Jyväskylän kaupungin talousarviokokous maanantaina 29.11.2010

Kauko Tuupainen, Perussuomalaisten valtuustoryhmä puheenjohtaja

Kaupungin ensi vuoden talousarvion loppusumma on 996,4 miljoonaa euroa.  Rahaa on siis lähes miljardi ja on tämän valtuuston asiana päättää, mihin sitä järkevästi käytetään.  Sanoin järkevästi, koska tänä vuonna olemme äänestyksien jälkeen, päättäneet laittaa useita miljoonia ”Kankkulan kaivoon”.  Tarkoitan Lutakossa olevan Siltakadun osittaista tunnelointia (tällä hetkellä lähes 6 Me) ja etuosto-oikeuden käyttöä kahden kansainvälisen Pörssiyhtiön (M-real Oyj ja Sappi Finland I Oy) välisissä kaupoissa, koskien entisen Kankaan tehtaan kiinteistöjä.

Olisiko valtuuston enemmistön ”otettava vaarin” Presidentti Tarja Halosen neuvosta eli kuunneltava Perussuomalaisia ja heidän järkeviä ehdotuksiaan. Ehkä ne kannatusluvut gallupeissa nousisivat muillakin kuin Perussuomalaisilla järkevien ratkaisujen ja päätösten myötä.

Mitä ensi vuoden talousarvioon tulee, niin tilanne ei välttämättä ole niin huono kuin luvut kertovat.  Kaupungin velkamäärä kasvaa jälleen reippaasti eli 60 Me ja on ensi vuoden lopussa 373,8 Me eli 2.836 e/as.  Onko se paljon, kun esim. Vantaan kaupungilla on velkaa 5.000 e/as ja Suomen valtiolla 13.228 e/as.

Plussaa on se, että kykenemme kattamaan 85,5 Me:n investoinneista muilla tuloilla kuin lainanotolla 25,5 Me.  Lisäksi ensi vuoden korkotulot ovat 6 Me suuremmat kuin korkokulut., joskin korot rahastetaan pääasiassa JE Oy:ltä.

Kuinka moni tiedostaa, että Jyväskylän kaupunki tukee talousarvionsa kautta ”Maamme köyhiä kuntia” 1,642 Me – verotulojen tasauksen myötä.  Summa oli vielä v. 2007 merkittävästi suurempi eli 5,2 Me, kun entinen Jyväskylän mlk sai avustusta tuolloin 2,3 Me. Eli kaupungin maksama ulkoinen tuki on merkittävästi vähentynyt kuntien yhdistymisen jälkeen.

Tässä yhteydessä haluan kuitenkin nostaa ylös ”varoittava sormeni”, jos ja kun tulee tarve keskustella uusien kuntien liittämisestä Jyväskylään. Kuntaliitosten ns. negatiivinen hyöty näkyy jo nyt Jyväskylän kaupungin taseesta.  Lisääntyiväthän kaupungin velat Korpilahden pakkoliitoksen myötä lähes 25 Me eli 1,5 veroprosenttia. Jyväskylän Energian velat puolestaan kasvoivat 63 Me Korpilahden ja entisen mlk:n vesilaitoskauppojen myötä. ”Hyvin menee, herrat nauraa, sanoi entinen piika.  Minua ja perussuomalaisia eivät edelle kerrotun tapaiset liitokset ja kaupat naurata.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä on tyytyväinen Minna Mäkisen tekemän valtuustoaloitteen käsittelyyn, joka johti siihen, että monikulttuuriskeskus Glorialle myönnetään avustusta 100.000 euroa.  Sen sijaa ryhmämme suhtautuu kriittisesti Jyväskylän Paviljonkisäätiölle myönnettävään 900.000 euron avustukseen, jolla pönkitetään merkittävästi Jyväskylän Messut Oy:n osingonjakoa.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä pitää tärkeänä, että kuntalaisten peruspalvelut säilyvät ja työllisyyttä parannetaan ensi vuonna. Olemme kertoneet toiveistamme lokakuussa ilmestyneessä ”PerusÄssä-lehdessä” kaikille valtuustoryhmille sekä tuhansille kaupunkilaisilla, joten tänään tehtävät esityksemme ”vähäosaisten” elinolojen parantamiseksi ei tule yhdellekään valtuutetulle yllätyksenä.

Esityksemme ovat seuraavat:

1)      Kaupungin jatkuvasta suuresta työttömyydestä johtuen on työllistämispalvelujen määrärahaa korotettava kolmella (3) miljoonalla eurolla. Tästä määrärahasta on syytä kohdentaa 200.000 euroa koululaisten, opiskelijoiden ja muiden nuorten työllistämiseen.

Mielestämme on merkittävästi järkevämpää työllistää työttömiä kuin maksaa vuosittain miljoonia euroja sanktioita Kelalle työllistämisen laiminlyönnin vuoksi.

2)      Vanhus- ja vammaispalveluun on saatava lisämäärärahaa 100.000 euroa, jotta voidaan paremmin toteuttaa ne lakisääteiset palvelut, jotka on huomioitu  jo 1.9.2009 voimaan tulleessa Vammaislain osauudistuksessa

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Raimo Vistbacka  on todennut      Eduskunnassa 18.9.2009: ”Suomen lainsäädännöstä löytyy vahvemmat oikeudet  LYPSYLEHMIEN ja VANKIEN ulkoiluun kuin laitoksissa olevien vanhusten pääsyyn ulkoilmaan”.

3)      Huumeongelmaisten kuntoutuksen  järjestämisen määrärahoja on lisättävä 100.000 eurolla, jotta halukkaat nuoret pääsevät irti huumeistaan.  Tällä määrärahalla voidaan perustaa esimerkiksi kaksi sairaanhoitajan tointa

Olemme saaneet lukuisia yhteydenottoja nuorten vanhemmilta, jotka toivovat kaupungin apua lastensa huumeongelman katkaisuun. Jonotus hoitoon kestää liian kauan.

4)      Ulkopuolisten konsulttifirmojen käyttöä on syytä supistaa radikaalisti eli vähentää niihin talousarviossa varatuttuja määrärahoja. Säästön on oltava vähintään kaksi (2) miljoonaa euroa.

Kaupungilla on osaava henkilöstö ja kuntaliitosten jälkeen pitäisi resurssejakin olla riittävästi, joten konsulttien käyttö tulee minimoida.

Arvoisa puheenjohtaja.  Tulemme toistamaan edellä kertomani muutosesitykset ensi vuoden talousarvion yksityiskohtaisessa käsittelyssä.