Arkisto elokuu, 2013

Eläkekatto 4.000 – 5.000 euroa/kk ?

keskiviikko, elokuu 21st, 2013

Suur-Jyväskylän Lehti ke 21.8.2013

Toistaiseksi eduskunnan vanhimpana edustajana olen saanut ”toimeksiantoja” myös eläkeläisiltä. Useat ovat kyselleet, että ”miten makaa taitetun indeksin poistaminen?” Viime päivinä on tiedusteltu myös, että ”koska Suomen eläkeläisille saadaan eläkekatto”?

Taitettu indeksi tai paremminkin 16-jäsenisen ”Työeläkkeiden indeksijärjestelmää arvioineen työryhmän loppuraportti” on parhaillaan lausuntokierroksella. 124-sivuisen raportin lopputulema oli, ettei työryhmä esitä työeläkkeiden tarkistusmenettelyyn muutoksia.  Ei, vaikka viimeisen 15 vuoden aikana ansiotulot ovat nousseet 70 prosenttia ja eläkkeet vain 34 prosenttia. Toisin sanoen palkat ovat nousseet kyseisenä ajanjaksona kaksi kertaa enemmän kuin eläkkeet.

Meitä työeläkkeellä olevia on Suomessa yli 1,4 miljoonaa eli lähes 25 prosenttia maamme väestöstä. Kaikkien merkittävien puolueiden ehdokkaat, kokoomusta lukuun ottamatta, lupasivat viime eduskuntavaalien alla poistaa taitetun indeksin ja paluun puoliväli-indeksiin. Kun eduskunnassa asiasta äänestettiin viimeksi viime vuoden lopulla, ei yksikään keskisuomalainen hallituspuolueen edustaja lunastanut puheitaan.

Meitä eläkeläisiä arvostellaan siitä, että olemme – vanhoina ihmisinä – rasite asuinkunnillemme. Olen kertonut, että kuntien veronmaksajina olemme työikäisiä parempia. Esimerkiksi Jyväskylän kaupungin kunnallisveroprosentti on tällä hetkellä 20, jonka mukaisesti eläkeläinen maksaa verotettavasta tulostaan veroa kaupungille. Sen sijaan ansiotyötä tekevä kaupunkilainen maksaa veroa kaupungille keskimäärin noin viisi ja puoli prosenttiyksikköä vähemmän eli 14,5 prosentin mukaan.  Puhutaan ns. efektiivisestä veroprosentista. Tämä on hyvä muistaa kun eläkeläisiä arvostellaan.

Eläkeläisten eläkekatto puhuttaa myös kansalaisia. Eläkekatto on voimassa (v. 2013) kaikissa Euroopan maissa, paitsi Suomessa, Virossa, Tanskassa, Irlannissa, Alankomaissa ja Portugalissa.

Mikä olisi sopiva eläkekaton euromäärä Suomessa? Sveitsissä se on 5.700 euroa/kk, Saksan vanhoissa osavaltioissa 5.800 ja uusissa 4.900 euroa, Norjassa 6.400 ja Ruotsissa 4.190 euroa/kk. Asettuisiko Suomen katto 4.000 – 5.000 euron haarukkaan?

Kun keskustellaan eläkekatosta ja sen merkityksestä, täytyy tiedostaa, että todella suuria eläkkeitä nauttii vain pieni osa eläkeläisistämme. Noin 230 eläkeläistä kuittaa 10.000 – 12.000 euroa/kk ja noin sadan suomalaisen eläke on haarukassa 12.001 – 39.000 euroa/kk

Olen tiedustellut eläkkeiden kattoasiaa Eduskunnan täysistunnossa ja kyselytunnilla.  Ministeri Paula Risikko vastasi, että asia on ollut esillä keskusteluissa, mutta sitä ei ole järkevää toteuttaa Suomessa. Hän lupasi palata asiaan, kun eläkeneuvottelukunta on jättänyt raporttinsa. Minäkin palaan tuolloin asiaan – aivan varmasti.

 KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja,

valtiovarainvaliokunnan jäsen (ps)

Jyväskylä

Kimmo ja demarien oikeistopolitiikka

tiistai, elokuu 20th, 2013

Keskisuomalaisen mielipidesivu ti 20.8.2013

Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Kimmo Ojala (sdp) todisti kirjoituksessaan (Ksml 19.8.), että hän on tietoisesti unohtanut luetun ymmärtämisen. Ensinäkin esitin mielipiteeni Valtiovarainvaliokunnan Sivistys- ja tiedejaoston puheenjohtajana, en kaupunginvaltuutettuna. Tein sen siksi, että johtamani jaosto käsittelee sekä opetusministeriön että urheilu- ja kulttuuriministeriön talousarvioehdotukset ennen kuin ne esitellään valtiovarainvaliokunnalle ja eduskunnalle.

Olen parin vuoden aikana todennut, että kulttuuria on muuallakin kuin Helsingissä, jossa valtion tukea ovat saaneet esimerkiksi Oopperatalo. Musiikkitalo ja Kiesma. Olisi mielestäni kohtuutonta, että rahaa annettaisiin vielä Guggenheiminkin rakentamiseen ja jatkossa sen ylläpitoon. Asia ei ole vielä suinkaan taidemuseon osalta loppuun käsitelty, koska junttaus ja floppaus ovat parhaillaan käynnissä.

Ojalan väite, että Perussuomalaiset r.p. olisi oikeistolainen puolue, menköön hänen poliittisen kokemattomuutensa piikkiin. Totesin viimeksi viime lauantaina Tikkakosken Tohinoissa, että PS ei ole poliittisesti oikealla eikä vasemmalla, vaan pääsääntöisesti oikeassa ja askeleen edellä vanhoja puolueita. Tämä on näkynyt selkeästi niin eduskunnan äänestyksissä kuin Jyväskylän kaupunginvaltuustonkin päätöksissä. Tätä käsitystäni tukee myös gallupit.

Perussuomalaisten kolmihenkinen valtuustoryhmä vastusti vuosi sitten tarpeetonta Lutakon tunnelin rakentamista ja 13 miljoonan euron velanottoa Kankaan paperitehtaan maiden ja vanhojen, suojeltavien tehdasrakennusten ostoon.  Kankaan alue olisi voitu rakentaa samankaltaisella sapluunalla kuin Lutakonkin alue, koska kaupungilla on kaavoitusmonopoli. Näihin uhratut lähes 30 miljoonaa euroa olisi voitu käyttää kaupunkilaisten peruspalveluihin. Tätä ei demarien oikeistolaistunut ryhmä kuitenkaan hyväksynyt.

On ikävää kun työväenyhdistyksen nykyjohto vastustaa kulttuuria, joka on vuosisadan kuulunut työväenliikkeen perinteeseen. Kun aikoinaan toimin yhdistyksen päätoimisena sihteerinä niin yhdistyksessä arvostettiin sekä teatteri-, että musiikkitoimintaa.. On valitettavaa, että Eino Palanderin, Pentti Sahin ja Kalevin Olinin viitoittamalta polulta on yhdistyksen palkallinen johto erkaantunut.

Lopuksi totean, että en todellakaan vastusta teatterisalin rakentamista, mutta se tulee rahoittaa muilla kuin kaupungin varoilla. Ymmärsitkö tällä kertaa sanomani Kimmo?

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

Ei valtion rahaa Guggenheimille

tiistai, elokuu 20th, 2013

Keskisuomalaisen mielipidepalsta ti 13.8.2013

Guggenheimin taidemuseota ajetaan Helsinkiin kuin käärmettä pyssyyn. Mikäpäs siinä, jos se rakennetaan yksityisellä ja Helsingin kaupungin varoilla, mutta kun näin ei tapahdu, ollaan jälleen huutamassa valtiota apuun.

Minusta valtion edustajien ja ennen kaikkea ministeri Paavo Arhinmäen (vas) tulee olla jatkossa yhtä tiukkana taidemuseon suhteen kuin vuosi sitten. Ei valtionkaan rahkeet – tässä ajassa – aivan kaikkea kestä. 

Valtionvarainvaliokunnassa ja talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa on näytetty vihreää valoa sille, että Helsingin Stadionin lähes 200 miljoonaa euroa (alv 0) maksavaan peruskorjaukseen valtio osallistuu 100 miljoonalla eurolla.  Edellytyksenä on, että Helsingin kaupunki maksaa puolet peruskorjauksen kustannuksista.

”Helsingin Herrat” unohtavat usein, että kulttuurielämää on muuallakin kuin Kehä III sisäpuolella. Esimerkiksi Jyväskylän kulttuuriväki on parikymmentä vuotta haaveillut konserttisalista ja nyt viimeinkin on kaupunki päättänyt sijoittaa sen Lutakkoon Paviljongin viereen.

Kulttuuriministerin lupaama 50.000 euron avustus Jyväskylän konserttisalin suunnitteluun meni kiville, kun ministeriön virkamiehet kertoivat ministerille, ettei ketään ole aiemmin avustettu kulttuuritilojen suunnittelukustannuksissa.  Rakentamista luvattiin sen sijaan tukea.

Henkilökohtaisesti olen erittäin kriittinen siihen, että Guggenheimin museota tuettaisiin valtion verovaroista, koska kulttuuritoimintaa on muuallakin kuin Helsingissä.

KAUKO TUUPAINEN

Valtiovarainvaliokunnan

Sivistys- ja tiedejaoston puheenjohtaja (ps)

Jyväskylä

 

 

 

Senioripuolueen tarpeellisuudesta

tiistai, elokuu 6th, 2013

Keskisuomalaisen mielipidepalsta ti 6.8.2013

Senioripuolueen tarpeellisuuteen otti 3.8. Keskisuomalaisessa kantaa yhdistyksen varapuheenjohtaja Anja Koivistoinen.  Hän oli oikeassa kertoessaan, että yli 1,4 työeläkeläistä ei ole saanut heille kuuluvaa arvostusta maamme eduskunnalta.

Viime eduskuntavaalien alla molempien vasemmistopuolueiden ehdokkaat sanoivat olevansa eläkeläisten asialla ja vaativat puheissaan ja kirjoituksissaan ns. taitetun indeksin poistamista.  Kuinkas kävikään? Kun lakialoitteeni epäkohdan poistamisesta oli eduskunnan käsittelyssä, niin yksikään hallituspuolueiden keskisuomalaisista edustajista ei kannattanut esitystä. Se eläkeläisten etujen ajamisesta.

Mielestäni puolueita on Suomessa jo nyt tarpeeksi.  Eduskuntakynnyksen on ylittänyt kahdeksan puoluetta, joista kuusi on nykyisessä hallituksessa. Vanha suomalainen sanonta, ettei määrä korvaa laatua, pitää näemmä politiikassakin paikkansa.

Edustan näkemystä, ettei eläkeläisten etujen ajaminen parane sillä, että perustetaan uusia puolueita, koska vanhojen, suurten puolueiden eläkejärjestöjen jäsenet ovat uskollisia omille taustapuolueilleen. Kaikki eivät näytä tiedostavan, ketkä heidän asiaansa oikeasti ajavat päätöksentekohetkellä.

Onhan toki hallitus saanut jotain aikaankin viimeisen kahden vuoden aikana. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 22.12.2011 työryhmän arvioimaan työeläkeindeksijärjestelmän mahdollisia muutostarpeita. Työryhmään kuului puheenjohtajan lisäksi 15 muuta jäsentä ja se saikin 9.1.2013 valmiiksi 124-sivuisen loppuraportin, jonka lopputulema oli, ettei mitään tarvitse tehdä. Ratkaisuun liittyy kahden Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n edustajan eriävä mielipide. Raportti on tällä hetkellä lausuntokierroksella ja sitä päästäneen käsittelemään eduskunnassa ensi vuoden alussa.

Senioripuolueen Koivistoinen on oikeassa siinä, että eläkeläisten asioita ajavat parhaiten eläkeläiset..  Eduskunnan pitäisi olla leikkaus täysi-ikäisten kansalaisten koostumuksesta, mutta näin ei ole.  Eläkeläisiä tulisi olla 25 prosenttia edustajista, mutta 50 edustajan sijasta meitä eläkeläisiä on siellä vain kymmenkunta. Ymmärrettävästi näin pieni porukka ei saa ääntään riittävästi kuulumaan, kun joukkoon mahtuvat ne kuuluisat takinkääntäjätkin.

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja (ps)

Jyväskylä