Populistinen vai elitistinen demokratia?

Keskisuomalaisen mielipidesivu to 27.5.2010 ja Kuntalehti nro 9/2010 (kesäkuu)

Paheiden summa on vakio. Myös ihmisyys riippumatta ajasta ja paikasta on muuttumaton. Politiikan sanotaan olevan yhteisten asioiden hoitamista, joten kaikkien poliittisten ratkaisujen tulee lähteä ihmisyydestä ja yhteisöllisyydestä. Meidän sanotaan elävän demokratiassa, jonka pitäisi olla kansanvaltaa, mutta onko se sitä?

Demokratiassa on kaksi käsitystä: populistinen ja elitistinen. Populismin on sanottu olevan poliittisten häiriköiden toimintaa, mutta populistinen demokratia on aivan muuta.  Minä ja Perussuomalaiset luotamme kansaan ja kannatamme populistista demokratiakäsitystä elitistisen demokratiakäsityksen asemasta.

Meidän demokratiakäsityksen mukaan kansalaiset haluavat valita edustajikseen henkilöitä, joiden kanssa he ovat asioista samaa mieltä ja jotka kykenevät yhdistämään kansaa erilaisten eturyhmäpyrkimysten paineessa.

Elitistisessä demokratiakäsityksessä painotetaan asiantuntijuutta kansalaisten sijaan. Elitismissä hallitseminen tapahtuu kansaa hajottamalla, populismissa kansaa yhdistämällä.  Populistisessa demokratiassa äänestäjä pystyy saattamaan päättäjät vastuuseen, elitistisessä demokratiassa se ei ole mahdollista.

Demokratiaan kuuluu, että sosiaali- ja terveyspalvelut turvataan kaikille Suomen kansalaisille kaikissa olosuhteissa. Onhan kansalaisten terveys- ja hyvinvointi paitsi itseisarvo myös edellytys Suomen menestymiselle kansainvälisessä taloudellisessa kilpailussa.

Mielestäni yhteiskunnan ei tule ulkoistaa sosiaali- ja terveyspalveluita yksityisen sektorin tuottamiksi, koska yksityisen sektorin päätarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen. Sen hyväksyn, että yksityinen sektori täydentää julkista palvelutuotantoa siellä missä se todetaan kelvolliseksi. Sanomattakin on selvää, että harvaan asutuilla alueilla eivät markkinat voi toimia hyvin, joten yksityistämällä palveluja ei saavuteta säästöjä, vaan kustannukset – päinvastoin – kasvavat.

Paljon puhutun pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin vahvuus on sen kaikenkattavuus. Siinä niin rikkaat kuin köyhätkin ovat samassa veneessä ja kaikki saavat osansa hyvinvoinnista. On tähdellistä, että Suomessa säilytetään kansanvaltainen rakenne. Vain sen kautta kansalaiset pystyvät vaikuttamaan siihen, millaisia palveluja, millä tavalla, mihin hintaan ja missä määrin niitä kansalaisille järjestetään.

Suomen Perustuslain 2.1 §:n mukaan ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.”  Nyt meillä kaikilla on tilaisuus lukea ja kuunnella, mitä puolueiden asettamat ehdokkaat meille lupaavat tai jättävät lupaamatta.  Ollaan aktiivisia ja laitetaan eduskuntaan pyrkijät lujille, sillä parannettavaa löytyy lähes jokaisessa asiassa.  Unohtaa ei toki pidä sitä tosiasiaa, että kaikki maksaa ja maksumiehinä olemme me – Suomen kansalaiset.

KAUKO TUUPAINEN, PS:n K-S:n piirtoimikunan II varapuheenjohtaja

Jyväskylä