Keskisuomalaisen mielipidesivulla pe 20.9.2013
Suomen talouden tunnusluvut pysyttelevät edelleenkin miinuksella. Talous ei kasva, koska vienti ei vedä, mutta tuonti lisääntyy. BKT laskee jatkuvasti paitsi em. syistä myös siksi, että BKT:hen vaikuttavat julkinen ja yksityinen kulutus ovat alamaissa ja investoinnit kautta Suomen jäissä. Kun tähän lisätään yrityselämän lähes päivittäiset irtisanomiset, niin ei todellakaan hyvältä näytä.
Hallituksessa olevat ns. työväenpuolueet ovat vaatineet taloudellista elvytystä ja oikeistopuolueet rakenteellisia uudistuksia, mutta mitään näkyvää ei ole saatu aikaiseksi. Minä kaipaan molempia, koska budjettielvytys vaikuttaa maamme talouteen lyhyellä ja rakenteelliset uudistukset pitkällä aikavälillä.
Hallitus ei ole ehtinyt perehtymään perussuomalaisten viiden paketin ohjelmaan, johon kuuluu kasvupaketti, työllisyyspaketti, veropaketti, energiapaketti ja hyvinvointipaketti.
Em. ohjelmassa esitetään mm. voimakasta lisäystä maamme maantie- ja rautatieverkostojen kunnossapitoon sekä koulujen, päiväkotien ja muiden julkisten rakennusten homekorjauksiin.
Maamme tieverkoston kunnossapito pelkästään uusasfaltoinnin osalta vaatisi 4.000 kilometrin korjausasfaltointia, mutta rahat riittävät vain puoleen siitä, eli 2.000 km:n osalta asfaltti poistetaan ja siirrytään takaisin sorapintaisten, pölyävien ja kuoppaisten teiden ihanuuteen.
Homekorjauksiin tarvitaan vuosittain vähintään 200 miljoonaa euroa, mutta budjetissa osoitetaan tarkoitukseen vaivaiset 50 miljoonaa. Suoritettujen hometutkimusten perusteella on tosiasia, että kymmenet tuhannet koululaiset ja opiskelijat altistuvat päivittäin kosteus- ja homeongelmista. Tämäkään tieto ei ole tavoittanut sateenkaarihallituksen jäseniä.
Sanomattakin on selvää, että peruskorjaukset ja uudisrakentaminen tulevat taantuman aikana merkittävästi edullisemmaksi kuin korkeasuhdanteen aikana.
Tästä syystä hallituksen olisi lisättävä esitettyjä vähäisiä määrärahoja tuntuvasti.
Perussuomalaiset edustajat ovat jo aiemmin antaneet tukensa PK-yritysten kasvulle ja työllistämismahdollisuuksille. Olemme mm. esittäneet, että arvonlisäveron alaisen liiketoiminnan alaraja olisi 20.000 euroa ja yritysverotuksessa siirrytään PK-yritysten osalta Viron-mallin mukaiseen verotukseen.
Vaihtotaseen nostamista plussan puolelle heikentää merkittävästi hallituksen päätökset energiaverosta. Niiden korotuksista pitäisi luopua ja päinvastoin veroja tulisi alentaa. Energiaverojen alennus vaikuttaisi positiivisesti logistiikkakustannuksiin – asumiskustannuksista puhumattakaan.
Hallitus tullee ensi vuonna onnistumaan valtion velkataakan keventämisessä, mutta vastaavasti kuntien velat kasvavat, koska ne joutuvat velanoton avulla kompensoimaan valtionosuuksien menetykset.
Hallituksen ministerit ovat puhuneet teillä ja turuilla nykybudjetin leikkaustarpeista, mutta kohteet ovat jääneet useilta osin epäselväksi. Yksi leikkauskohde voisi mielestäni olla nykymuotoinen kehitysapu, johon käytetään riihikuivaa rahaa miljardi euroa ja rapiat päälle.
Ministerien tulisi tiedostaa, että esimerkiksi Somalian avusta merkittävä osa menee heimopäälliköiden ja muiden rötöstelijöiden taskuihin. Esittäisinkin, että rahan sijasta kehitysapuna annettaisiin enenevässä määrin suomalaisten yritysten tuotteita, joka osaltaan lisäisi suomalaisten työllistymistä.
Esitän hallituksen harkittavaksi todellisia rakennemuutoksia. Sellainen olisi vaikkapa kansalaispalkka, jota maksettaisiin kaikille suomalaisille kehdosta hautaan. Menettelyn ansiosta voitaisiin tyystin lopettaa lapsilisät, työttömyyskorvaukset ja muut sosiaaliset edut eli vältyttäisiin kalliilta byrokratialta ja pitkässä juoksussa säästettäisiin myös palkkakustannuksissa.
Toivon myös, että kansalaisten enemmistön suosittelema pakkoruotsin poisto toteutuu lähivuosina ja kunnallisverotuksen osalta siirrytään progressiiviseen verotukseen, mikä tekisi kansalaisille oikeutta. Verot tulojen mukaan, on perussuomalaisten vaatimus, jota lämpimästi kannatan.
Olen tehnyt asiasta 4.9.2013 toimenpidealoitteen, josta ilmenevät myös perusteluni progressiiviseen kunnallisverotukseen siirtymisestä.
KAUKO TUUPAINEN
kansanedustaja (ps)
valtiovarainvaliokunnan jäsen
Jyväskylä