmakunnan investointeihin käytetään tänä vuonna 12,9 Me.  Suurimmat kohteet ovat Palokan koulukeskuksen uudisrakennus, johon sijoitetaan yhtenäiskoulun lisäksi aluekirjasto ja kansalaisopiston tilat. Kohteen kokonaiskustannusarvio on 20 Me, josta tämän vuoden budjetissa rahoitetaan 6,8 Me.

Keski-Palokan koulun peruskorjaus ja laajennus maksaa kaupungille 8,1 Me, josta tälle vuodelle on osoitettu 4,6 Me. Alueella sijaitsevan Haukkamäen päiväkodin peruskorjauksen ja laajennuksen loppuunsaattamiseen on varattu 2,8 Me.  Lisäksi urheilukentän huoltorakennusprojektin viimeistelytöihin on varattu 0,1 Me ja Palokan terveysaseman vuodeosaston 1 peruskorjauksen ja laajennuksen suunnitteluun 0,2 Me. Rakentaminen tapahtunee vuosina 2011–2012 ja maksaa 7,6 Me.

Palokan asukasmäärä lienee tällä hetkellä 16.800, josta Keski-Palokan osuus on 2.800. Asukkaista yli 65 vuotiaita eläkeläisiä on reippaat 12 prosenttia eli parisen tuhatta. Käväisin viime vuoden marraskuussa Palokan Eläkkeensaajien tilaisuudessa ja totesin tilanteen olevan Palokassa lähes yhtä huonon kuin useissa muissakin kaupunginosissa.

Pirteän eläkeläisyhdistyksen uusi puheenjohtaja Tuula Järvinen kertoi minulle alkuviikosta, että toiminta on edelleenkin aktiivista, mutta hyvistä toimintatiloista on puutetta. Yli 40 mies- ja naispuolista eläkeläistä joutuvat jumppaamaan epäasiallisissa ja ahtaissa tiloissa, osin jopa käytävilläkin. Myös kuoro ja muistikerholaiset kaipaavat nykyistä parempia tiloja, puhumattakaan senioritanssien harrastajista.  Boccian pelaajien osallistumismäärä on hieman pudonnut, kun he joutuvat matkaamaan Vaajakoskelle asti harrastuksensa perässä. 

Tuli mieleeni, että kun Palokan kaupunginosasta on valittu yhdeksän laupunginvaltuutettua eri taustaryhmistä, niin heidän tulisi laittaa kortensa yhteiseen kekoon ja saattaa eläkeläisten asiat kuntoon. Minunlaiseni rivivaltuutettu antaa tarvittaessa taustatukea.  Hyviä ja kauniita kevätpäiviä kaikille tämänkin palstan lukijoille. 

KAUKO TUUPAINEN

Kansanvaalilla valittava pormestari sopisi Jyväskylään

perjantai, helmikuu 19th, 2010

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla to 18.2.2010

Olin viime maanantaina kuuntelemassa sdp:n ex. puheenjohtaja Pertti Paasion erinomaista alustusta kansanvallasta. Hän käsitteli puheenvuorossaan myös ns. pormestarimallia. On erinomainen asia, että myös demarit ovat heränneet ruususen unestaan ja ryhtyneet pohtimaan kuntien tulevaisuutta, johon yhtenä osana kuuluu tärkeän luottamuselimen eli kaupunginhallituksen johtaminen.

Tein jo 19.5.2003 valtuustoaloitteen, että Jyväskylän kaupunki tutkisi mahdollisuuksia hakeutua ns. pormestarimallin kokeilukaupungiksi.

Totesin tuolloin mm., että kansanvaalilla valittu pormestari olisi suoraan poliittisessa vastuussa kaupunkilaisille, kun esim. kaupunginjohtajalla on vain virkavastuu. Pormestarista tulisi samalla kaupunkilaisten ykkösedustaja kaupungin hallinnossa.

Pormestarilla olisi oikeus ja velvollisuus saattaa julkiseen keskusteluun asiakysymyksiä ja tuottaa niihin erilaisia vaihtoehtoja. Nykykulttuurissa kaupunginhallituksen valmisteluun tulevat asiat vain virkamiesjohdon kautta, jolloin “epämukavat” asiat saattavat maata johdon pöytälaatikossa pitkiäkin aikoja.

Kaupunginvaltuusto käsitteli asiaa kokouksessaan kahdesti. Ensimmäisen kerran 1.3.2004, jolloin totesi sen olevan edelleenkin “keskushallinnon valmistelussa”. Toisen kerran 14.3.2005, jolloin valtuusto totesi, että ”kaupunginvaltuusto on vuonna 2004 päättänyt kaupungin hallinnon uudistamisesta.  Näin ollen aloite ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.”

Aiemmat paikalliset demarikellokkaat vastustivat aloitetta toteamalla, että jos kaupunkilaiset saavat valita pormestarin, niin valituksi tulee ”matti nykäset ja muut vastaavantasoiset julkkikset, jolloin mennään ojasta allikkoon”.  Ei nähty metsää puilta.

Ideani oli tuolloin ja on vieläkin, että kaupunginvaltuuston valtuustoryhmät asettavat oman ehdokkaansa pormestariksi.  Tämän jälkeen valtuusto asettaa heistä (esimerkiksi) kolme eniten ääniä saanutta pormestariehdokkaiksi, joista kaupunkilaiset valitsevat oman suosikkinsa pormestariksi. Pormestarin toimikausi olisi rajallinen (5-7 vuotta), jonka jälkeen vakanssi olisi katkolla. 

Kansanvaali ei olisi mikään uusi menettely Suomessa, sillä onhan Tasavallan Presidenttikin valittu muutaman kerran tehtäväänsä kansalaisten toimesta ja seurakuntien kirkkoherrat jo vuosikymmenet.  Sopiva ajankohta Jyväskylässä saattaisi olla Markku Anderssonin eläkkeelle jäämisajankohta eli 3- 4 vuoden kuluttua.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (PS)

Jyväskylä, Kuokkala (lisää…)

Kuntalakia muutettava!

torstai, helmikuu 4th, 2010

JYVÄSKYLÄN Kaupunkilehti ke 3.2.2010

Kuntalain mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Hallitus huolehtii kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä edustaa lakisääteisesti kuntaa.   Viimeinen sana on kuitenkin aina valtuustolla. Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä kunnan alueella.

Viime aikoina on Jyväskylän kaupunginhallitus ottanut, kylläkin lain mukaan, käsiteltäväkseen useita perusturvalautakunnan lähes yksimielisesti päättämiä asioita. Haluan tietää, millä eväillä näin on menetelty? Se, että laki sallii lautakunnan simputtamisen, ei saa olla ainut peruste.

Valtuusto on valinnut keskuudestaan kaupunginhallituksen jäsenet ja perusturvalautakunnan selkeä enemmistö kuuluu myös istuvaan valtuustoon.  Heillä kaikilla on siis kaupunkilaisten antama valtakirja.  Katson kuitenkin, että lautakunnan jäsenillä on parempi tieto, taito, ammatti- sekä sektoriosaaminen kuin hallituksen jäsenillä. Tästäkään syystä en hyväksy hallituksen menettelytapoja.

Ehdotankin, että järjestöjen tilavuokrien maksuttomuus ja Kyllön väistötilojen sijaintikysymys tuodaan valtuuston päätettäväksi, koska kaupunkilaiset niistä molemmista meitä valtuutettuja kysymyksillään pommittavat.  Onhan kunnan tehtävä edistää asukkaiden hyvinvointia, ei heikentää sitä.

Olisiko kuntalakia muutettava siten, että hallitukseen ei valittaisi istuvia valtuutettuja lainkaan?  Tai jos valitaan, niin he menettävät valtuustopaikkansa hallituksessa olonsa ajaksi. Nythän on niin, että samat jepet esittelevät asiat valtuustolle ja ovat niistä myöhemmin päättämässä muiden valtuutettujen tapaan. Kunnallinen demokratia ei horjuisi, vaikka hallitus olisi nimetty valtuuston ulkopuoleltakin.

Menettely ei olisi uutta kunnallisessa päätöksenteossa, sillä esimerkiksi suurten kuntayhtymien hallituksissa ovat pääsääntöisesti eri henkilöt kuin valtuustoissa ja asiat tulevat kuitenkin hoidetuiksi. Samalla monet jääviysepäilyt ja -keskustelut jäisivät unholaan.

Toinen asia on kaupungin virkamiesten ja työntekijöiden osallistuminen kaupunginhallituksen ja lautakuntien työskentelyyn. Monet kaupunkilaiset ovat ottaneet minuunkin yhteyttä ja esittäneet, että lakia muutettaisiin siten, että henkilöstön mukanaolo evättäisiin. Minusta ajatus ei ole mahdoton, sillä pärjätäänhän ilman työntekijöiden osallistumista päätöksentekoon niin kuntayhtymien kuin seurakuntienkin hallinnossa.

Kunnan palkollisilta ei kuitenkaan, missään olosuhteissa, tule estää valtuustotyöskentelyyn osallistumista, jos kansa heidät sinne valitsee. Kaupunginhallitus ja lautakunnat ovatkin jo eri asioita, koska tunnettu hyvä veli, hyvä sisko ja hyvä toveri järjestelmä puree vielä tänä päivänäkin. Tästä on selkeitä näyttöjä mm. KettusPekan jutun käsittelyn yhteydessä.  Vanha sanonta: ”Ei korppi korpin silmää noki”, pitää paikkansa ainakin kotikyläni – Jyväskylän poliittisessa päätöksenteossa. Sen sijaan kaupungin palkollisilla olisi käyttöä kuntayhtymien valtuustoissa, hallituksissa ja lautakunnassa.  Siitä minullakin on henkilökohtaista kokemusta.

KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS) (lisää…)