Vääntöä kaupungin hallintosäännöstä

Jyväskylän Kaupunkilehti la 13.11.2010

Jyväskylän kaupunginvaltuusto tarkisteli viime maanantaina voimassa olevaa hallintosääntöä.  Sääntö on päätöksenteon kannalta hyvin merkittävä asiakirja, sillä sen välityksellä valtuusto delegoi sille kuntalain mukaan kuuluvaa päätösvaltaa alemmille toimielimille.

Perussuomalaisten tekemät esitykset tyrmättiin jälleen valtuuston enemmistön toimesta – hyvistä perusteluista huolimatta. Vai mitä ajattelet lukijana seuraavasta valtuustoa koskevasta pykälän täydennyksestä? Toimivalta-kohdassa todetaan, että ”valtuusto päättää aina Jyväkylän Energian osakkeiden myynnistä”. Me esitimme, että momenttia täydennetään seuraavalla lausumalla: …. Jyväskylän Energian ja sen tytäryhtiöiden osakkeiden myynnistä.

Tiedossamme oli, että niin Jyväskylän Voima Oy:n (Keljonlahden voimala) kuin Jyväskylän Energiatuotanto Oy (Rauhalahden voimala) osakkeet omistaa Jyväskylän Energia Oy, mutta voimassa olevan kuntalain hengen mukaisesti päätösvallan mahdollisissa osakekaupoissa tulisi kuulua valtuustolle.

Todetaanhan kuntalain 13 §:n 1. momentissa selkeästi, että ” valtuuston tulee:1) päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista”.

Jos kaupunginvaltuusto on taannut JE-konsernin lainoja lähes puoli miljardia euroa, niin kyllä sillä pitää olla sananvalta myös tytäryhtiöiden mahdollisissa myyntiaikeissa.  Muussa tapauksessa energiayhtiö voi kaupunginhallituksen siunaamana myydä molemmat lämpöyhtiöt pois vaikka ”het´ huomenna”. Tämä oli esityksemme ns. punainen lanka.

Toinen poliittinen vääntö kohdistui hallintosäännön kaupunginjohtajaa koskevaan pykälään.  Ryhmämme esitti, että siihen lisätään ”kaupunginjohtajan kelpoisuutta” osoittava lause, joka kuului seuraavasti. ”Kaupunginjohtajalla on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys kunnallishallintoon”.  Tämä esitys kaatui äänin 72-3 eli oikeiston ja vasemmiston yhteisrintamaan.

Valtuuston päätös merkitsee sitä, että kaupunginjohtajan lähimmiltä alaisilta (apulaiskaupunginjohtajat) vaaditaan loppututkinto, mutta kaupunginjohtajaksi voidaan valita kuka tahansa täysi-ikäinen kadun tallaaja. Toivottavasti kahden vuoden kuluttua valittava uusi ja kooltaan pienempi valtuusto suhtautuu kaupunginjohtajan kelpoisuusvaatimuksiin vakavammin.  Nykyisen kokoinen (75 valtuutettua) valtuusto ei siihen näytä kykenevän.

KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS)