Arkisto lokakuu, 2010

Me ja homoavioliitot

keskiviikko, lokakuu 27th, 2010

Suur-Jyväskylän lehti ke 27.10.2010

Alkuperäinen otsikko:

”Näkemyksemme ”sukupuolineutraalista avioliitosta””

Olin viikko sitten puolen tusinan muun perussuomalaisen kanssa Jyväskylän Kävelykadulla ”levittämässä perussuomalaista sanomaa”.  Räntäsateen loputtua kävikin kahvikojullamme kymmeniä kansalaisia tenttaamassa meitä niin kaupungin, kirkon kuin valtakunnankin asioista.

Päällimmäisenä oli – ilmeisesti ajankohdan läheisyydestä johtuen – sekä kirkon että paikallisseurakunnankin asiat. Eritäin monet kyselivät minun ja perussuomalaisten kantaa homojen ja lesbojen keskinäisistä suhteista ja sukupuolineutraalista avioliitosta.

Kerroin, että Perussuomalaiset rp on puolueena kristillis-sosiaalinen puolue, joka arvostaa perinteistä avioliittoa.  Puolue ei hyväksy miesten keskinäistä avioliittoa.  Sama pätee myös naisten vastaavaan liittoon.  Sen sijaan perussuomalaisilla ei ole mitään homoja tai lesboja vastaan.  He ovat tasavertaisia kansalaisia muiden tapaan ja heille kuuluvat kaikki Suomen perustuslain mukaiset oikeudet, alkaen yhdenvertaisuudesta lain edessä.

Myös perussuomalaisten nouseva gallup-suosio herätti vilkasta mielipiteenvaihtoa. Eräs syy tuntui olevan, että meitä perussuomalaisia pidetään politiikkoina, jotka ymmärrettävästi kertovat asiat kansalaisille, emmekä ole syyllistyneet vaalilaskujemme maksattamiseen ulkopuolisilla tahoilla.

Suurta ymmärrystä lähinnä eläkeläisten keskuudessa herätti eduskuntaryhmämme yksimielinen toiminta ns. taitetun indeksin poistamisyrityksestä eduskunnassa jokin aika sitten.  Tätä asiaa hoidamme jatkossakin, jos valtakirjan eduskuntaan saamme.

KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu,

PS:n K-S:n piirijärjestön II varapuheenjohtaja

Jyväskylä

Avoin kysymys

lauantai, lokakuu 23rd, 2010

Avoin kysymys opetusministeri Henna Virkkuselle

Keskisuomalaisen mielipidepalsta la 23.10.2010

Palaan asiaan, josta keskustelin aikoinaan kanssasi tultuasi opetusministeriksi.  Kyse on viime päivinä paljon julkisuutta saaneesta taito- ja taideaineiden opetuksen alasajosta.

Mielestäni taito- ja taideaineita ei saa asettaa toistensa suhteen valinnaiseksi aineeksi, kuten työryhmä on sekä ala- että yläluokille esittänyt. Onko totta, että yläluokilla saattavat kuvataide, musiikki ja käsityö muuttua niin, että niitä opiskellaan vain vuoden verran yksi vuosiviikkotunti tai vähemmän?

Vuosien saatossa on tunteja vähennetty melkoisesti taito- ja taideaineista ns. väliaineisiin eli matematiikkaan ja äidinkieleen. Nyt ollaan luomassa lisää uusia aineita kuten etiikka ja draama. Onko järkevää, että draaman tunnit vähennetään jo olemassa olevista taito- ja taideaineista? Mielestäni ei, koska se pirstaloi entisestään nykyistä peruskoulun tuntijakoa.

Näppituntumani on, että kaikki muut puolueet ymmärtävät mistä taito- ja taideaineiden alasajossa on perimmiltään kyse.  Vain kokoomuksella näyttää olevan se käsitys, että kyseisten aineiden asemaa vahvistetaan lisäämällä valinnaisuutta. Onko näin opetusministeri Henna Virkkunen?

KAUKO TUUPAINEN, isoisä, kaupunginvaltuutettu

Jyväskylä

Särkille tarvitaan pallokenttä, pankkiautomaatti ja nuotiopuita

perjantai, lokakuu 15th, 2010

Kalajoen Seutu, yleisön osasto ke 13.10.2010

Vietän nykyisin kolme viikkoa vuodessa (kesä, syksy ja talvi) Kuivatjärven alueen Röllinpolulla sijaitsevassa viikko-osakkeessa ja harrastan vaimoni kanssa liikkumista lähimaastoissa.  Tutuksi ovat tulleet: Tapion tupa, hiihtokeskus, Poukama, Valkiatvedet, Särkijärvi, Siiponjoen varret sekä Pleuna.  Myös ”kirkolla” eli kaupungin keskustassa olemme käyneet tennispalloa lätkimässä ja jalkapalloa potkimassa tyttären 10 vuotiaan pojan kanssa. Samalla reissulla olemme poikenneet pari kertaa viikossa erinomaisessa ruokapaikassa eli Mamma Leonessa.

Ja sitten niihin otsikon terveisiin! Toivoisin, että paikallinen osuuspankki, yrittäjäjärjestö ja Kalajoen kaupunki yhteistoimin järjestäisivät vaikkapa Hiekkasärkkien ABC- asemalle ns. Otto-automaatin. Automaatti palvelisi paitsi paikallisia asukkaita myös tuhansia turisteja, jotka viettävät aikaansa Hiekkasärkillä. Käteinen raha helpottaa merkittävästi asiointia paikallisten palvelujen maksutilanteessa.

Kuivatjärven alueelle noussee lähivuosina toistasataa omakotitaloa ja vuokrattavia kiinteistöjä.  Näin turistin vinkkelistä olisi erinomainen palvelu, jos alueelle saataisiin pienimuotoinen kenttä jalkapallomaaleineen, jotta ei tarvitsisi – lasten kanssa – mennä kaupungin keskustaan asti pallottelemaan. Kenttä voisi sijaita jossain ABC-aseman läheisyydessä.

Kolmas terveinen menee Kalajoen Ladun suuntaan ja koskee kuvassa näkyvää opastintolppaa, josta puuttuu yksi viitta. Viitta – joka osoittaa länteen eli Siiponjoen suuntaan. Toisen lisäopastimen voisi laittaa ensimmäiseen vastaantulevaan risteykseen, kun astelet kohti Siiponjokea. Ladun olisi saatava myös sponsori, joka kustantaisi ”makkaranpaistopuut” Valkiatvedet-laavulle, jotta niitä ei tarvitsisi mukanaan viedä.  Mallia voisi ottaa vaikkapa Viitapakan ja Poukaman vastaavista levähdyspaikoista, joista löytyy liiterillinen kuivia puita sekä saha ja kirves.

Edellä kertomani ”parannukset” ovat kustannuksiltaan pieniä, kun vertaa niitä viime viikolla ilmestyneen Kalajoen Sanomien liitelehden ”Jalmarin” sivuilla esitettyihin visioihin. Varsinkin kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin haastattelu otsikolla ”Matkailuun haetaan uutta vetovoimaa” on lukemisen arvoinen ja siinä esille nostetut asiat ovat lähivuosina toteuttamiskelpoisia, arvelee

KAUKO TUUPAINEN

Kalajoella v. 1940 syntynyt matkaaja

Jyväskylästä

Rahanpuute ei käy perusteeksi

perjantai, lokakuu 15th, 2010

Keskisuomalaisen mielipidepalsta ma 4.10.2010

Jyväskylän korkein virkamiesjohto on lakkauttamassa kolmea sivukirjastoa vedoten käytettävissä olevan rahan niukkuuteen..  Perustelu on ontuva, koska rahaa meillä on aina ollut ja on myös oleva tulevaisuudessakin..

Kaupungin talousarvion mukaiset menot ovat – Kankaan tehtaan kaupan jälkeen – noin 868 miljoonaa euroa (Me), ilman 33,5 Me:n poistoja. Kuokkalan kirjaston kokonaismenot ovat tänä vuonna 85.000, Kypärämäen 60.400 ja Keltinmäen 194.100 euroa eli yhteensä 339.500 euroa. Onko se paljon, kun verrataan yhteissummaa Pääkirjaston vuosikuluun 2,359 Me?

Otin luvut esille siksi, etteivät kaikki valtuutetut näytä tiedostavan, mikä ero on vuosittaisilla toimintamenoilla, rahoitusmenoilla ja investoinneilla. Vaikuttaa silta, että valtuutetut luulevat investointien rahoittavan hetkessä itse itsenä, kuten kaksi viimeistä päätöstä: Siltakadun osittainen tunnelointi (4 Me) ja Kankaan tehtaan kiinteistökauppa (13 Me) osoittavat. Hyvä, huono esimerkki on Valkeamäen raakamaan hankinta, joka tehtiin 1990-luvun laman alla.  Rahaa on ollut kiinni kaupassa 4,4, Me jo lähes 20 vuoden ajan ja korot juoksevat.

Kaikki vuosittaiset menot katetaan jatkossakin pääosin kaupunkilaisten maksamilla verotuloilla (tänä vuonna n. 403 Me) ja loput toimintatuloilla, valtionosuuksilla ja rahoitustuloilla. Esimerkiksi Siltakadun tunnelirahalla lakkautusuhan alla olevia sivukirjastoja olisi pyöritetty 12 vuotta.

Toivon kulttuurilautakunnalta kulturellia päätöstä sivukirjastojen säilyttämiseksi.

KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS)