Arkisto : ‘Kolumnit’ Category

Kaupungin velkamäärä on kohtuullinen

torstai, huhtikuu 22nd, 2010

Jyväskylän kaupunkilehti ke 21.4.2010

Julkisuudessa on kerrottu, että kaupungin velkamäärä on huikea ja että olemme sen johdosta jopa mitalisijalla Suomen kaupunkien joukossa.  Jos ja kun ollaan tarkkoja, niin kaupungin velkamäärä viime vuoden lopussa oli 241,370 miljoonaa euroa (M€) eli 1.862 euroa per asukas. Onko se paljon, kun esimerkiksi toissa vuoden lopussa (31.12.2008) oli Kyyjärven velkamäärä 3.200, Jämsän 3.000 ja Karstulan 2.800 euroa/asukas.  Kuinka moni tiedostaa, että Suomen valtiovelka oli 28.2.2010 kokonaista 11.795 euroa asukasta kohden?!

Toisaalta velan määrä ei kerro sitä, kuinka kaupungilla menee.  Olivathan kaupungin lainasaamiset viime vuoden lopussa suuremmat kuin velat eli 286,413 M€ ja 2.210 euroa/asukas.  Tästä johtuen kaupungin korkotulot olivat 9,557 M€ suuremmat kuin korkomenot. 

Kirjapidon mukaan viime tilikauden ylijäämä oli 31,468 M€.  Totuudessa pysyäkseni ylijäämä johtui kuitenkin kaupunginvaltuuston kikkailusta, kun se pakkomyi, niin entisen maalaiskunnan, kuin Korpilahdenkin vesilaitokset Jyväskylän Energia Oy:lle (JE Oy) huikealla 40,6 miljoonan euron voitolla.

Tästä pääsenkin lempiaiheeseeni eli kaupungin omistaman JE Oy:n kurittamiseen.  Kuritus alkoi jo vuonna 1996, jolloin energialaitos yhtiöitettiin.  Tuolloin kaupunki möi energialaitoksen ja sen sähkö- ja kaukolämpöverkostot perustetulle yhtiölle 520 miljoonalla markalla (Mmk).  Kauppahinta hoidettiin niin, että perustetun yhtiön maksettavaksi siirrettiin kaupungin velkoja 200 Mmk ja lisäksi kaupunki merkitsi yhtiön liikkeelle laskeman 320 Mmk:n (53,8 M€) debentuurilainan 7,8 %:n korolla.

Kaupungin omistama vesilaitos (Jyväskylän Vesi) pakkomyytiin JE Oy:lle vuonna 2005 huikeaan ylihintaan, joka aiheutti yhtiön velkataakan kasvun 150 M€:lla, korkoprosentin ollessa 5,9 %.

Viimeisen pakko-oston JE Oy joutui tekemään, kun sille myytiin entisen mlk:n ja Korpilahden vesilaitokset räikeään ylihintaan.  Velkataakka kasvoi 62,3 M€:lla, josta kaupunki perii korkoa 5,9 %.  Kaupunki tulouttaa 266,1 M€:n saatavistaan JE Oy:ltä vuosittain korkoja 16,750 M€.

Kerroin yllä olevan siksi, että omistajan päätöksistä johtuen JE Oy joutuu korottamaan myötäänsä niin veden, sähkön kuin kaukolämmönkin hintoja, jotka me kuluttajat muristen maksamme.  Viime kädessä vastuun kantaa kaupunginvaltuusto, joka on hyväksynyt vesilaitosten kaupat.

Kuten otsikossa totesin, kaupungin velkamäärä on kohtuullinen.  Sen sijaan kaupunkikonsernin velat ovat 843,8 M€ eli 6.509 euroa/asukas. Suuri velkamäärä selittyy lähinnä kahden yhtiön: Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n (247,9 M€) ja JE Oy:n (206,3 M€) ulkoisilla lainoilla.

Täytyy kuitenkin muistaa, että molemmat ”velkaiset yhtiöt” vastaavat lainojen lyhennyksistä ja koroista omalla tulorahoituksellaan.  Varsinkin JVA Oy ja sen omistamat 7.400 asuntoa eivät ole kaupungille mikään riskisijoitus, kuten aiempi kaupunginjohtaja Pekka Kettunen mielellään kertoi.

Päinvastoin. Yhtiön vuokralaiset maksavat vuokrissaan niin hoito- kuin pääomakulutkin eli lainojen lyhennykset, korot, kiinteistöverot ja tonttien vuokrat. Vuosi sitten JVA Oy:llä oli pitkäaikaista lainaa noin 540 euroa/asm2, kun asuntojen käypä arvo oli jo toissa vuonna kolminkertainen.

Halusin yllä olevalla kertoa, että vaikka kaupungin tytäryhtiöillä on rutkasti velkaa, joka näkyy rasitteena konsernin taseessa, niin velalla hankittu kantavarallisuus on velkoja suurempi.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (PS)

Voimalan rakentamisvastuu myös kaupunginhallituksella

keskiviikko, huhtikuu 7th, 2010

Suur-Jyväskylän lehti ke 7.4.2010

Viime viikkoina on kaupunkilaisia askarruttanut Keljonlahden voimalan rakentamiseen liittyvät – julkisuuteen tulleet – möhlingit. Pääsyylliseksi on nimetty JE-yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Timo Fredrikson. Osakeyhtiöissä hallituksen puheenjohtaja ei tee päätöksiä yksin, joten vastuu jakaantuu kollegiaalisesti kaikkien hallituksen jäsenten kesken.

Oletan, että yhtiön hallituksen päätökset on tehty aikoinaan in bona fide eli vilpittömässä mielessä toimitusjohtajan esittelystä. Jälkeenpäin on paljastunut, etteivät päätökset olleetkaan kaikilta osin hyviä, vaikka ne perustuivat päätöksentekohetkellä asianmukaiseen harkintaan. Virheiden tultua ilmi, vaaditaan päättäjiä vastuuseen ja jopa korvaamaan aiheutettu vahinko. Tällöin noudatetaan usein ns. business judgement-säännöstä, joka tarkoittaa sitä, ettei kysymyksessä olekaan korvausvastuuseen perustuva tuottamuksellinen menettely, vaikka tehdyt päätökset osoittautuvat myöhemmin yhtiön kannalta epäonnistuneiksi.

Syyttävä sormi näyttää oikeutetusti osoittavan JE-yhtiöiden johtoa kohtaan, eikä välttämättä aiheetta, mutta toissijaiset vastuunkantajat löytyvät kaupunginhallituksen pöydän ympäriltä. Miten niin?  Siksi, että Jyväskylän kaupungin yksin omistamien yhtiöiden valvonta ja toimintavaltuuksien myöntäminen tytäryhtiöille kuuluu kaupungin konserniohjeiden mukaisesti kaupunginhallitukselle.

Kaupunginhallituksen vahvistamien konserniohjeiden 9 §:n mukaan ”Tytäryhteisön on ennakkoon hankittava konsernijohdon (kaupunginhallitus & kaupunginjohtaja) suostumus mm. liiketoiminnan merkittävään ja poikkeukselliseen laajentamiseen tai vastaaviin investointeihin”.

Kaupunginhallitus on laiminlyönyt valtuuston sille määräämän valvontavelvoitteen antaessaan Jyväskylän Voima Oy:lle luvan hankkia mm. kalliit kattilalaitteet ennen valtuuston käsittelyä ja vielä kalliilla leasing-menettelyllä.  Kaupunginhallitus on nimennyt 10-jäsenisen emoyhtiön hallituksen, jossa on vain muutama alaa tunteva jäsen. Olen todennut mm. valtuuston pöntöstä, että osakeyhtiön hallituksen jäsenmäärän optimi on viiden asiansa osaavan henkilön kollegio, kaikki muut ovat turhan panttina.

Lopuksi muutama sana kaupunginvaltuuston kokouksesta 14.5.2007, jossa päätettiin lopullisesti Keljonlahden voimalaitoksen investoinnista. Osa valtuutetuista – minä mukaan luettuna – edusti näkemystä, että asia oli huonosti valmisteltu ja halusimme lisätätietoja.  Tämän vuoksi esitin Heimo Lajusen kannattamana asian palauttamista uuteen valmisteluun. Äänin 37–22 palautusesitys hylättiin. Tämän jälkeen valtuutettu Ahti Vielma esitti Anita Saraste-Kauton kannattamana, että asia jätetään pöydälle.  Tämäkin esitys kaatui äänin 42–12. Jatkokäsittelyssä Esa Salokorpi ja Riita Tynjä esittivät koko investoinnin hylkäämistä.  Ehdotus kaatui äänin 37–20.

Vihreiden ponsikikkailu voimalaitoksen investointiasian yhteydessä on jätettävä omaan arvoonsa, sillä kuntalaki ei tunne toivomusponsia lainkaan. Ilmeisesti he hakivat sielulleen rauhaa, koska enin osa vihreistä äänesti Keljonlahden voimalan rakentamisen puolesta.

KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS)

Alkeellista aaltoilua valtuutetulta!

sunnuntai, huhtikuu 4th, 2010

Jyväskylän Kaupunkilehti ke 31.3.2010

En yleensä käy debattia poliittisesti vihreän valtuutetun kanssa, koska se on ilmeisen hyödytöntä, mutta teen sen nyt.  Aika opettanee myös eräälle uudelle valtuutetulle, mistä kunnallispoliittisessa päätöksenteossa on pohjimmiltaan kyse.

Olen todennut muutaman kerran valtuustoseminaareissa ja valtuuston pöntöstäkin, että valtuutetun tärkein tehtävä on talousarvion hyväksyminen ja tilinpäätöksen vahvistaminen.  Kaikki muu kunnallinen päätöksenteko tapahtuu näiden ”raamien” puitteissa talousarviovuoden aikana.

Poliittinen herjailu ja kirjoittelu ovat sananhelinää, jos valtuutetulla ei ole valmiuksia ottaa kantaa asioihin vuoden tärkeimmässä kokouksessa eli talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Jos yhdeksän vihreää valtuutettua haluaisivat ”aikuisten oikeesti” tehdä päätöksiä eläkeläisten, vammaisten, työttömien ja nuorten opiskelijoiden puolesta, niin he tekisivät niin, mutta kun ei, niin ei. Palataan asiaan tämän vuoden lopulla, kun tulen uudistamaan esityksemme.

Vaikuttaa siltä, että vihreiden valtuustoryhmä on edelleenkin muiden porvarillisten ryhmien talutusnuorassa, koska he kannattivat ylisuurta valtuustoa (75 jäsentä) ja halusivat itselleen kolmannen (tarpeettoman) valtuuston varapuheenjohtajan paikan.  Eivät vihreät vastustaneet myöskään ylisuurta valtuustoryhmien saamaa kunnallista puoluetukea PS-, KD – ja SKP-ryhmän tapaan. Kaikki nämä aiheuttavat lisäkustannuksia veronmaksajille.

Mitä tulee monikulttuurikeskus Glorian tukemiseen, niin PS:n valtuustoryhmä on tutustunut – paikanpäällä – heidän taloudellisiin ongelmiinsa ja todennut ne oikeiksi.. Ryhmämme jäsen Minna Mäkinen jätti asian johdosta viime valtuustossa aloitteen, jolle toivomme aikanaan tukea myös vihreiden valtuustoryhmältä. Mottoni on edelleenkin, että päätökset tehdään valtuustosalissa, ei lehtien palstoilla populistisilla julistuksilla eli siirtykäämme alkeellisesta aaltoilusta vastuulliseen päätöksentekoon.

KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS)

Jyväskylä

Jyväskylä on myös kantasuomalaisten kotikaupunki

keskiviikko, maaliskuu 17th, 2010

Jyväskylän Kaupunkilehti ke 17.3.2010

Vihreiden kaupunginvaltuutettu Touko Aalto hehkutti viikko sitten tämän lehden palstoilla maahanmuuttajien puolesta ja totesi Jyväskylän olevan myös uussuomalaisten kotikaupunki.  Hyvä niin, mutta eräs asia näyttää kaikilta vihreiden edustajilta jatkuvasti unohtuvan, se on huolehtiminen kantakaupunkilaisista. Varsinkin eläkeläiset, vammaiset, työttömät ja jopa nuoret opiskelijat ovat jääneet valtuustossa ilman vihreiden tukea.

Otanpa muutaman esimerkin. Kaupunginvaltuuston viime marraskuisessa budjettikokouksessa vihreiden valtuustoryhmä vastusti yksimielisesti Perussuomalaisten (PS) esittämän työllistämismäärärahan korottamista kolmella miljoonalla eurolla, josta olisi lohkaistu 200.000 euroa koululaisten ja nuorten työllistämiseen.  Samoin vihreät vastustivat PS:n ryhmän esitystä nuorten huumeongelmaisten kuntoutusrahojen lisäämiseksi 100.000 eurolla sekä vanhusten- ja vammaisten kuntoutus- ja kotipalvelujen parantamiseksi tarvittavaa 100.000 euron lisäystä. Tukea ei myöskään herunut PS:n esitykselle kaikkien lakisääteisten palvelujen toteuttamiseksi Jyväskylässä huomioiden 1.9.2009 voimaan tulleen Vammaislain osauudistukset.

Olen samaa mieltä Aallon sanomasta, että ”yhteiskuntaan integroimisen olennaisena piirteenä on omien oikeuksien tietäminen.  Yhteiskunta, joka ei kerro riittävän hyvin kansalaisille heidän oikeuksistaan, ei ole toimiva yhteiskunta”.

Edustan kuitenkin edelleen näkemystä, että puheet ja kirjoittelut ilman päätöksiä ovat sananhelinää, johon vastuuttomat valtuutetut usein syyllistyvät.  Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että uussuomalaiset saavat koulutusta sekä työtä ja elävät maassamme maan tavalla, mutta en halua missään olosuhteissa unohtaa niitä suomalaisia, jotka ovat avun tarpeessa eläessään vaatimattoman toimeentulonsa varassa.

KAUKO TUUPAINEN,  kaupunginvaltuutettu (PS)

Jyväskylä

Leveyttä päätöksiin

perjantai, maaliskuu 12th, 2010

Keskisuomalaisen mielipidepalsta pe 12.3.2010

Kansalaisten luottamus demokratiaan ja puoluepolitiikkaan horjui jälleen, kun yksi ministeri teki päätöksen koko hallituksen nimissä.  Olen aiemminkin ihmetellyt sitä, että miksi 5,3 miljoonan asukkaan kansaa varten tarvitaan hallitus, jossa on 20 ministeriä, kun 60 miljoonainen Ranska selviää 15 ministerillä. Suomeen riittäisi hallitus, jossa olisi kymmenkunta asiansa osaavaa ministeriä sekä pääministeri puheenjohtajana.

Edellä olevalla esipuheella tarkoitan tietenkin Jyväskylässä olevan hätäkeskuksen siirtämistä Vaasaan.  Yksi kokoomukselainen ministeri Anne Holmlund teki päätöksen, johon jyväskyläläisillä ministereillä (Henna Virkkunen ja Mauri Pekkarinen) ei ollut sanansijaa. Takavuosina, kun hallitus teki päätöksiä omissa kokouksissaan, pystyi Maurikin ottamaan asiapaperit viikoksi haltuunsa ja tarvittaessa äänestyttämään asiassa kuin asiassa.  Nyt ei näin toimita.

Rohkenen esittää, että kun seuraavien eduskuntavaalien jälkeistä hallitusta muodostetaan, niin lähtökohta on se, että nykyisenkaltaisesta sektorijohtamisesta luovutaan ja siirrytään myös hallituksessa demokraattiseen päätöksentekoon. Lisäksi hallituksen kokoonpanoa on syytä harkita sillä ratkaisevaa ei ole ministerien määrä, vaan laatu.  Myös Holmlundin päätös on syytä purkaa uuden hallituksen toimesta, toivoo

KAUKO TUUPAINEN,  kansalainen

Jyväskylä

Kerskarakentamisella eläkeläisten yli

tiistai, maaliskuu 2nd, 2010

Keskisuomalaisen Mielipidepalsta ke 2.3.2010

Rahaa löytyi neljä miljoonaa, muttei 40.000 euroa!

Jyväskylän valtuusto kaivoi 22.2. kukkarostaan neljä miljoonaa euroa upotettavaksi Lutakossa sijaitsevan Satamakadun laskemiseen ja kahden aukion yhdistämiseen kannella.  Sen sijaan 40.000 euroa eläkeläisjärjestöjen tukemiseen ei herunut.

Viimeksi mainitussa oli kyse Perussuomalaisten valtuustoryhmän tekemästä valtuustoaloitteesta, jonka mukaisesti ”Perusturvalautakunta osoittaisi 40.000 euron määrärahan kaupungissa toimivien eläkeläisjärjestöjen aktiivisen toiminnan tukemiseen vuonna 2010”. Kaupunginkanslia ei toimittanut aloitetta edes lautakunnan valmisteluun, vaan totesi, ettei rahaa löydy vuoden 2010 budjettikirjasta.  Tähän tyytyi ensin kaupunginhallitus ja myöhemmin valtuusto. Lapsellinen päätös, sillä juuri siksi aloite tehtiin, jotta raha löytyisi, irrottamalla se Perusturvalautakunnan yli 424 miljoonan euron budjetista..

Vaikuttaa edelleenkin siltä, että lähinnä kokoomus ja keskusta suosivat mieluummin kerskarakentamista kuin kuntalaisten ruohonjuuritason toimintaa, sillä olivathan molemmat ryhmät yksimielisesti tukemassa neljän miljoonan euron tuhlaamista Siltakadun osittaiseksi upottamiseksi maanpinnan alle ja kahden kaavaillun aukion yhdistämiseksi kannella.

Toimenpidettä on puolusteltu mm. liikenneturvallisuudella ja tulevien (?) suurtapahtumien järjestämisellä. Uskon lähes kaikkien valtuutettujen käyneen Helsingissä ja ylittäneen pääaseman edustalla olevan Kaivokadun.  Kadulla liikennöi päivittäin kymmeniä tuhansia takseja, henkilö-, kuorma- ja linja-autoja.  Myös ratikkaliikenne on melkoista. Turvallisuussyistä ja raitiovaunuliikenteen pysäkkien vuoksi on Kaivokadulle rakennettu myös erilliset korokkeet. Ajoneuvo- ja jalankulkuliikennettä ohjataan liikennevaloilla ja homma pelaa.

Esitänkin kysymyksen, eivätkö jalankulkijat voisi ylittää Siltakadun turvallisesti laittamalla Siltakadun ja entisen Messukadun risteykseen liikennevalot? Tällöin Kuokkalasta Rantaväylälle pyrkivät ajoneuvot odottaisivat ”vihreätä aaltoa” kyseisessä, eivätkä Rantaväylän risteyksessä. Uskon, että menettely selkeyttäisi paitsi ajoneuvoliikennettä, toisi ratkaisun myös jalankulkijoiden turvallisuuteen, ilman neljän miljoonan turhaa panostusta Siltakadun osittaiseen upottamiseen.

Pysäköintitalolle on varattu tontti messutorin viereen. Parkkitalo rakentunee aikanaan Jyväs-Parkki Oy:n toimesta, jos tarvetta on.

KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS)

Suuruudenhulluuttako vai palkkioiden kahmintaa?!

tiistai, maaliskuu 2nd, 2010

Jyväskylän Kaupunkilehti ke 24.2.2010

Jyväskylän kaupunginhallitus näyttää edelleenkin sairastavan eräänlaista mammuttitautia. Reipas vuosi sitten hallitus nimitti taloustoimikunnan, johon kuului kaikkiaan 29 jäsentä mm. hallitus kokonaisuudessaan.  Toimikunta piti seitsemän kokousta, mutta ei saanut aikaiseksi yhtään esitystä vuoden 2010 talousarviokäsittelyyn. Kokouspalkkiot kuitenkin kelpasivat.

Samankaltainen tauti näyttää jatkuvan edelleenkin.  Tällä kertaa hallitus nimitti toimikunnan, joka kantaa nimeä ”Uuden sukupolven organisaatio”.  Toimikunnan tehtävänä on johtaa uudistustyön valmistelua ja saattaa ehdotuksensa kaupunginhallituksen käsittelyyn. Toimikuntaan nimettiin 22 jäsentä, joista 13 osallistuu kaupunginhallituksen kokouksiin. Sdp ja kokoomus saivat toimikuntaan kuusi edustajaa, keskusta neljä ja vihreätkin kaksi edustajaa.  Muut valtuustoryhmät ja henkilöstö saivat yhden edustajan.

Haluan herätellä jälleen kysymyksen, eikö pienemmällä väkimäärällä saataisi aikaan parempi tulos?  Vanha sanonta, ”mitä useampi kokki – sen huonompi soppa” pitää usein paikkansa myös julkishallinnossa.  Toisaalta olisin toivonut, että toimikuntaan, jonka toimikausi päättyy kuntalain mukaisesti tämän vuoden lopussa, olisi nimetty enemmän tulevan sukupolven päättäjiä. Nythän toimikunnassa ei ole perussuomalaisen kolmikymppisen Minna Mäkisen lisäksi kuin muutama ”alta nelikymppinen”.

Toiseksi mikä järki oli nimetä toimikuntaan kaupunginhallituksen jäseniä, jotka aikanaan joutuvat hyväksymään omia ehdotuksiaan. Mielestäni puolueiden tulisi arvostaa – perussuomalaisten tapaan – omia nuorisojäseniään, onhan kyse ”Uuden sukupolven organisaatiosta”.

Toimikunnan eräänä tehtävänä on ohjelmoida ja valmistella tulevia valtuustoseminaareja..  Tässä yhteydessä toivon, ettei niitä viedä ainakaan Keski-Suomen rajojen ulkopuolelle.  Mieluiten pysytään kotoisessa Jyväskylässä, onhan meillä Paviljongin lisäksi myös Rantasipi Laajavuori, joissa molemmissa auditorion lisäksi ovat tarvittavat ryhmätyötilat.

KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS)

Kuntalakia muutettava!

perjantai, helmikuu 19th, 2010

Kuntalehti nro 3/2010:n Keskustelua-palstalla

Kuntalain mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Hallitus huolehtii kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä edustaa lakisääteisesti kuntaa. Viimeinen sana on kuitenkin aina valtuustolla. Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä kunnan alueella, ei heikentää sitä.

Olisiko kuntalakia muutettava siten, että hallitukseen ei valittaisi istuvia valtuutettuja lainkaan?  Tai jos valitaan, niin he menettävät valtuustopaikkansa hallituksessa olonsa ajaksi. Nythän on niin, että samat jepet esittelevät asiat valtuustolle ja ovat niistä myöhemmin päättämässä muiden valtuutettujen tapaan. Kunnallinen demokratia ei horjuisi, vaikka hallitus olisi nimetty valtuuston ulkopuoleltakin.

Menettely ei olisi uutta kunnallisessa päätöksenteossa, sillä esimerkiksi suurten kuntayhtymien hallituksissa ovat pääsääntöisesti eri henkilöt kuin valtuustoissa ja asiat tulevat kuitenkin hoidetuiksi. Samalla monet jääviysepäilyt ja -keskustelut jäisivät unholaan.

Toinen asia on kunnan virkamiesten ja työntekijöiden osallistuminen kunnanhallituksen ja lautakuntien työskentelyyn. Monet kaupunkilaiset (Jkl) ovat ottaneet minuunkin yhteyttä ja esittäneet, että lakia muutettaisiin siten, että henkilöstön mukanaolo evättäisiin. Minusta ajatus ei ole mahdoton, sillä pärjätäänhän ilman työntekijöiden osallistumista päätöksentekoon niin kuntayhtymien kuin seurakuntienkin hallinnossa.

Kunnan palkollisilta ei kuitenkaan, missään olosuhteissa, tule estää valtuustotyöskentelyyn osallistumista, jos kansa heidät sinne valitsee. Kaupunginhallitus ja lautakunnat ovatkin jo eri asioita, koska tunnettu hyvä veli, hyvä sisko ja hyvä toveri järjestelmä puree vielä tänäkin päivänä. Tästä on selkeitä näyttöjä mm. KettusPekan jutun käsittelyn yhteydessä. Vanha sanonta: ”Ei korppi korpin silmää noki”, pitää paikkansa ainakin kotikyläni – Jyväskylän poliittisessa päätöksenteossa. Sen sijaan kuntien virkamiehillä ja työntekijöillä olisi käyttöä kuntayhtymien valtuustoissa, hallituksissa ja lautakunnassa.  Siitä minullakin on henkilökohtaista kokemusta.

Ottakaapa lukijat kantaa. En pelkää lumen tupaantuloa enkä ajatusteni alas ampumista.

KAUKO TUUPAINEN

Kaupunginvaltuutettu (PS), Jyväskylä

Rahaa on – riittääkö sitä Palokkaan?

perjantai, helmikuu 19th, 2010

Kolumni Palokka-lehdessä to 18.2.2010

Uuden Jyväskylän tämän vuoden talousarvion kautta osoitetaan eri tarkoituksiin rahaa kaikkiaan 838 miljoonaa euroa (jatkossa = Me) eli noin viisi miljardia entistä markkaa.  Budjetti pitää sisällään ennätysinvestoinnit eli 72 Me uudisrakentamiseen, peruskorjauksiin ja kunnallistekniikkaan. Investoinneista rahoitetaan 58 miljoonaa uusilla lainoilla eli laina ei ole sitä kuuluisaa ”syömävelkaa”, vaikka monet niin väittävätkin.

Kaupungin lainamäärä on – arvioiden mukaan – tämän vuoden lopussa 328 Me eli 2.511 euroa jokaista kaupunkilaista kohden.  Olen usein kysynyt, että onko se paljon, kun tiedetään, että esimerkiksi Kyyjärven kunnalla oli velkaa jo viime vuoden lopussa 3.200 euroa, Jämsän kaupungilla 3.000 euroa ja Karstulan kunnalla 2.800 euroa per asukas. Puhumattakaan Suomen valtiosta, jonka budjetti on 50 miljardia euroa, mutta velkaa sillä on jo nyt yli 64 miljardia eli 12.132 euroa jokaista suomalaista kohden. Ei meidän jyväskyläläisten asiat – ainakaan numeroiden valossa – ole niin kehnot kuin kerrotaan.

Mitäpä kaupungin budjettivaroista lankeaa uuteen Palokan kaupunginosaan?  Talousarviokirja kertoo, että kulmakunnan investointeihin käytetään tänä vuonna 12,9 Me.  Suurimmat kohteet ovat Palokan koulukeskuksen uudisrakennus, johon sijoitetaan yhtenäiskoulun lisäksi aluekirjasto ja kansalaisopiston tilat. Kohteen kokonaiskustannusarvio on 20 Me, josta tämän vuoden budjetissa rahoitetaan 6,8 Me.

Keski-Palokan koulun peruskorjaus ja laajennus maksaa kaupungille 8,1 Me, josta tälle vuodelle on osoitettu 4,6 Me. Alueella sijaitsevan Haukkamäen päiväkodin peruskorjauksen ja laajennuksen loppuunsaattamiseen on varattu 2,8 Me.  Lisäksi urheilukentän huoltorakennusprojektin viimeistelytöihin on varattu 0,1 Me ja Palokan terveysaseman vuodeosaston 1 peruskorjauksen ja laajennuksen suunnitteluun 0,2 Me. Rakentaminen tapahtunee vuosina 2011–2012 ja maksaa 7,6 Me.

Palokan asukasmäärä lienee tällä hetkellä 16.800, josta Keski-Palokan osuus on 2.800. Asukkaista yli 65 vuotiaita eläkeläisiä on reippaat 12 prosenttia eli parisen tuhatta. Käväisin viime vuoden marraskuussa Palokan Eläkkeensaajien tilaisuudessa ja totesin tilanteen olevan Palokassa lähes yhtä huonon kuin useissa muissakin kaupunginosissa.

Pirteän eläkeläisyhdistyksen uusi puheenjohtaja Tuula Järvinen kertoi minulle alkuviikosta, että toiminta on edelleenkin aktiivista, mutta hyvistä toimintatiloista on puutetta. Yli 40 mies- ja naispuolista eläkeläistä joutuvat jumppaamaan epäasiallisissa ja ahtaissa tiloissa, osin jopa käytävilläkin. Myös kuoro ja muistikerholaiset kaipaavat nykyistä parempia tiloja, puhumattakaan senioritanssien harrastajista.  Boccian pelaajien osallistumismäärä on hieman pudonnut, kun he joutuvat matkaamaan Vaajakoskelle asti harrastuksensa perässä. 

Tuli mieleeni, että kun Palokan kaupunginosasta on valittu yhdeksän laupunginvaltuutettua eri taustaryhmistä, niin heidän tulisi laittaa kortensa yhteiseen kekoon ja saattaa eläkeläisten asiat kuntoon. Minunlaiseni rivivaltuutettu antaa tarvittaessa taustatukea.  Hyviä ja kauniita kevätpäiviä kaikille tämänkin palstan lukijoille. 

KAUKO TUUPAINEN

Kansanvaalilla valittava pormestari sopisi Jyväskylään

perjantai, helmikuu 19th, 2010

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla to 18.2.2010

Olin viime maanantaina kuuntelemassa sdp:n ex. puheenjohtaja Pertti Paasion erinomaista alustusta kansanvallasta. Hän käsitteli puheenvuorossaan myös ns. pormestarimallia. On erinomainen asia, että myös demarit ovat heränneet ruususen unestaan ja ryhtyneet pohtimaan kuntien tulevaisuutta, johon yhtenä osana kuuluu tärkeän luottamuselimen eli kaupunginhallituksen johtaminen.

Tein jo 19.5.2003 valtuustoaloitteen, että Jyväskylän kaupunki tutkisi mahdollisuuksia hakeutua ns. pormestarimallin kokeilukaupungiksi.

Totesin tuolloin mm., että kansanvaalilla valittu pormestari olisi suoraan poliittisessa vastuussa kaupunkilaisille, kun esim. kaupunginjohtajalla on vain virkavastuu. Pormestarista tulisi samalla kaupunkilaisten ykkösedustaja kaupungin hallinnossa.

Pormestarilla olisi oikeus ja velvollisuus saattaa julkiseen keskusteluun asiakysymyksiä ja tuottaa niihin erilaisia vaihtoehtoja. Nykykulttuurissa kaupunginhallituksen valmisteluun tulevat asiat vain virkamiesjohdon kautta, jolloin “epämukavat” asiat saattavat maata johdon pöytälaatikossa pitkiäkin aikoja.

Kaupunginvaltuusto käsitteli asiaa kokouksessaan kahdesti. Ensimmäisen kerran 1.3.2004, jolloin totesi sen olevan edelleenkin “keskushallinnon valmistelussa”. Toisen kerran 14.3.2005, jolloin valtuusto totesi, että ”kaupunginvaltuusto on vuonna 2004 päättänyt kaupungin hallinnon uudistamisesta.  Näin ollen aloite ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.”

Aiemmat paikalliset demarikellokkaat vastustivat aloitetta toteamalla, että jos kaupunkilaiset saavat valita pormestarin, niin valituksi tulee ”matti nykäset ja muut vastaavantasoiset julkkikset, jolloin mennään ojasta allikkoon”.  Ei nähty metsää puilta.

Ideani oli tuolloin ja on vieläkin, että kaupunginvaltuuston valtuustoryhmät asettavat oman ehdokkaansa pormestariksi.  Tämän jälkeen valtuusto asettaa heistä (esimerkiksi) kolme eniten ääniä saanutta pormestariehdokkaiksi, joista kaupunkilaiset valitsevat oman suosikkinsa pormestariksi. Pormestarin toimikausi olisi rajallinen (5-7 vuotta), jonka jälkeen vakanssi olisi katkolla. 

Kansanvaali ei olisi mikään uusi menettely Suomessa, sillä onhan Tasavallan Presidenttikin valittu muutaman kerran tehtäväänsä kansalaisten toimesta ja seurakuntien kirkkoherrat jo vuosikymmenet.  Sopiva ajankohta Jyväskylässä saattaisi olla Markku Anderssonin eläkkeelle jäämisajankohta eli 3- 4 vuoden kuluttua.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (PS)

Jyväskylä, Kuokkala (lisää…)