Arkisto heinäkuu, 2011

Kreikka ja EU-maiden tuleva hätätila

lauantai, heinäkuu 9th, 2011

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla la 9.7.2011

Mikä into Suomella on edelleen rahoittaa suoritustilassa olevaa Kreikkaa?  Onhan sinne jo lapioitu riihikuivaa velkarahaa 788 miljoonaa euroa ja lähes toinen mokoma on luvattu maksaa myöhemmin. Valtiovarainvaliokunnassa vierailleet useat asiantuntijat ovat todenneet, että Kreikka maksaa uusilla lainoilla ainoastaan vanhojen lainojen erääntyneet korot ja lyhennykset. Kokonaisvelkamäärä ei siis vähene.

Eikö Suomen hallitus vieläkään tajua, että Kreikan totaalinen konkurssi on edessä heti kun EU-maiden, IMF:n ja EKP:n tuki loppuu. Euroopan keskuspankkia (EKP) kutsutaan jo nyt roskapankiksi, sillä se on viime vuosina ostanut Kreikan ja eräiden muiden maiden liikkeelle laskemia europondeja useiden kymmenien miljardien arvosta. Velkakirjojen arvo on EKP:n taseessa kutistunut 40 – 60 prosenttiin nimellisarvostaan.

Mikään EU-maa ei tunnusta vastuutaan siitä, kun Kreikka pääsi mukaan EU:n talous- ja rahaliittoon, vaikka sen julkisen sektorin alijäämä oli suurempi kuin ”sallittu” kolme prosenttia. Osasyynä oli myös väärennetty valtion kirjanpito, jota entisenä tilintarkastajana kutsuisin kirjanpitorikokseksi. Kreikan tapauksessa rikollinen toiminta palkitaan EU:n ja IMF:n lisälainoilla eli avustuksilla (110 miljardia euroa), joita tuskin koskaan saadaan takaisin.  Viimeisin tukipaketti vastaa Suomen valtion kahden vuoden talousarviota eli melkoisesta rahamäärästä on kyse.

”Vielä koittaa toinenkin aika” sanotaan eräässä työväenlaulussa, jonka vasemmistopuolueet (SDP ja vas.) sekä uusin työväenpuolue (KOK) tulevat aikanaan toteamaan. Siinä vaiheessa, kun Suomessa huomataan kuinka suuri eräiden konkurssiin menneiden EU-maiden hintalappu on Suomelle, on turha selitellä, ”että kyllähän minä, mutta ne pojat”. Lopullinen totuushan on, että Suomen kansa eli veronmaksajat joutuvat kiristämään vyötään, kun on pakko huolehtia Suomen eduskunnan enemmistön tekemistä hölmöistä päätöksistä.

KAUKO TUUPAINEN

valtionvarainvaliokunnan jäsen

kansanedustaja (PS)

Jyväskylä

”Kuuden koplan” tyly ohjelma

sunnuntai, heinäkuu 3rd, 2011

Keskisuomalaisen mielipidepalsta ke 29.6.2011

Olen saanut palautetta – mallasjuomien ystäviltä – että sana ”sixpack” on väärä nimi istuvalle hallitukselle, koska se politisoi oluen maineen.  Olen samaa mieltä.  Osuvampi nimi olisi – jos on pakko nimitellä – ”Kuuden Kopla”. Istuvathan hallituksessa samat ”sateenkaarihallituksen” puolueet (sdp, kokoomus, vasemmisto, vihreät ja rkp), jotka saivat aikaan ns. taitetun indeksin vuonna 1996.

Vaalilupauksista huolimatta, ”taitetun indeksin” poistamiseen liittyviä toimenpiteitä, ei istuvan hallituksen ohjelmasta löydy. Tiedän, että taustalla on ns. kolmikannan (valtio, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt) sopimus.  Perustuslain 2 §:n 1. momentin mukaan ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”.  Eduskunnalla on siis lopullinen päätösvalta, joten toivon hallitukselta esitystä ”taitetun indeksin” poistamiseksi. Koskeehan asia yli miljoonaa työeläkeläistä Suomessa.

Eräs hallituksen jäsen on todennut, että hallitusohjelmasta löytyy merkittävä kädenojennus köyhille. Olen sen ohjelmasta löytänyt, mutta ojennettu käsi ei anna köyhille mitään, vaan päinvastoin ottaa heiltä:

– Valtionosuuksien vähentäminen peruskunnilta aiheuttaa 631 miljoonan euron vajeen kuntien tuloihin.

– Hyvää tarkoittavasta kunnallisveron perusvähennyksestä aiheutuu kuntien tuloihin 200 miljoonan euron lovi.

Edellä kertomani hallituksen esitykset aiheuttavat kaikissa peruskunnissa joko kunnallisen veroprosentin tai kunnan perimien taksojen ja tariffien voimakkaan korotuksen. Tämä on siis hallituksen ”ojennettu käsi”, mikä kouraisee syvältä myös köyhän kuntalaisen kukkaroa.

Oman kotikyläni – Jyväskylän – osalta on arvioitu, että valtionosuusprosentti alenee noin 2,7 yksikköä ja merkitsee rahassa noin 15 miljoonaa euroa.

Perusvähennys on kunnallisverotuksessa tehtävä verovähennys, mikä aiheuttaa Jyväskylälle lähes miljoonan euron vajeen verotuloihin. Hallituksen ”verokikkailun hintalappu” Jyväskylässä on siis lähes yhden veroprosentin luokkaa (16 Me).

Kun tähän lisätään kiinteistöveron alarajan nosto, polttonesteiden veronkorotus ja sanomalehtien tilausten arvonlisävero on moni pienituloinen, opiskelija tai työtön kuntalainen todella tiukoilla.

Kuntalaisella menee hyvin, jos kunnalla menee hyvin.  Jyväskylän kaupungilla ei mielestäni mene hyvin.

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja (PS),  Jyväskylä

.