Valtuuston vallan vahvistaminen

Keskisuomalaisen mielipidepalsta pe 17.12.2010

Jyväskylän kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Arto Lepistö otti voimakkaasti kantaa ”valtuustojen vallan vahvistamiseen” puheenvuorossaan Kuntalehden numerossa 16/2010. Olen hänen kanssaan lähes kaikesta samaa mieltä.  Näkemykseni perustuu lähes 40 vuoden virka- ja luottamusmieskokemukseeni niin kuntatalouden kuin –hallinnonkin alalla.

Jyväskylässä on valtuutettujen valtaa siirretty – vuosien saatossa – joko tietoisesti tai osin valtuutettujen tietämättä (lue: ymmärtämättä) kaupunginhallitukselle sekä lauta- ja johtokunnille.

Toisaalta lautakuntien lukumäärä on viimeisen 20 vuoden aikana puolittunut, mutta samanaikaisesti on lauta- ja johtokuntien jäsenmäärä kasvatettu voimakkaasti. Perusteluksi on sanottu, että se lisää demokratiaa, mutta totuus lienee se, että niihin on istutettu henkilöitä, jotka ovat jääneet ”rannalle” eli eivät ole ylittäneet kuntavaaleissa valtuustoon pääsemisen kynnystä.

Jyväskylässä on myös ”seurattu aikaa” ja yhtiöitetty kunnalle kuuluvia toimintoja.  Ne mitä ei ole – tässä vaiheessa – haluttu yhtiöittää on muutettu liikelaitoksiksi, jotta saadaan omille puoluetovereille paikkoja niin yhtiöiden kuin liikelaitoksienkin hallintoon.

Olen usein sanonut, että yhtiön hallituksen tulee mahtua henkilöautoon ollakseen toimintakykyinen. Jos osakeyhtiön hallituksen jäsenten lukumäärä hipoo kymmentä, se ei ole enää hallitus vaan lähinnä hallintoneuvosto. Kun Jyväskylän energialaitos yhtiöitettiin v. 1997, niin hallitukseen valittiin 11 jäsentä, jota jo tuolloin pidin liian suurena, toimiessani hallituksen puheenjohtajana. Tällä hetkellä hallitukseen kuuluu 10 jäsentä eli yksi vähemmän.

Myös Jyväskylän kaupunginhallituksen pöydän ympärys on miehitetty eri puolueiden jäsenillä niin, että joka viides valtuutettu istuu hallituksessa. Lisäksi kokouksiin osallistuu neljä valtuuston puheenjohtajistoon kuuluvaa.  Myös valtuustomme jäsenmäärä (75 valtuutettua) on kuntaliitoksista johtuen vielä pari vuotta ylisuuri.

Allekirjoitan myös Kevan kyselyn (kevät 2009) lausuman, että ”hallituksen jäseniltä puuttuu hallitustyöskentelyssä tarvittava osaaminen”.  Olenkin joskus todennut, että kaupunginhallituksen jäsenen tulisi hallita kuntalain, hallintolain, kirjanpitolain ja osakeyhtiölain alkeet ollakseen kelvollinen valmistelemaan ja toimeenpanemaan valtuuston päätökset sekä kyetäkseen itsenäiseen ajatteluun ja päätöksentekoon hallituksessa.

KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS)