Suur-Jyväskylän lehti, ke 9.11.2016
Kuntalain muutoksesta johtuen peruskuntien taloutta ei tarkastella vuoden 2017 jälkeen ainoastaan kunnan tilinpäätökseen kautta, vaan kaikkien kunnan toimintojen summana eli konsernitilinpäätökseen perustuen.
Jyväskylän kaupunki on ”yksityistänyt” useita toimintojaan 21 osakeyhtiöön, 32 tytäryhtiöön ja kuuteen säätiöön. Lisäksi olemme enemmistön omaavana maksumiehenä kolmessa kuntayhtymässä.
Tämä tarkoittaa sitä, että kuntalaisten valitsemilla valtuutetuilla ei ole sanansijaa yhtiöissä, elleivät ole mukana yhtiöiden hallituksissa.
Jyväskylän kaupungin talous on kohtuullisen vakaalla pohjalla ja entistä parempaan ollaan menossa. Velkaa oli viime tilinpäätöksessä ”vain” 403 miljoonaa euroa, mutta kun huomioidaan kaupunkikonsernin velan määrä 1 081 miljoonaa euroa eli 7 868 euroa jokaista kaupunkilaista kohden, on tilanne toinen. Kun tiedostetaan taseiden ulkopuolinen korjausvelka noin 158 miljoonaa euroa, on syytä huoleen.
Kuntien talousarvioiden laadinnan perusperiaate on ollut jo vuosia se, että ensin katsotaan kuntien kaikki tulot, joihin menot sopeutetaan. Lisäksi on hyväksytty periaate, että investointeja rahoitetaan pitkäaikaisilla lainoilla. Tarvittaessa talousarvion menojen ja tulojen erotus katetaan kuntalaisilta perittävällä verolla.
Viime vuosina Jyväskylä on ryhtynyt ”apinoimaan” osakeyhtiöitä eli tulouttamaan yhtiöistään osinkoja kaupungin menojen katteeksi. Tämän vuoden budjetissa osinkojen määräksi on arvioitu 2,4 miljoonaa euroa ja ensi vuodeksi yli kolme miljoonaa euroa. Hyvä niin, muttei kuitenkaan hyvä.
Kun Jyväskylän Energia Oy maksaa omistajalleen osinkoja yhden miljoonan, niin kaupunkilaiset (asiakkaat) maksavat kaukolämmöstä, vedestä ja sähköstä yli 1,5 miljoonaa euroa, koska reilu kolmannes perittävästä taksasta ja tariffista tilitetään valtiolle erilaisina veroina. Tämä ei tee oikeutta pienituloisille, koska hintalappu yksikköhintojen osalta on sama köyhälle ja varakkaalle. Sama tasataksa on kiinteistöveron perinnässä. Tätä ei tule unohtaa talousarviosta päätettäessä. Siksi olisi reilumpaa kattaa menoja kuntaverolla osinkojen ja kiinteistöveron noston sijaan. Onhan niin, että suurituloinen maksaa myös kunnallisveroa enemmän kuin pienituloinen, joten kyse on myös solidaarisuudesta vähäväkistä kansanosaa kohtaan.
Erityisesti olen huolissani kaupungin vesijohtojen ja viemärien korjausvelasta, jota Jyväskylän Energialle on sälytetty 72 miljoonaa euroa. Olisi järkevämpää, että yhtiö saisi käyttää miljoonansa verkoston kunnostamiseen, sen sijaan, että se jakaa tuloksestaan kaupungille osinkoja.
KAUKO TUUPAINEN
kaupunginvaltuutettu (ps)
Jyväskylä