Arkisto maaliskuu, 2013

Kreikka armahti Saksan Velkoja

maanantai, maaliskuu 4th, 2013

Keskisuomalaisen kolumni su 3.3.2013:

Kyllä luitte otsikon aivan oikein. Nykyinen kriisimaa Kreikka sekä Italia armahtivat maailmansotien jälkeisen Saksan velkoja vuonna 1953 tehdyn sopimuksen mukaisesti. Saksa ei ollut pariinkymmeneen vuoteen lyhentänyt velkataakkaansa. Silloinen Saksan liittotasavalta ja sen useat velkojamaat halusivat normalisoida maiden väliset taloussuhteet.

Lontoossa vuonna 1953 tehdyn sopimuksen perusteella Kreikka, Italia ja parikymmentä muuta maata sopivat antavansa osan Saksan veloista anteeksi. Saksan julkisesta ja yksityisestä velasta mitätöitiin noin puolet eli samalla prosenttimäärällä kuin nyt suunniteltu Kreikan velan armahdus. (Lähde: YT Teppo Eskelisen ja toimittaja Matti Ylösen kirja Tulosvaroitus).

Kuten tunnettua velkasuhteet ovat nyttemmin kääntyneet toisin päin. Saksan vastuut Kreikan veloista ovat 82 miljardia, Ranskan 62 miljardia ja pienen Suomenkin noin 5,4 miljardia euroa. Suomen takausosuus on suuri, kun sitä verrataan vaikka Suomen Neuvostoliitolle maksamiin sotakorvauksiin, jotka nykyrahassa ovat noin 4,1 miljardia euroa. Kukaan ei ole kiistänyt väitettäni, ettei Kreikka koskaan selviä nykyveloistaan (380 miljardia euroa) ellei niitä puoliteta.

Valtiomme talous ajelehtii kuin kaarnalaiva aallokossa. Ajelehtiminen johtuu siitä, ettei maamme hallitus ole kyennyt tekemään ratkaisuja talouden tasapainottamiseksi ajoissa. Ymmärrän sen johtuvan siitä, etteivät poliittiset äärilaidat ole päässeet yhteisymmärrykseen, vaikka vaikeudet ovat kaikkien tiedossa.

Eräs merkittävä syy on kehäkolmosen eteläpuolella oleva pääkaupunkiseudun asuntotilanne, jonka hoitamattomuus heijastuu myös muualle valtakuntaan. Sanomattakin on selvää, että jos asuntojen uustuotanto klikkaa, niin asuntojen hinnat hipovat pilviä. Eräs syy rakentamisen vähyyteen on asuntovelallisten korkovähennyksen heikentäminen. Hallituksen tulisikin lisätä voimakkaasti valtion tukemaa uudistuotantoa, jolloin ongelmasta selvittäisiin.

Maamme velkataakka on voimakkaassa kasvussa.  Valtiolla oli velkaa elokuussa 2008 ”vain” 48,5 miljardia euroa eli 9.326 euroa per jokainen suomalainen. Tämän vuoden lopussa velan määrä tullee olemaan 96 miljardia eli 17.800 euroa/asukas. Nettovelkamme lisääntyy tänä vuonna 7,1 miljardia euroa. Korkoja maksetaan 1,827 miljardia euroa.

Puhujakierroksilla olen huomannut, että kun puhutaan miljardeista, niin summan suuruus hämärtyy monen kuulijan aivoituksissa.  Olen hahmottanut nettovelan suuruutta kertomalla, että esi-isiemme ja – äitiemme Neuvostoliitolle maksamat suuret sotakorvaukset ovat nykyrahassa ”vain” 4,1 miljardia eli vajaa 60 % tämän vuoden nettovelan lisäyksestä. Velkakierre olisi saatava pysäytettyä, mitä nopeammin sitä parempi.

Täytyy rehellisesti todeta, ettei kuuden puolueen yhteisen hallitusohjelman synnyttäminen ollut helppoa. Vielä vaikeampaa on tehdä siihen jälkikäteen järkeviä muutoksia, koska nykyinen eurokriisi pahenee päivä päivältä.

Kukaan ei aavistanut neuvottelujen aikana kriisin tulevaa syvyyttä. Samaisessa velkakierteen suossa ovat myös Irlanti ja Portugali. Ratkaisevaa eurokriisissä on se, kuinka käy Espanjalle ja Portugalille? Selviävätkö maat kuiville omin avuin, vai tarvitaanko ja kuinka paljon EU:n apua?

Euroopan Unionin jäseneksi on pyrkimässä myös surullisen kuuluisa Kypros. Kaikkien tiedossa pitäisi olla, että maa on tullut kuuluisaksi venäläisen rahan pesupaikkana ja hämärämiesten temmellyskenttänä. Olisikin järkevää jättää maa toistaiseksi EU-ringin ulkopuolelle.

Omaishoitajien asema puhuttaa kansalaisia niin Jyväskylässä kuin muuallakin maassa. Kaupunginvaltuuston hyväksyessä viime vuoden joulukuussa kaupungin tämän vuoden talousarvion ei monikaan valtuutettu ollut tietoinen omaishoitajiin kohdistuvasta vääryydestä. Ihmettelen, ettei tieto kulkenut perusturvalautakunnista suuriin valtuustoryhmiin, joilla kaikilla oli edustus lautakunnassa. Oliko kyse tiedon panttaamisesta vai muusta salailusta, sitä minulle ei ole kerrottu. Perussuomalaisten silloisen kolmen henkilön valtuustoryhmällä ei ollut edustusta lautakunnassa.

Toivottavaa on, että valtuusto osoittaa Perusturvalautakunnalle tarvittavan lisämäärärahan, sillä se löytyy aivan varmasti 995,6 miljoonan euron budjetista, jos vain yhteinen tahtotila saadaan aikaiseksi.

Omaishoidon ongelmat on tiedostettu myös ”Isolla Kirkolla”, sillä Sosiaali- ja terveysministeriö on aloittanut ”Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman” valmistelun. Työtä varten STM asetti laajapohjaisen työryhmän, jonka toimikausi päättyy tämän vuoden lopulla. Toivottavasti ratkaisu löydetään ja kymmenet tuhannet omaishoitajat tulevat jatkossa saamaan tyydyttävän korvauksen raskaasta ja tärkeästä työstään.