Arkisto toukokuu, 2016

Vielä tarkennusta taitetusta indeksistä

maanantai, toukokuu 9th, 2016

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ma 9.5.2016

Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi (ps) otti kantaa taitetun indeksin poistamiseen Keskisuomalaisessa 6.5.2016. Muutama kommentti kirjoituksen johdosta.

Ex. ministeri Jutta Urpilaisen (sd) selvitystä viime eduskuntakaudella en ole nähnyt, mutta ministeri Paula Risikon (kok) teettämään raporttiin ”Työeläkkeiden indeksijärjestelmää arvioineen työryhmän loppuraporttiin” olen tutustunut.

Työryhmä päätyi siihen, ettei se esitä nykyiseen työeläkkeiden tarkistusmenettelyyn muutoksia.

Raporttiin liittyi kolmen jäsenen (Matti Hellsten EETU ry, Jouni Mykkänen EETU ry ja Sirkka-Liisa Tarjamo VEK ry) eriävät mielipiteet. Heidän mielestä, ”jos minkäänlaisiin toimenpiteisiin ei ryhdytä, jatkuu eläkkeensaajien aseman heikkeneminen suhteessa palkansaajiin nykyistä tahtia myös tulevaisuudessa.”.

He esittivät, että eläkkeiden tarkistuksessa siirryttäisiin indeksiin, jossa palkkatason muutoksen paino on 30 % ja hintatason nousun paino 70 %. Minusta ehdotus on hyvä siirryttäessä kohti puoliväli-indeksiä.

Taitetun indeksin poistoa vastustetaan sillä, että suuria työeläkkeitä saavat hyötyvät enemmän kuin muut eläkkeensaajat.

Täytyy kuitenkin muistaa, että pari vuotta sitten saamani tiedon mukaan 10 000 – 12 000 euroa kuukaudessa saavia eläkeläisiä oli noin 230 ja 12 001 – 39 000 e/kk saavia vajaa 100 eläkeläistä.

Meitä työeläkeläisiä on Suomessa lähes 1,5 miljoonaa, joten isotuloiset ovat marginaaliryhmä ja verotus tasoittaa eläke-erojakin merkittävästi.

Korostan, että työeläkkeiden tarkistus valtion talousarviomenoihin on vähäinen, koska pääosa eläkkeistä maksetaan yksityisten eläkeyhtiöiden toimesta, joilla on siihen varaa.

Pelkän kansaneläkkeen varassa oli viime vuoden lopussa 103 245 eläkeläistä. Heidän vuosittaiset korotukset hoidetaan KELAN toimesta.

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen

Jyväskylä

Kuokkalan terveysasemasta ei ole päätöstä

torstai, toukokuu 5th, 2016

Keskisuomalaisen mielipidepalsta, ke 4.5.2016

Vastoin yleistä käsitystä Jyväskylän kaupunginvaltuusto ei ole päättänyt lopettaa Kuokkalan terveysaseman toimintaa. Siksi Kuokkalassa asuvat valtuutetut haluavat selkeän päätöksen asiasta.

Meille ei riitä, että asiaa vatvovat perusturvalautakunnan viranhaltijat, jaostot ja jopa lautakuntakin. Kuuluuhan kunnan hallinnon ja talouden kokonaisvastuu perustuslainkin mukaan valtuustoon valituille kuntalaisten edustajille eli valtuutetuille, riippumatta siitä, miten toimintojen hoito on kaupungissa organisoitu.

Valtuusto hyväksyi vuoden 2015 talousarvion kokouksessaan 1.12.2014. Terveyspalvelujen osalta kuvattiin toimintoja sanatarkasti näin: ”Terveysasemaverkkoa kehitetään palveluverkkosuunnitelman mukaisesti, jossa tavoitteena on kolmen ns. täyden palvelun terveysasemaa – Kyllö, Palokka ja Vaajakoski. Näitä asemia täydentävät monipalvelupisteet Tikkakoskella, Korpilahdella, Säynätsalossa ja Huhtasuolla. Keskustan terveysasema jatkaa toimintaansa ennallaan ja mahdollisista muutoksista päätetään vasta kun tarvittavat selvitykset palvelujen järjestämiseksi on tehty.”

Toimintojen kuvauksessa ei ollut halaistua sanaa Kuokkalan terveysaseman lopettamisesta.

Joukko Kuokkalan aktiiveja luovutti 25.9.2015 Perusturvalautakunnan edustajille pj. Mauno Vanhalalle ja toimialajohtaja Kati Kallimolle adressin, jossa oli 6 240 allekirjoitusta. Adressissa vaadittiin terveyspalvelujen säilyttämistä Kuokkalassa. Keräyksen oli organisoinut Kuokkalan Asukkaat ry. Adressissa on enemmän täysi-ikäisten allekirjoituksia kuin asukkaita eräissä kaupunginosissa, joissa ns. monipalvelupisteet säilytetään.

Valtuuston kokouksessa 25.4.2016 allekirjoitti 25 valveutunutta valtuutettua aloitteen, jossa vaadittiin terveysaseman säilyttämistä Kuokkalassa. Allekirjoittajien mielestä on myös ehdottoman tärkeää, että asiasta päättää kaupunginvaltuusto. Aloite perusteluineen ja allekirjoittajien nimet löytyvät verkkosivultani.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

 

Valtuustoaloite: Terveysaseman säilyttäminen Kuokkalassa

sunnuntai, toukokuu 1st, 2016

Valtuustoaloite

TERVEYSASEMAN SÄILYTTÄMINEN KUOKKALASSA

Joukko Kuokkalan aktiiveja henkilöitä luovutti 25.9.2015 Perusturvalautakunnan edustajille pj. Mauno Vanhalalle ja toimialajohtaja Kati Kallimolle adressin, jossa oli 6 240 allekirjoitusta. Adressissa vaadittiin terveyspalvelujen säilyttämistä Kuokkalassa. Adressin keräys oli organisoitu Kuokkalan Asukkaat ry:n toimesta. Adressissa on enemmän täysi-ikäisten allekirjoituksia kuin niissä kaupunginosissa asukkaita, joissa ns. monipalvelupisteet tullaan säilyttämään.

Kuokkala on aina ollut asukkaiden ja työntekijöiden arvostama terveysasema. Tästä osoituksena on se, että Medisiinariliito valitsi Kuokkalan terveysaseman vuoden 2014 työpaikaksi, tunnustuksena lääketieteen kandien hyvästä perehdytyksestä ja seniorituesta. Hyvä hoito ja huolenpito on ollut myös asukkaiden etu. Rohkenemme väittää, ettei avosairaanhoidon palveluja pystytä tuottamaan Kyllössä yhtä laadukkaasti kuin Kuokkalassa.

Asukasyhdistys ja adressin allekirjoittajat ovat tyrmistyneet tiedosta, jonka mukaan Kuokkalan terveysaseman toiminnot tultaisiin siirtämään Kyllöön ja yhtenäiskoulun yhteyteen suunniteltu monipalvelupiste ei tulisi sisältämään minkäänlaisia aikuisille suunnattuja terveyspalveluja.

Kuokkalan terveysasema hoitaa myös ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tehtäviä. Tällä on suuri merkitys erityisesti riskiryhmien ja ikääntyneiden asukkaiden osalta. Adressin allekirjoittajat esittävätkin, että palvelujen leikkaamisen sijasta tulisi keskittyä niiden toimivuuteen.

Jyväskylän kaupungin tulisikin selvittää ennen lopullisia ratkaisuja mm. seuraavat asiat:

  • paljonko alueen vanhusten hoitoyksiköille ja tuhansille ikääntyville ihmisille koituisi kustannuksia terveyspalvelujen siirtämisestä Kyllöön,
  • mitkä ovat hoitoon pääsyn kynnyksen nousun ja hoidon viivästymisen taloudelliset vaikutukset erikoissairaanhoidon kustannuksiin,
  • mikä merkitys ja tarkoitus on nopeasti kasvavina sosiaali- ja terveyspalvelujen menoina sillä, että ennaltaehkäisevät palvelut katoavat Kuokkalasta?

Kuokkalassa on tällä hetkellä yli 17 000 asukasta eli noin 12 prosenttia kaupungin väestöstä. Vain Kantakaupungissa asuu enemmän eli 20 prosenttia kaupunkilaisista. Merkittävä osa Kuokkalan väestöstä on maahanmuuttajia ja opiskelijoita. Unohtaa ei pidä sitäkään, että Kuokkalan terveysaseman välittömässä läheisyydessä on kaksi vanhusten palvelutaloa (Kotikaari ja Vuoropari), joiden asukkaat, lähes 120 henkilöä, tarvitsevat normaalia enemmän terveysaseman palveluja. Kuokkalan neuvola tarjoaa Keski-Suomen Ensi- ja turvakodin asukkaille heidän tarvitsemat neuvolapalvelut.

Kuokkalan ikääntyvältä väestöltä, lapsiperheiltä ja pienituloisilta olemme saaneet palautetta, jonka mukaisesti matkat Kyllön mäelle ja takaisin on melkoinen rahallinen menoerä. Matka Kuokkalan keskustasta Kyllöön on lähes kuusi kilometriä. Sippulan- ja Samulinniemen perukoilta vielä pari kilometriä enemmän.

Perusturvan virkamiehet kertovat, että ”Palvelujen saavuttavuuden näkökulmasta Kuokkalan terveysaseman hoitovastuuseen kuuluvan väestön asioiminen sairaalanmäelle (Uusi sairaala, Kyllön ta) onnistuu joukkoliikenteeltä hyvin”.

Asia ei ole näin yksinkertainen, sillä saamamme tiedon mukaan, ”Kuokkalan terveyspalvelujen siirtäminen Kyllöön vaatisi massiivisen linjauudistuksen ja joukkoliikenteen tarjonnan kasvun Kuokkalan alueen ja Kyllön välille”.

Ovatko virkamiehet tietoisia, ettei Kyllöön ole suoraa yhteyttä Sippulanniemestä, Ristonmaalta, Ylistönmäeltä, Ainolasta, Tikasta ja Kekkolasta. Vain Ristikivestä pääsee Kyllönmäelle suoralla yhteydellä muutaman kerran päivässä.

Kuokkalan terveysaseman toiminta-alueeseen voidaan liittää myös Lutakon alue, josta on erinomainen yhteys – jopa varttitunnin välein – Kuokkalan terveysasemalle.

Kaupunkilaisjärjen vastaista ovat suunnitelmat Kuokkalan terveysaseman lakkauttamisesta ja tuhansien alueen asukkaiden terveyspalvelujen siirtouhka Kyllön mäelle. Sanomattakin on selvää, että sairaalan potilasjonot pidentyvät entisestään eli palvelut ylikuormittuvat.

Hintoihinsa tulevat myös Kyllön mäen kunnallistekniset työt sekä lisääntyvän liikenteen aiheuttamat katujen saneeraukset ja paikoitusalueen laajentaminen. Sanomattakin on selvää, että pysäköinti muuttuu ongelmalliseksi autokannan lisääntymisestä johtuen. Näistäkään kustannuksista ei ole valtuutetuille liiemmin hiiskuttu.

Kuokkalan terveysaseman säilyminen turvaisi myös Kuokkalan Apteekin säilymisen terveysaseman välittömässä läheisyydessä. Asukkaat ovat erittäin tyytyväisiä apteekin asiallisiin palveluihin.

Edellä kerrotun perusteellä esitämme kunnioittaen, että mahdollinen Kuokkalan terveysaseman säilyttäminen/lopettaminen tuodaan kaupunginvaltuuston käsittelyyn vielä tämän vuoden aikana.

Kuuluuhan kunnan hallinnon ja talouden kokonaisvastuu Perustuslainkin mukaan valtuustoon valituille kuntalaisten edustajille, riippumatta siitä, miten toimintojen hoito on kaupungissa organisoitu.

Jyväskylässä 25.4.2016

Kauko Tuupainen, Jukka Hämäläinen, Mauri Pekkarinen, Irma Hirsjärvi, Kauko Isomäki, T. Mäki, Simo Halttunen, Heli Kupari, Raija Sipinen, Minna Mäkinen, Ari Saxberg, Jouko Asikainen, Jorma Uski, Eila Tiainen, Jari Blom, Miguel Lopez, Kari Yksjärvi, Paul Abbey, Raimo Kinnunen, Anna-Leena Sahindal, Matti Pöppönen, Touko Aalto, Jukka Ammondt, Kimmo Ojala ja Matti Björk.