Arkisto huhtikuu, 2010

Mikä olikaan tilanne ennen voimalapäätöstä?

torstai, huhtikuu 22nd, 2010

Suur-Jyväskylän lehti ke 21.4.2010

*                    Kaupunginvaltuusto päätti 12.1.1981, että Rauhanlahden voimalan rakentaminen annetaan Imatran Voima Oy:lle (IVO).  Jos kaupunki olisi rakentanut voimalan omistukseensa, kuten tuolloin esitin, ei tätäkään kaupunginvaltuuston (kv:n) kokousta tarvittaisi. (Voimalan rakentamiseen varatut rahat käytettiin v. 1982 kaupunginteatterin ja jäähallin rakentamiseen).

*                    Jyväskylän Energiatuotanto Oy (JYT) perustettiin v. 1995 ja toiminta alkoi seuraavan vuoden eli 1996 alussa.  Fortumilla olivat neuvotteluissa paremmat juristit ja insinöörit, mikä selvisi muutaman toimintavuoden jälkeen, kun tehtyä JYT-sopimusta sovellettiin käytännössä.

*                    Jyväskylän Energialaitos yhtiöitettiin vuoden 1996 lopulla ja se aloitti toimintansa 1.1.1997, jolloin päättyi sähkölaitoksen 94 vuotta kestänyt liiketoiminta ja Raimo Sopon 12 vuotta kestänyt sähkö- ja energialautakunnan/hallituksen puheenjohtajuus.

*                    Syyt tämän iltaiseen ”voimalaitosasiaan” löytyvät myös historiasta:

*                   Vuonna 1995 perustetun JYT´in toiminta ei tyydyttänyt vuotta myöhemmin perustetun JE Oy:n hallitusta.  Tämä johtui siitä, että hyvin nopeasti todettiin, että Fortum Power and Heat rahastaa JYT:ttiä kahden Fortumin konserniin kuuluvan tytäryhtiön Neste Oilin ja Fortum Service´in avulla. Molemmat yhtiöt möivät palvelujaan JYT:lle ”täysillä katteilla”.

*                    Silloinen toimitusjohtaja Jorma Väkiparta yritti neuvottelujen avulla ”kohtuullistaa” JYT-sopimusta, muttei siinä onnistunut.  Tälle asialle antoi täyden tuen yhtiön silloinen hallitus.  Tästä aiheutui, että kaupunginjohtaja (kja) Pekka Kettunen haukkui niin Väkiparran kuin silloisen hallituksen puheenjohtajankin ”pystyyn”, koska he olivat ”pahoittaneet Fortumin johdon mielen epäasiallisilla vaatimuksillaan”.

*                    Todellinen syy haukkuihin selvisi hyvinkin nopeasti, silla Kettunen aikoi kaupata osan vastaperustetun energiayhtiön osakkeista Fortumille. Tässä puuhastelussaan hän sai tukea kokoomuksen, vihreiden, kristillisten ja keskustan valtuutetuilta. Tämä tohotus kariutui KV:n kokouksen 29.12.1997 alla, kun kaupunginhallitus (kh) veti aiemmin hyväksymänsä esityksen takaisin.

*                    Vuodet kuluivat, energiayhtiö säilyi kaupungin omistuksessa ja JE Oy ei päässyt sopuun Fortumin kanssa ”JYT-kiistassa”. Kävi kuitenkin niin, että Fortum ilmaisi kirjeellään 25.9.2000 JE Oy:lle ”valmiutensa keskustella JYT:in omistusosuutensa myynnistä JE Oy:lle”. Silloinen kja Kettunen ei kuitenkaan asialle lämmennyt, mutta ajatus jäi hautumaan JE Oy:n hallituspöydän ympärille

*                    Hieman myöhemmin Fortum ilmaisi kantanaan, ”ettei Rauhalahden kakkosvoimala nouse lähivuosina”.  Keskustelimme asiasta JE Oy:n hallituksessa ja päädyimme siihen, että minä teen esityksen kh:lle osakkeiden ostamisesta. Jätin ostoesityksen kirjallisena kaupunginkansliaan 1.10.2002, mutta vastausta en vieläkään ole saanut.

*                    Kun emme päässeet sopuun JYT:stä keksi joku silloisen hallituksen pöydän ympärillä olevista – luottamus- tai toimihenkilöistä – että heitetään ilmaan ”tosiasiana” ajatus oman voimalan rakentamisesta Keljonlahteen.  Ideana oli tällä tavoin kiristää Fortumia sopuun JYT- kiistassa. Sopuun ei tuolloin päästy, mutta kuten tiedetään, myöhemmät JE Oy:n hallitukset ovat lähteneet tosissaan kehittelemään ”leikkimielistä ideaa” ja tänä iltana olemme tosipaikan edessä.

Hyväksyn uuden voimalan rakentamisen, mutta alussa kertomani historian opettamana, vain kaupungin yksinomistukseen. Kun ”siipiveikkoja” on tulossa mukaan, niin miksi unohdamme Suomen ja Pohjoismaiden osaavimman energiayhtiön – Fortumin?  Eli kaupungin ja kaupunkilaisten kannalta olisi syytä toteuttaa alkuperäinen Rauhalahti 2- suunnitelma ja rakentaa tuleva voimala nykyisen Rauhalahden voimalan yhteyteen.

Edellä olevan puheen piti kaupunginvaltuustossa 14.5.2007 valtuutettu Kauko Tuupainen (Perus-Ässä), kun KV käsitteli voimalaitosinvestointia. Tuupainen toimi JE Oy:n hallituksen puheenjohtajana vv. 1977–2000

Kaupungin velkamäärä on kohtuullinen

torstai, huhtikuu 22nd, 2010

Jyväskylän kaupunkilehti ke 21.4.2010

Julkisuudessa on kerrottu, että kaupungin velkamäärä on huikea ja että olemme sen johdosta jopa mitalisijalla Suomen kaupunkien joukossa.  Jos ja kun ollaan tarkkoja, niin kaupungin velkamäärä viime vuoden lopussa oli 241,370 miljoonaa euroa (M€) eli 1.862 euroa per asukas. Onko se paljon, kun esimerkiksi toissa vuoden lopussa (31.12.2008) oli Kyyjärven velkamäärä 3.200, Jämsän 3.000 ja Karstulan 2.800 euroa/asukas.  Kuinka moni tiedostaa, että Suomen valtiovelka oli 28.2.2010 kokonaista 11.795 euroa asukasta kohden?!

Toisaalta velan määrä ei kerro sitä, kuinka kaupungilla menee.  Olivathan kaupungin lainasaamiset viime vuoden lopussa suuremmat kuin velat eli 286,413 M€ ja 2.210 euroa/asukas.  Tästä johtuen kaupungin korkotulot olivat 9,557 M€ suuremmat kuin korkomenot. 

Kirjapidon mukaan viime tilikauden ylijäämä oli 31,468 M€.  Totuudessa pysyäkseni ylijäämä johtui kuitenkin kaupunginvaltuuston kikkailusta, kun se pakkomyi, niin entisen maalaiskunnan, kuin Korpilahdenkin vesilaitokset Jyväskylän Energia Oy:lle (JE Oy) huikealla 40,6 miljoonan euron voitolla.

Tästä pääsenkin lempiaiheeseeni eli kaupungin omistaman JE Oy:n kurittamiseen.  Kuritus alkoi jo vuonna 1996, jolloin energialaitos yhtiöitettiin.  Tuolloin kaupunki möi energialaitoksen ja sen sähkö- ja kaukolämpöverkostot perustetulle yhtiölle 520 miljoonalla markalla (Mmk).  Kauppahinta hoidettiin niin, että perustetun yhtiön maksettavaksi siirrettiin kaupungin velkoja 200 Mmk ja lisäksi kaupunki merkitsi yhtiön liikkeelle laskeman 320 Mmk:n (53,8 M€) debentuurilainan 7,8 %:n korolla.

Kaupungin omistama vesilaitos (Jyväskylän Vesi) pakkomyytiin JE Oy:lle vuonna 2005 huikeaan ylihintaan, joka aiheutti yhtiön velkataakan kasvun 150 M€:lla, korkoprosentin ollessa 5,9 %.

Viimeisen pakko-oston JE Oy joutui tekemään, kun sille myytiin entisen mlk:n ja Korpilahden vesilaitokset räikeään ylihintaan.  Velkataakka kasvoi 62,3 M€:lla, josta kaupunki perii korkoa 5,9 %.  Kaupunki tulouttaa 266,1 M€:n saatavistaan JE Oy:ltä vuosittain korkoja 16,750 M€.

Kerroin yllä olevan siksi, että omistajan päätöksistä johtuen JE Oy joutuu korottamaan myötäänsä niin veden, sähkön kuin kaukolämmönkin hintoja, jotka me kuluttajat muristen maksamme.  Viime kädessä vastuun kantaa kaupunginvaltuusto, joka on hyväksynyt vesilaitosten kaupat.

Kuten otsikossa totesin, kaupungin velkamäärä on kohtuullinen.  Sen sijaan kaupunkikonsernin velat ovat 843,8 M€ eli 6.509 euroa/asukas. Suuri velkamäärä selittyy lähinnä kahden yhtiön: Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n (247,9 M€) ja JE Oy:n (206,3 M€) ulkoisilla lainoilla.

Täytyy kuitenkin muistaa, että molemmat ”velkaiset yhtiöt” vastaavat lainojen lyhennyksistä ja koroista omalla tulorahoituksellaan.  Varsinkin JVA Oy ja sen omistamat 7.400 asuntoa eivät ole kaupungille mikään riskisijoitus, kuten aiempi kaupunginjohtaja Pekka Kettunen mielellään kertoi.

Päinvastoin. Yhtiön vuokralaiset maksavat vuokrissaan niin hoito- kuin pääomakulutkin eli lainojen lyhennykset, korot, kiinteistöverot ja tonttien vuokrat. Vuosi sitten JVA Oy:llä oli pitkäaikaista lainaa noin 540 euroa/asm2, kun asuntojen käypä arvo oli jo toissa vuonna kolminkertainen.

Halusin yllä olevalla kertoa, että vaikka kaupungin tytäryhtiöillä on rutkasti velkaa, joka näkyy rasitteena konsernin taseessa, niin velalla hankittu kantavarallisuus on velkoja suurempi.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (PS)

Voimalan rakentamisvastuu myös kaupunginhallituksella

keskiviikko, huhtikuu 7th, 2010

Suur-Jyväskylän lehti ke 7.4.2010

Viime viikkoina on kaupunkilaisia askarruttanut Keljonlahden voimalan rakentamiseen liittyvät – julkisuuteen tulleet – möhlingit. Pääsyylliseksi on nimetty JE-yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Timo Fredrikson. Osakeyhtiöissä hallituksen puheenjohtaja ei tee päätöksiä yksin, joten vastuu jakaantuu kollegiaalisesti kaikkien hallituksen jäsenten kesken.

Oletan, että yhtiön hallituksen päätökset on tehty aikoinaan in bona fide eli vilpittömässä mielessä toimitusjohtajan esittelystä. Jälkeenpäin on paljastunut, etteivät päätökset olleetkaan kaikilta osin hyviä, vaikka ne perustuivat päätöksentekohetkellä asianmukaiseen harkintaan. Virheiden tultua ilmi, vaaditaan päättäjiä vastuuseen ja jopa korvaamaan aiheutettu vahinko. Tällöin noudatetaan usein ns. business judgement-säännöstä, joka tarkoittaa sitä, ettei kysymyksessä olekaan korvausvastuuseen perustuva tuottamuksellinen menettely, vaikka tehdyt päätökset osoittautuvat myöhemmin yhtiön kannalta epäonnistuneiksi.

Syyttävä sormi näyttää oikeutetusti osoittavan JE-yhtiöiden johtoa kohtaan, eikä välttämättä aiheetta, mutta toissijaiset vastuunkantajat löytyvät kaupunginhallituksen pöydän ympäriltä. Miten niin?  Siksi, että Jyväskylän kaupungin yksin omistamien yhtiöiden valvonta ja toimintavaltuuksien myöntäminen tytäryhtiöille kuuluu kaupungin konserniohjeiden mukaisesti kaupunginhallitukselle.

Kaupunginhallituksen vahvistamien konserniohjeiden 9 §:n mukaan ”Tytäryhteisön on ennakkoon hankittava konsernijohdon (kaupunginhallitus & kaupunginjohtaja) suostumus mm. liiketoiminnan merkittävään ja poikkeukselliseen laajentamiseen tai vastaaviin investointeihin”.

Kaupunginhallitus on laiminlyönyt valtuuston sille määräämän valvontavelvoitteen antaessaan Jyväskylän Voima Oy:lle luvan hankkia mm. kalliit kattilalaitteet ennen valtuuston käsittelyä ja vielä kalliilla leasing-menettelyllä.  Kaupunginhallitus on nimennyt 10-jäsenisen emoyhtiön hallituksen, jossa on vain muutama alaa tunteva jäsen. Olen todennut mm. valtuuston pöntöstä, että osakeyhtiön hallituksen jäsenmäärän optimi on viiden asiansa osaavan henkilön kollegio, kaikki muut ovat turhan panttina.

Lopuksi muutama sana kaupunginvaltuuston kokouksesta 14.5.2007, jossa päätettiin lopullisesti Keljonlahden voimalaitoksen investoinnista. Osa valtuutetuista – minä mukaan luettuna – edusti näkemystä, että asia oli huonosti valmisteltu ja halusimme lisätätietoja.  Tämän vuoksi esitin Heimo Lajusen kannattamana asian palauttamista uuteen valmisteluun. Äänin 37–22 palautusesitys hylättiin. Tämän jälkeen valtuutettu Ahti Vielma esitti Anita Saraste-Kauton kannattamana, että asia jätetään pöydälle.  Tämäkin esitys kaatui äänin 42–12. Jatkokäsittelyssä Esa Salokorpi ja Riita Tynjä esittivät koko investoinnin hylkäämistä.  Ehdotus kaatui äänin 37–20.

Vihreiden ponsikikkailu voimalaitoksen investointiasian yhteydessä on jätettävä omaan arvoonsa, sillä kuntalaki ei tunne toivomusponsia lainkaan. Ilmeisesti he hakivat sielulleen rauhaa, koska enin osa vihreistä äänesti Keljonlahden voimalan rakentamisen puolesta.

KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS)

Alkeellista aaltoilua valtuutetulta!

sunnuntai, huhtikuu 4th, 2010

Jyväskylän Kaupunkilehti ke 31.3.2010

En yleensä käy debattia poliittisesti vihreän valtuutetun kanssa, koska se on ilmeisen hyödytöntä, mutta teen sen nyt.  Aika opettanee myös eräälle uudelle valtuutetulle, mistä kunnallispoliittisessa päätöksenteossa on pohjimmiltaan kyse.

Olen todennut muutaman kerran valtuustoseminaareissa ja valtuuston pöntöstäkin, että valtuutetun tärkein tehtävä on talousarvion hyväksyminen ja tilinpäätöksen vahvistaminen.  Kaikki muu kunnallinen päätöksenteko tapahtuu näiden ”raamien” puitteissa talousarviovuoden aikana.

Poliittinen herjailu ja kirjoittelu ovat sananhelinää, jos valtuutetulla ei ole valmiuksia ottaa kantaa asioihin vuoden tärkeimmässä kokouksessa eli talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Jos yhdeksän vihreää valtuutettua haluaisivat ”aikuisten oikeesti” tehdä päätöksiä eläkeläisten, vammaisten, työttömien ja nuorten opiskelijoiden puolesta, niin he tekisivät niin, mutta kun ei, niin ei. Palataan asiaan tämän vuoden lopulla, kun tulen uudistamaan esityksemme.

Vaikuttaa siltä, että vihreiden valtuustoryhmä on edelleenkin muiden porvarillisten ryhmien talutusnuorassa, koska he kannattivat ylisuurta valtuustoa (75 jäsentä) ja halusivat itselleen kolmannen (tarpeettoman) valtuuston varapuheenjohtajan paikan.  Eivät vihreät vastustaneet myöskään ylisuurta valtuustoryhmien saamaa kunnallista puoluetukea PS-, KD – ja SKP-ryhmän tapaan. Kaikki nämä aiheuttavat lisäkustannuksia veronmaksajille.

Mitä tulee monikulttuurikeskus Glorian tukemiseen, niin PS:n valtuustoryhmä on tutustunut – paikanpäällä – heidän taloudellisiin ongelmiinsa ja todennut ne oikeiksi.. Ryhmämme jäsen Minna Mäkinen jätti asian johdosta viime valtuustossa aloitteen, jolle toivomme aikanaan tukea myös vihreiden valtuustoryhmältä. Mottoni on edelleenkin, että päätökset tehdään valtuustosalissa, ei lehtien palstoilla populistisilla julistuksilla eli siirtykäämme alkeellisesta aaltoilusta vastuulliseen päätöksentekoon.

KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS)

Jyväskylä