Arkisto : ‘Mielipidekirjoitukset’ Category

Edustaako eduskunta kansaa?

perjantai, lokakuu 6th, 2017

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ke 04.10.2017

Suomen perustuslain 2 §:n 1 momentin mukaisesti ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”.

Olen viimeisen vuoden aikana todennut, ettei eduskunta edusta enää kansaa (lue: äänestäjiä), vaan valiokunnissa vierailleita ”asiantuntijoita”. Mihin on kadonnut edustajaehdokkaiden ennen vaaleja mainostama henkilökohtainen tieto, taito, kokemus ja näkemys?

Otanpa esimerkin. Jokin aika sitten eduskunta käsitteli Suomen Senioriliike ry:n vireille panemaa kansalaisaloitetta työeläkeindeksin muuttamisesta.

Aloitteen allekirjoitti 84 820 äänivaltaista Suomen kansalaista. Aloitteessa esitettiin, että Suomen Eduskunta ryhtyy lainsäädäntötoimiin nykyisen nk. taitetun indeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi.

Taitetun indeksin poistamisen puolesta olivat puhuneet sekä molempien vasemmistopuolueiden edustajat että perussuomalaisetkin viimeksi pidetyn eduskuntavaalin alla.

Hallitussopimukseen ei asia mahtunut, koska kokoomus ja keskusta eivät koskaan ole halunneet asiaa edistää, joten persutkin söivät sanansa.

Eniten minua ihmetyttää, vaikka kaikki finanssipolitiikkaa ymmärtävät tiedostavat, etteivät eläkerahastojen varat vähene senttiäkään indeksitarkistuksen johdosta, niin yksikään ulkopuolinen asiantuntija ei lausunut valiokuntakäsittelyssä asiasta sanaakaan.

Päinvastoin väitettiin, että rahastojen varat hupenevat ”alta aikayksikön”.

Tunnen myötä häpeää niiden 200 kansanedustajan puolesta, jotka unohtivat edustavansa kansaa kirjanoppineiden sijaan. Mihin katosi edustajien henkilökohtainen elämänkokemus ja vaalien alla annetut lupaukset?

Tänä vuonna on isoon salissa tulossa hallituksen esitys alkoholilain muuttamisesta. Olisiko nyt aika, että kansanedustajat päättävät – ilman ryhmäkuria – asiasta oman käsityksensä mukaisesti. Asiantuntijat eivät edusta kansalaisia, vaan omia itsekkäitä ajatuksiaan.

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä

 

Oma maa mustikka, muu maa mansikka

maanantai, syyskuu 18th, 2017

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla la 16.9.2017

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin ja Vihreiden Touko Aallon lausunnot ovat herättäneet melkoista kritiikkiä varttuneiden suomalaisten joukossa.

Näinkö he arvostavat meitä eläkeläisiä ja ns. vähäväkisiä kansalaisia. Vanha suomalainen sanonta ”Omaa maa mansikka – muu maa mustikka” on puheenjohtajien lausunnoissa kääntynyt päälaelleen.

Yli 1,1 miljoonaa suomalaista elää köyhyysrajan alapuolella, mutta asia on esillä vain politiikkojen juhlapuheissa.

Suomalaiset köyhät jonottavat leipäjonoissa, mutta vasemmisto (myös demarit) ja vihreät ovat huolissaan vain paperittomista (lue: laittomasti maassamme oleskelevista) turvapaikanhakijoista.

Useat, vielä elossa olevista sotaveteraaneista, joutuivat alaikäisinä puolustamaan maamme itsenäisyyttä ja kummastelevat kun saman ikäiset miehet pakenevat kotimaistaan Suomeen nauttimaan suomalaisesta täyshoidosta.

Tätä porukkaa kehtaa Li Andersson vielä puolustaa, vaikka he ovat saaneet kielteisen ja lainvoimaisen päätöksen lähteä maastamme.

Ihmettelen, mikseivät arvon puheenjohtajat puolusta niitä suomalaisia, jotka ovat saaneet häädön kodeistaan mm. köyhyyden aiheuttamien vuokrarästien vuoksi.

En ole nähnyt yhtäkään toveria protestoimassa, kun perheen huonekalut on kannettu virkavallan toimesta kynnyksen ulkopuolelle. Tällaisia tapauksia oli Keski-Suomessakin viime vuonna yli sata ja kuluvalta vuodelta – tähän mennessä – saman verran.

Viestini onkin, että huolehditaan ensin oman maan hädänalaisista ja vasta sen jälkeen laillisista turvapaikanhakijoista, unohtaen tyystin karkotuspäätöksen saaneet.

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä

Perussuomalaisten kärkihankkeista

torstai, elokuu 31st, 2017

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla to 31.8.2017

Kaupunginvaltuutettu Jorma Holmstedt (ex. ps.) kertoi eronsa syyksi, että perussuomalaisilla on vain kaksi kärkihanketta (maahanmuutto ja EU-kriittisyys). Hän antoi asiasta oman tulkintansa.

Viimeinen Perussuomalainen lehti (nro 8/2017) kertoi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meren todenneen ryhmän kesäkokouksessa mm. seuraavaa. ”Kärkihankkeitamme ovat esimerkiksi suomalaisten työllisyys, oikeudenmukainen sosiaalipolitiikka ja erilaisten kansalaisia kohdanneiden epäoikeudenmukaisuuksien korjaaminen”.

Kun tähän lisätään puolueemme sääntöjen 2 pykälän mukaisesti puolueemme tarkoitus ja laatu, jotka Timo Soinin johtamat hallituksen jäsenet unohtivat, niin ollaan perinteisellä peruspersujen (lue: nykyiset perussuomalaiset) linjalla.

Olen useasti todennut, etteivät perussuomalaiset ole sen enempää poliittisesti oikealla eivätkä vasemmalla, vaan pääasiassa oikeassa. Tästä periaatteesta Timo Soinin ryhmä luopui mennessään ”herrojen kanssa marjaan” ja hyväksyessään huonon hallitussopimuksen. Tällöin unohdettiin lapsiperheet, eläkeläiset, työttömät, opiskelijat, pien- ja perheyrittäjät, pienipalkkaiset kunnan toimihenkilöt, virkamiehet ja työntekijät ja osin myös maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittajat.

Nyt perussuomalaiset voivat nostaa em. asiat esille, ilman aiemman puoluejohdon rasitetta, joskin toistaiseksi vain oppositiosta käsin.

KAUKO TUUPAINEN

PS:n piirihallituksen jäsen

Jyväskylä

 

Pätkiikö Sari Essayahin muisti?

keskiviikko, elokuu 23rd, 2017

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ke 23.8.2017

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayahin muisti pätkii joko tietoisesti tai tahallisesti, kun lueskelin mediasta hänen sanomaansa KD:n puoluekokouksen yhteydessä.

Hän otti puheessaan kantaa mm. lapsilisiin, kiinteistöveroon sekä asuntovelkojen korkovähennykseen ja korosti ek-ryhmänsä toimia niiden suhteen. Viesti oli, että vain hänen ryhmänsä on puolustanut kansalaisia.

Unohtiko Essayah, että ryhmän ollessa Kataisen sixback-hallituksen jäsen, niin hallitus leikkasi lapsilisiä 8 prosenttia eli 110 miljoonaa euroa.

Samainen hallitus nostatti kiinteistöverojen alarajoja siten, että joka viides Suomen kunta joutui tekemään samoin.

Kuntien kassaan kertyikin 48 miljoonaa euroa, mutta kunnat eivät hyötyneet korotuksista sentin senttiä, sillä hallitus vähensi samana vuonna maksettavia valtionosuuksia samaisella summalla.

Vuonna 2011 saivat asuntovelalliset vähentää velkojensa korot 100 prosenttisesti, mutta kristillisten päästyä hallitukseen vuonna 2012 vähennysoikeus putosi 85 prosenttiin ja on siitä lähtien tippunut vuosittain noin viisi prosenttiyksikköä.

Herääkin kysymys, miksei KD-ryhmä vastustanut korkojen vähennysoikeutta ollessaan hallituksen jäsen?

Summa summarum. Olen usein todennut, että ”suomalainen parlamentarismi on tiensä päässä”. Miksi?

Siksi, että oppositiossa ollessaan vaaditan eri toimintoihin melkoisia menonlisäyksiä, mutta kun ollaan hallituksessa, niin samoihin toimiin kohdistuu suuret menojen leikkaukset.

Tämän kaltaista toimintaa olen kutsunut oppositiossa olevien räksytykseksi.

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä

 

Yksityistämisessä jäitä hattuun, hallitus

lauantai, elokuu 12th, 2017

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla la 12.8.2017

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin johdolla aikoo hallitus jälleen kaupata kansainvälisille toimijoille meille suomalaisille kuuluvaa kansallisomaisuuttamme. Kyse on VR:n noin 4,5 miljardin euron omaisuudesta sekä VR:n liikennetoiminnasta.

Eikö hallitus ole oppinut mitään aiemmista hölmöilyistä? VR:n yksityistäminen on ollut esille jo vuosia sitten.

Muistelen omalta eduskuntakaudeltani, kun maaliskuussa 2013 täysistunnossa otin kantaa asiaan toteamalla mm. seuraavaa: ”Haluan muistuttaa Iso-Britanniasta. Siellähän kävi niin, kun rautarouva Margaret Thatcher päätti pääministerinä privatisoida Iso-Britannian rautatieliikenteen. Ostajia toki löytyi. Ensimmäisen kaupan jälkeen tehtiin toinen kauppa ja taidettiin tehdä kaikkiaan puolenkymmentä kauppaa, ennen kuin älyttiin ottaa rautatiet jälleen Iso-Britannian hallintaan ja huostaan. Siinä vaiheessa rautateiden kunto – puhumattakaan kalustosta – meni niin huonoksi, että kunnostaminen tuli erittäin kalliiksi Iso-Britannian veronmaksajille”.

Merkittävin moka Iso-Britanniassa oli myydä rataverkko pörssiyhtiöksi, jolloin omistajia kiinnosti enemmän osinkotuotot kuin rataverkon ylläpito.

Tämän kaltainen toiminta aiheutti mm. vuoden 2000 Hatfieldin suuronnettomuuden, kun yksityinen yhtiö ei ollut tehtäviensä tasolla ja valitsi lopulta konkurssin. Yhtiön rahat eivät riittäneet rataverkon kunnon palauttamiseen.

Suosittelenkin, että Eero Heinäluoman johtama tarkastusvaliokunta perehtyy asiaan ja kutsuu kuultavakseen vaikkapa Ruotsin valtiontalouden tarkastusviraston johtajana toimineen Claes Nordgrenin. Hän on perehtynyt valtion monopolien yksityistämiseen mm. Ruotsin rautateiden privatisointiin.

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä

 

Kelan hallinnosta

torstai, heinäkuu 20th, 2017

Ilkka-lehti, su 9.7.2017 ja Keski-Uusimaa lehti su 9.7.2017

Kansanedustaja, Kelan valtuuston puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok) otti hiljattain kantaa Kelan eläkevirkoihin ja vaati niiden muuttamista määräaikaisiksi. Vaatimus on mielestäni oikeutettu.

Jos ja kun Sarkomaan esittämä asiantuntijaryhmä ryhtyy arvioimaan Kelan valvontaa ja tarkoituksenmukaisuutta sekä Kelan ja ministeriöiden toimivaltasuhteita nyt ja tulevaisuudessa, olisi syytä miettiä myös Kelan nykyistä hallintoa.

Hallintoa olisi syytä keventää, sillä eduskunnan valitsemaan valtuustoon kuuluu 12 henkilöä sekä heidän varahenkilöt ja Kelan hallitukseen maksimissaan 10 jäsentä. Kelan hallintoa valvovan valtuuston henkilömäärän vielä ymmärrän, mutta hallitusta olisi syytä pienentää merkittävästi. Onhan niin, ettei määrän vaan laadun tulisi ratkaista hallituksen koko.

Lopuksi totean, että eduskunta on valinnoissaan unohtanut tasa-arvolain periaatteet, sillä kuuluuhan Kelan 12 jäseniseen valtuustoon vain kolme miestä (tasa-arvolain mukaan minimi olisi viisi), naisia on valtuustossa yhdeksän.

KAUKO TUUPAINEN

Kelan ex. tilintarkastaja, talousneuvos

Jyväskylä

Poliititkotko vapaata riistaa?

lauantai, heinäkuu 8th, 2017

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla pe 7.7.2017

Olin viime keskiviikkona seuraamassa Jyväskylän Yliopistolla Agorassa keskustelutilaisuutta otsikolla ”Sananvapauden kriisi?”. Erittäin mielenkiintoisen alustuksen piti professori Kari Hokkanen (IIkan ex. päätoimittaja). Hän otti kantaa paitsi sananvapauteen myös politiikkojen arvosteluun mediassa.

Kansalaisten mielestä poliitikot ovat vapaata riistaa, joita saa arvostella ja haukkua lehdessä nimimerkkien takaa, mutta jotain rajaa minä kuitenkin toivon. Siksi kysynkin Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervolan mielipidettä politiikkojen julkiseen nimimerkkiarvosteluun tässä lehdessä?

On paikallaan, että johtavien politiikkojen tekoja ja tekemättä jättämisiä kritisoidaan lehden palstalla, mutta sen tulisi tapahtua arvostelijan omalla nimellä.

Näin tapahtuukin Keskisuomalaisen mielipidepalstalla, mutta verkkosivuilla esiinnytään nimimerkin takaa ja annetaan huutia poliittisille vastustajille valkoisten valheiden, valehtelun ja perättömien näkemysten perusteella.

Jotenkin ymmärrän lehden Lyhyet palstan tekstit, koska kirjoittajat ovat niistä maksaneet ja niiden poliittinen painoarvo on vaatimaton.

Mitä olet mieltä päätoimittaja Mervola, tiedostaen Kari Hokkasen näkemyksen?

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä

 

 

Maltti on valttia politiikassakin

tiistai, kesäkuu 20th, 2017

Keskisuomalaisen mielipidesivulla ti 20.6.2017

Jyväskylässä pidetty Perussuomalaisten XII Puoluekokous on herättänyt vilkasta keskustelua mediassa.  Syytä onkin, sillä kokouksen valinnat eivät tyydyttäneet kaikkia kokoukseen osallistuneita. Junttausta on harrastettu, mutta sitähän tehdään kaikissa puolueissa niin puolueen johtoon pyrkivien kuin heidän vastustajiensa toimesta.

Uutta ei ole sekään, että puolueen sisällä tapahtuu – jäsenten erimielisyydestä johtuvaa -hajaantumista. Oman yli 50-vuotisen urheilu-, ay- ja puoluetoimintani aikana on erimielisyyttä ollut TUL:n, SAK:n, SDP:n ja SMP:n keskuudessa. Jäsenistö on ollut aikansa hajallaan, mutta sopu on aina löytynyt.

Hajaannusta näyttää tulleen myös perussuomalaisten keskuuteen. Tuore puheenjohtaja Jussi Halla-aho joukkoineen valtasi perussuomalaisten puheenjohtajiston, joskin puolueen sääntöjen mukaisesti. Menettely ei ollut tyylikäs, mutta ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”, sanoo vanha sananlaskukin.

Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja on älykäs mies, vaikka hän on leimaantunut ns. yhden asian (maahanmuuton) vastustajaksi. Seurattuani neljän vuoden ajan Jussin toimintaa Eduskunnassa, uskon hänestä löytyvän potentiaalia toteuttaa myös ”vanhaa soinilaisuutta”, puolueemme sääntöjen mukaisista päämääristä ja tavoitteista.

Sääntöjen toisen pykälän mukaan perussuomalaisten tarkoituksena on huolehtia mm. lapsiperheistä, eläkeläisistä, työttömistä, opiskelijoista, pienipalkkaisista toimihenkilöistä ja työntekijöistä, pien- ja perheyrittäjistä sekä maa- ja metsätalouden harjoittajista.

Täytyy rehellisesti myöntää että lähes kaikki em. asiat puuttuvat nykyisestä hallitusohjelmasta, jonka perussuomalaisten puoluehallitus ja eduskuntaryhmä hyväksyivät pari vuotta sitten. Tästä syystä persujen gallup-kannatus jämähti pysyvästi alle kymmenen prosentin.  

Lopuksi totean, että maltti on valttia myös puoluepolitiikassa. Siksi aion jatkaa ps:n jäsenenä ja luotan siihen, että uusi puoluejohto kykenee palauttamaan kansalaisten luottamuksen puolueeseen ja ennen kaikkea huolehtimaan niistä tavoitteista, joista puolueen, piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten säännöissä mainitaan.

Haluan ymmärtää heitäkin, jotka ovat puoluekokouksen päätösten johdosta menettäneet ”poliittisen kotinsa”, mutta se on kuitenkin pientä verrattuna meihin, jotka olemme menettäneet lapsuuden kotimme ja joutuneet lähtemään evakkoon kauniista Karjalasta.

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä

Yhteinen valtiovarainministeriö veisi liittovaltioon

maanantai, kesäkuu 5th, 2017

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ma 5.6.2017

Kesäkuun alussa tuli julkisuuteen EU-komission ehdotus yhteisestä valtiovarainministeriöstä. Ehdotus tarkoittaisi EU-maiden yhteistä budjettia ja yhteistä velkavastuuta. Mielestäni esitys on kuolleena syntynyt.

Miksi? Siksi, että EU-maiden yhteisvelka lienee noin kahdeksan biljoonaa eli 8 000 miljardia euroa. Tästä hyötyisivät eniten maat, joiden velkojen määrä on reippaasti yli sadan prosentin verrattuna BKT:hen.

Tallaisia maita ovat mm. Kreikka (valtion velka yli 160 % BKT:sta), Italia (130 %) ja Portugali (125 %). Suomi on yksi vähiten velkaantuneista EU-maista (vajaa 55 %), vaikka tämän hetkinen velka (yli 103 miljardia euroa) on suuri.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä otti viime eduskuntakaudella tiukan otteen ns. liittovaltiokehitykseen ja pankkiunioniin, joihin yhteisen valtiovarinministeriön perustaminen eittämättä johtaisi.

Toivon, että nykyinen ryhmä pitää kiinni aiemmista periaatteistaan.

En tiedä millä tavalla EU-komission esittämä ”European Safe Asset” eli yhteinen sijoitustuote eroaa takavuosien yhteisestä talletussuojasta ja resoluutiorahastosta, mutta samaan lopputulemaan ilmeisesti pyritään.

Totean tämän myös siksi, että komissio haluaa pikaisesti saattaa loppuun pankkkiunionin. Onhan resoluutiorahaston tarkoituksena ajaa alas elinkelvottomat pankit, joita on satoja Euroalueen 6 000 pankin joukossa.

Suomelle ei pankkiunionista ole mitään hyötyä.

Tätä mieltä oli edellisellä kaudella mm. ministeri Alexander Stubb todetessaan blogissaan: ”Tiiviimpään yhteistyöhön kannattaa jäsenmaan mennä mukaan vain silloin kun siitä on sille hyötyä, eikä missään nimessä silloin kun siitä on sille haittaa”.

Olen hänen kanssaan tismalleen samaa mieltä.

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä

Mihin jäi edunvalvonta, EETU ry?

torstai, toukokuu 18th, 2017

Keskisuomalaisen mielipidepalsta to 18.5.2017

Poliittisten puolueiden ”yhteistyökumppaneina” toimivat eläkeläisjärjestöt (Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto ry, Kansallinen Senioriliitto ry, Kristillinen Eläkeliitto ry ja Svenska pensionärsförbundet rf.) perustivat 20.5.2006 Eläkeläisliittojen etujärjestön EETU ry:n.

EETU ry on rekisteröity yhdistys, jonka pitäisi edustaa yli 260 000 eläkeläistä. Yhdistys väittää, että sillä on toimivat ja vahvat yhteiskunnalliset suhteet niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Se väittää myös vahvistavansa eläkkeensaajien edunvalvontaa toimiessaan jäsenjärjestöjensä yhteistyöelimenä. Haluankin kysyä näin julkisesti, mitä hyötyä EETU ry:stä on eläkeläisille?

Vaalikaudella 2011–2015 otin eduskunnassa usein esille eläkeläisten ”kirosanan” taitetun indeksin ja sen mahdollisen poistamisen. Silloinen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok) toisti – kerta toisensa jälkeen – samaa liturgiaa, ettei se ole mahdollista ennen kuin asiaan on perinpohjaisesti tutustuttu.

Sosiaali- ja terveysministeriö asettikin 22.12.2011 työryhmän arvioimaan työeläkeindeksijärjestelmän mahdollisia muutostarpeita. Työryhmän loppuraportti valmistui 9.1.2013. Työryhmässä EETU ry:tä edustivat järjestöpuheenjohtaja Matti Hellsten ja järjestöpuheenjohtaja Jouni Mykkänen.

Reippaan vuoden pohdiskelun jälkeen työryhmä totesi, ettei se esitä nykyiseen työeläkkeiden tarkistusmenettelyyn muutoksia. Tähän ratkaisuun eivät EETU ry:n edustajat tyytyneet, vaan jättivät eriävän mielipiteen. He esittivät, että eläkkeiden tarkistuksessa ryhdytään käyttämään indeksiä, jossa palkkatason muutoksen paino on 30 % ja hintatason nousun paino 70 %. Lisäksi he esittivät, että indeksitarkistus tehdään kahdesti vuodessa saman mallin mukaan, joka oli käytössä vuosina 1977–1984.

Tähän EETU ry:n edustajien esitykset hyytyivätkin. Miksei yhdistys ottanut yhteyttä taustaryhmiin (kesk., vas., sdp, kok, kd ja rkp), kun valiokunnassa käsiteltiin Suomen Senioriliike – arvokkaan vanhenemisen puolesta ry:n puheenjohtaja Kimmo Kiljusen alullepanemaa kansalaisaloitetta taitetusta indeksistä? Mihin unohtuivat yhdistyksen yhteiskunnalliset suhteet tai väite eläkkeensaajien edunvalvonnan vahvistamisesta? Kysynkin toistamiseen, mitä hyötyä EETU ry:stä on eläkeläisille?

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen

Jyväskylä