Arkisto lokakuu, 2016

Luottamukseni Euroopan Unioniin horjuu edelleen

maanantai, lokakuu 31st, 2016

Keskisuomalainen ja Keski-Uusimaalehti, ti 25.10.2016

Otin Keskisuomalaisessa 14.8.kantaa EU:n uskottavuuteen otsikolla ”Vieläkö talouspetokset jatkuvat EU:ssa?” Sain ympäripyöreän vastauksen Eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Eero Heinäluomalta 5.10.

Luottamukseni EU:n toimintaan ja tilintarkastukseen horjuu edelleenkin. Tällä ei tietenkään ole mitään merkitystä, mutta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uuden presidentin Klaus Heiner Lehnerin lausumalla sitä on.  Hän varoitti hiljattain, että ”Euroopan toimielimet ovat jossain määrin menettäneet EU:n kansalaisten luottamuksen”. Hän totesi mm., että ”Ihmiset eivät voi edes alkaa luottaa EU:n toimintaan, jos he eivät usko, että pidämme hyvää huolta heidän rahoistaan ja pidämme kunnolla kirjaa siitä, miten sen teemme”.

Olin viime tiistaina (18.10.) eduskunnan Pikku-parlamentissa kuuntelemassa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Ville Itälän selontekoa otsikolla ”Euroopan Unionin tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2015 vuosikertomus”.

Esityksestä ilmeni mm., että EU:n maksamien avustusten ja tukien virhetaso oli hieman laskenut, ollen kuitenkin  viime vuonna 5,5 miljardia euroa eli yhtä paljon kuin Suomen valtion ensi vuoden nettovelka. Sain Itälältä vastauksen kysymykseeni, että kuinka paljon on saatu takaisin väärin perustein suoritettuja maksuja? Vastaus oli, että 3,1 miljardia euroa. T.s. 2,4 miljardia EU:n jäsenmaiden maksuja jäi siis perimättä takaisin viime vuonna.

Petoksista on raportoitu EU:n petostentorjuntavirasto OLAFIa.  Toivon, että Heinäluoman johtama tarkastusvaliokunta paneutuu ”rötöstelyyn” jämäkästi ja valvoo osaltaan, ettei suomalaisten maksamia veroeuroja (vv. 2010–2015 nettomaksut olivat noin 3,5 miljardia) mene ”vääriin taskuihin”.

KAUKO TUUPAINEN

tilintarkastaja, talousneuvos

Jyväskylä

Poliitikot puhuvat palturia eduskunnassa

keskiviikko, lokakuu 5th, 2016

Ilkka-lehden mielipidepalstalla pe 30.9.2016  ja Keskisuomalaisessa ti 4.10.2016

Olen aiemmin todennut, että nykymuotoinen eduskuntatyö – suomalainen parlamentarismi – on tiensä päässä. Mikään ei ole muuttunut vuosien saatossa. Eduskuntaryhmien edustajat paasaavat samaa palturia vuodesta toiseen, riippuen siitä, ovatko he hallituksessa vaiko oppositiossa.

Otanpa nykymenosta muutaman esimerkin.  Käsitellessään Matti Vanhasen hallituksen esitystä vuoden 2011 talousarvioksi, oppositiossa olleet vasemmistopuolueet arvostelivat  sitä, että kunnat eivät saaneet riittävästi valtionavustuksia. Demarit esittivät budjettiin 300 miljoonaa lisätukea kunnille. Vasemmistoliitto pani paremmaksi esittäessään lisätuen määräksi 731 miljoonaa euroa.

Päästessään seuraavana vuonna Kataisen Sixback- hallitukseen vasemmistopuolueet leikkasivat kuntien valtionosuuksia 631 miljoonaa euroa. Ääni muuttui siis kellossa, kun siirryttiin oppositiosta hallitukseen. Vuonna 2013 vasemmistopuolueiden turvin leikattiin valtionosuuksia vielä lisää 756 miljoonaa euroa.

Samoin kävi eläkeläisten osalta. Nykyoppositiossa demarit puheenjohtajansa johdolla arvostelevat hallituista eläkeläisten etuuksien leikkaamisesta. Kukaan ei halua muistaa valtiovarainministeri Rinteen (sdp) aikaa, jolloin eläkkeitä piti korottaa 1,5 prosenttia, mutta korotus jäikin 0,4 prosenttiin. Valtio ei hyötynyt ratkaisusta, mutta yksityiset eläkeyhtiöt säästivät 270 miljoonaa euroa.

Samainen hallitus, jossa vasemmistopuolueet olivat mukana, leikkasi lapsilisiä kahdeksan prosenttia eli 110 miljoonaa euroa. Onko oppositiolta unohtunut sekin, että silloinen hallitus nosti kiinteistöverojen alarajoja siten, että joka viides kunnanvaltuusto joutui tekemään korotuspäätöksen, josta johtuen kuntien kassaan kilahti 48 miljoonaa euroa. Kunnat eivät kuitenkaan hyötyneet rahoista sentin senttiä, koska valtio nappasi rahat itselleen, vähentämällä kuntien valtionosuuksia 48 miljoonalla eurolla.

Istuva oppositio arvostelee hallitusta myös lisävelan määrästä.  Onko unohtunut, että hallitus, jossa vasemmistopuolueet olivat mukana, kykeni lyhentämään valtion velkaa vuoden 2014 talousarviossa vain 10,7 miljardia euroa, kun ensi vuoden talousarviossa lainojen kuoletukset, takaisinmaksut, mukaan lukien mahdolliset pääomatappiot ovat 18,3 miljardia euroa. Istuva hallitus lyhentää siis valtion lainoja lähes 8 miljardia enemmän kuin edeltäjänsä.

Edellä olevilla esimerkeillä haluan kertoa, että politiikkojen toiminta eduskunnassa on yhtä ja samaa vuodesta toiseen. Ääni kellossa muuttuu sen mukaan, ollaanko mukana hallitustyössä, vaiko sen ulkopuolella. Olisiko aika siirtyä aiemmin esittämääni ”kaikkien puolueiden hallituksiin” eli samaan käytäntöön kuin peruskunnissa on. Ainakin paatosmainen palturin puhuminen minimoituisi.

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen, talousneuvos

Jyväskylä