Keskisuomalainen su 2.12.2012
Maamme kuuden puolueen hallitus ja hallituspuolueiden kansanedustajat uskovat Kreikan selviämiseen talouskriisistä samaan tapaan kuin se pikkutyttö, joka iltarukouksessaan totesi, että ”Rakas taivaanisä, anna Pariisin olla Englannin pääkaupunki, kuten kokeessani tänään vastasin”. Vahva usko pelastavaan Joulupukkiin ei kuitenkaan Kreikkaa pelasta.
Olen aiemminkin todennut, että hallituksen käsitys Kreikan ongelmista on vahvasti hämärtynyt. Suomi kuuluu toistaiseksi ns. kolmen A:n luokitukseen, jolla pää- ja valtionvarainministeri jatkuvasti ”elvistelevät” eduskunnan edessä.
Suomen tämän hetkinen valtionvelka 82 miljardia euroa on 41 prosenttia 200 miljardin euron bruttokansantuotteestamme (BKT). Kun sitä verrataan Kreikan 190 prosentin velkaan BKT:stä eli 390 miljardin valtionvelkaan, niin ero on merkittävä. Kreikan pitäisi maksaa pelkästään velan korkoa (2,5 %:n mukaan) lähes 10 miljardia euroa vuodessa, mutta eihän valtio siihen kykene, velan lyhentämisestä puhumattakaan.
Olisikin järkevää, että jos Kreikka ei itse älyä erota eurosta, niin se tulisi EU:n toimesta siitä erottaa. ”Kannettu vesi ei kaivossa pysy”, on vanha suomalainen sananlasku, joka pitää paikkansa myös tämän päivän EU:ssa.
Hallituksen ”humanitäärisen avun” hintalappu Kreikasta on jo nyt korkea. Saksalaisen taloustutkimukseen keskittyneen IFO-instituutin Helsingin Sanomille viime heinäkuussa tekemän tutkimuksen mukaan Suomi kärsisi 5,4 miljardin euron menetykset Kreikan eron jälkeen ja summa suurenee jatkuvasti. Suomi ottaa ensi vuonna uutta nettovelkaa yli 9 miljardia euroa, kun vanhaa velkaakin pitäisi kyetä lyhentämään. Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja, kun veikkaan, että meille suomalaisille tulee lähivuosina kovat oltavat.
*******
Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaan maahamme on tarkoitus perustaa eläinsuojeluasiamiehen virka. Ilmeisesti aloite on Vihreiden aikaansaannos. Hyvä niin, mutta hallitus on unohtanut virkapaketissaan vammaiset ja vanhukset. Tein tämän vuoden maaliskuussa yhdessä muiden perussuomalaisten edustajien kanssa lakialoitteen vammaisvaltuutetun viran perustamisesta. Eipä näy valtion ensi vuoden talousarviossa euroakaan viran perustamisesta. Minä ja enemmistö Suomen kansasta pidämme ihmisten suojelemista ja heidän asioiden hoitamista tärkeämpänä kuin eläinten suojelua.
Lakialoitteen teon pontimena olivat useat vammaisten omaisten yhteydenotot Keski-Suomessa. He kertoivat, että vammaista pompotetaan jatkuvasti luukulta luukulle. Olisi melkoisesti järkevämpää, että vastaus vammaisten ongelmiin tulisi vammaisvaltuutetun toimistosta eli tiedon ja vastauksen saisi yhdeltä luukulta. Nyt joutuu pienenkin asian vuoksi soittelemaan kymmeniä puheluja eri viranomaisille, kertovat vammaisten omaiset.
Suomessa on noin 500.000 vammaista kansalaista eli lähes 10 prosenttia maamme väestöstä. Vammaisvaltuutetun työsarkaan kuuluisi vammaisten arjen asioiden hoitaminen. Valtuutetun tulisi edistää rakennetun ympäristön ja palvelupisteiden liikkumisen, toimimisen, näkemisen, kuulemisen ja kommunikoinnin esteiden poistamisesta.
Ennen aloitteen jättämistä olin yhteyksissä eräisiin suuriin vammaisjärjestöihin ja aloitteelle antoivat tukensa mm. Invalidiliitto, Näkövammaisten Keskusliitto, Kuuloliitto, Hengitysliitto ja Vammaisliitto.
Jos vammaisvaltuutetun viran ja toimiston perustamiskustannukset (n. 500.000 euroa), tuntuvat liian korkeilta, niin perustettakoon yhteinen vammais- ja vanhusvaltuutetun virka. Onhan kiistaton tosiasia, että vankien hoito ja heistä huolehtiminen on merkittävästi paremmalla tolalla kuin vanhusten asiat kautta Suomen.