Keskisuomalainen, ke 13.5.2015

Suomi on elänyt viime hallituskaudella yli varojensa eli vekselivetoisesti. Valtio on ottanut uutta velkaa hallituskaudella 20 miljardia euroa eli keskimäärin viisi miljardia joka vuosi. Valtiovelan määräksi on arvioitu tämän vuoden lopulla 102 miljardia euroa eli 19.245 euroa per jokainen suomalainen

Tämä tarkoittaa sitä, että peruskunnat joutuvat tulevina vuosina entistäkin ahtaammalle, koska valtion tuki kunnille taatusti vähenee.

Tästä huolimatta tulee hallituksen huolehtia – perussuomalaisten esitysten mukaisesti – lapsiperheistä, eläkeläisistä, työttömistä, maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittajista sekä PK-yrityksistä.

Tähän päästään hallituksessa ja eduskunnassa vain ”yhteen hiileen puhaltamalla” ja yhteistä köyttä samaan suuntaan vetämällä. Muutama esimerkki siitä, kuinka toimittiin valtion tämän vuoden talousarvion käsittelyssä.

Perussuomalaiset esittivät 22 miljoonan euron lisäystä maatalouden luopumistukiin. Tätä esitystä kannatti esittäjien lisäksi vain Suomen Keskustan edustaja Vehkaperä.

Perussuomalaiset esittivät 300 miljoonan euron lisäystä liikenneverkkojen kunnossapitoon. Esitystä kannattivat ”persujen” lisäksi vain Suomen Keskustan Anttila ja demarien Piirainen.

Perussuomalaiset ehdottivat seuraavan lausuman hyväksymistä: ”Eduskunta toteaa, että haja-asutusalueiden jätevesiasetus on miljardiluokan lainsäädäntövirhe. Näin ollen Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi toimiin asetuksen purkamiseksi”. Hyväksymisen kannalla olivat PS:n lisäksi Vasemmistoryhmän kaksi edustajaa, Suomen Keskustan Hautala ja vasureiden Hänninen.

Perussuomalaiset ehdottivat myös seuraavan lausuman hyväksymistä: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajan nostamisesta 20 000 euroon ja huojennusalueen katon nostamisesta 40 000 euroon.” Tämän hyväksymistä kannattivat Perussuomalaisten lisäksi Vasemmistoliiton ja Vasenryhmän edustajat sekä Vihreiden Haavisto, Tynkkynen ja Alanko-Kahiluoto.

Toivottavasti Suomen Keskusta ja Kokoomus tulevat edellä esittämissäni asioissa persussuomalaisten linjoille. Yhdessä Suomen ja suomalaisten parhaaksi, toivoo

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen, talousneuvos

Jyväskylä

Keskisuomalainen, ti 05.05.2015

Suomessa on – viime vuosina – eri yhteyksissä pohdittu mm. nykyistä kunnallisverokäytäntöä. Syytä onkin, sillä nykyinen kunnallisverotus on kaukana verovelvollisten oikeudenmukaisesta verotuksesta. Myös kunnallisveroa tulee maksaa kuntalaisten maksukyvyn mukaan.

Useat kunnat nostavat vuosittain perimiään taksoja ja tariffeja, pitääkseen kunnallisveroprosentin tietoisesti liian alhaalla. Menettely ei tee oikeutta pienituloisille eläkeläisille, työttömille eikä muille vähävaraisille.

Kun puhutaan liennytyksestä, niin mielestäni parasta olisi pieni- ja keskituloisten kansalaisten nettotulojen lisääminen. Tämä onnistuisi parhaiten muuttamalla kunnallisvero progressiiviseksi. Ei voi olla oikein, että korkeimman kunnallisveron kunnan (Kitee 22,50) ja halvimman (Kauniainen 16,50) ero on kuusi prosenttiyksikköä. Edustan näkemystä, että jos palkka tai eläke on vaikkapa 30 000 euroa vuodessa, niin siitä tulisi maksaa yhtä paljon veroa kunnalle, olipa asunto Helsingissä, Tampereella, Hollolassa, Jyväskylässä tai Kittilässä.

Perussuomalaiset ovat ehdottaneet tämän vuoden varjobudjetissaan, että 1 000 euroa kuukaudessa voisi ansaita ansiotuloverosta vapaasti.  Tämä tarkoittaisi sitä, että 12 000 euroa vuodessa ansaitseva ei maksaisi veroa valtiolle, kunnalle eikä seurakunnalle.

Siksi kuntien verotuskäytäntöön olisi tehtävä radikaali muutos. Verotuksen efektiivisyydestä johtuen myös kunnallisverotus on jo nyt osittainen progressiivinen, joten siirtymistä astetta ylöspäin eli täydelliseen progressiivisuuteen on syytä harkita.

Valtionverotuksen alaraja on tänä vuonna 16 500 euroa. Vastaavan kaltainen alaraja tulisi asettaa myös kunnallisverotukseen. Se voisi olla 12 000 euroa, jolloin esimerkiksi omaishoitajat ja muut pienituloiset saisivat nykyisen palkkatulonsa verottomana. Kunnallisverotuksen progressiivisuuden myötä siirtyisimme kohti oikeudenmukaisempaa verotusta, perusteena verovelvollisen ansaitsemat tulot eli todellinen maksukyky.

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen, talousneuvos

Jyväskylä

Keskisuomalainen, su 24.4.2015

Jorma Kemiläinen kirjoitti tällä palstalla 11.4.2015 otsikolla ”Jyväskylän piilovero on moraaliton”. Hän on ajatuksineen oikeassa, paitsi lausumassaan ”Kellään kaupunginvaltuutetulla ei ole ollut selkärankaa tai ymmärrystä puuttua tähän”. Olen tästä kohdasta eri mieltä.

Kaikki alkoi siitä, kun Jyväskylän kaupunki päätti yhtiöittää energialaitoksensa valtuuston päätöksellä 11.11.1996 äänin 44–14.

Yhtiöittämisessä kaupunki myi energialaitoksensa ja sen verkostot perustetulle yhtiölle 520 miljoonan markalla (Mmk). Kauppahinta hoidettiin siten, että yhtiön maksettavaksi siirrettiin kaupungin lainoja 200 Mmk ja lisäksi kaupunki merkitsi yhtiön liikkeelle laskeman 320 Mmk:n debentuurilainen 7,8 % korolla.

Myöhemmin kaupunki pakkomyi Jyväskylän Veden (Vesilaitos) Jyväskylän Energia Oy:lle huikealla 150 miljoonan euron hinnalla. Hinta oli korkea, kun verrataan sitä parin vuoden takaiseen energiakonsernin myyntihintaan. Olihan energiakonsernin liikevaihto tuolloin 64 Me ja vesilaitoksen 16 Me.  Taseet olivat 109,1 ja 37,7 Me. Vain yksi perussuomalainen valtuutettu vastusti tätä kauppaa. Häveliäisyyssyistä en mainitse hänen nimeään.

Eikä kahta – ilman kolmatta. Loppuvuodesta 2008 kaupunki myi energiayhtiölle entisen Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan vesilaitokset 73,6 Me:n kauppahinnalle. Voittoa kertyi kaupungin kassaan 41,4 Me. Totta kai kaupunki rahoitti nämäkin kaupat, myöntämällä energiayhtiölle 63 Me:n lainan 5,9 %:n korolla. Lisäksi yhtiö joutui ottamaan vastuulleen kaupungin taseessa olevat palautuskelpoiset vesi-, jätevesi- ja kaukolämpöliittymämaksut 10,2 Me sekä vastuut 0,366 Me:n korkotukilainoista.

Tätäkin manööveriä vastusti muistaakseni vain perussuomalaisten piskuinen valtuustoryhmä.

Jorma Kemiläinen on oikeassa. Kyse on selkeästä piiloverotuksesta ja köyhien kaupunkilaisten rankaisemisesta. Kuten jo aiemmin totesin, perussuomalaisten valtuustoryhmällä on ollut Kemiläisen kaipaamaa ”selkärankaa ja ymmärrystä”, mutta valtuuston enemmistö on tehnyt aikoinaan lainvoimaiset päätökset, joiden mukaisesti on elettävä.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä