Arkisto : ‘Mielipidekirjoitukset’ Category

Jäitä hattuun HSL

keskiviikko, syyskuu 12th, 2018

Keski-Uusimaa lehti su 09.09.2018

Keski-Uuusimaa otsikoi 31.8.2018, että ”VR sai kovat kilpailijat Britanniasta ja Ruotsista”

Eivätkö päättäjämme ole oppineet mitään aiemmista hölmöilyistä?

VR:n yksityistäminen on ollut esille jo vuosia sitten.

 Muistelen omalta eduskuntakaudeltani, kun maaliskuussa 2013 täysistunnossa otin kantaa asiaan toteamalla mm. seuraavaa: ”Haluan muistuttaa Iso-Britanniasta. Siellähän kävi niin, kun rautarouva Margaret Thatcher päätti pääministerinä privatisoida Iso-Britannian rautatieliikenteen.

Ostajia toki löytyi. Ensimmäisen kaupan jälkeen tehtiin toinen kauppa ja sen jälkeen kaikkiaan puolenkymmentä kauppaa, ennen kuin älyttiin ottaa rautatiet jälleen Iso-Britannian hallintaan ja huostaan.

Siinä vaiheessa rautateiden kunto – puhumattakaan kalustosta – meni niin huonoksi, että kunnostaminen tuli erittäin kalliiksi Iso-Britannian veronmaksajille”.

Merkittävin moka Iso-Britanniassa oli myydä rataverkko pörssiyhtiölle, jolloin omistajia kiinnostivat enemmän osinkotuotot kuin rataverkon ylläpito.

Tämän kaltainen toiminta aiheutti mm. vuoden 2000 Hatfieldin suuronnettomuuden, kun yksityinen yhtiö ei ollut tehtäviensä tasolla ja päätyi lopulta konkurssiin. Yhtiön rahat eivät riittäneet rataverkon kunnon palauttamiseen.

Toteankin lopuksi – kokemusperusteisesti – että jäitä hattuun HSL.

 KAUKO TUUPAINEN

talousneuvos, kansanedustaja (ps)

Jyväskylä

 

 

Eläkeherrat manipuloivat

sunnuntai, elokuu 26th, 2018

Keskisuomalaisen mielipidesivu,  su 26.8.2018

Suomen Eläketurvakeskuksen herroille on tärkeää, että “oma leipä levenee” vuodesta toiseen.

Vanhamuotoisen kansakoulun ekaluokkalainenkin osasi laskea, että kun tuloista vähennetään menot saadaan lopullinen tulos.

Eläketurvakeskuksen ennustelaskentayksikön päällikkö Heikki Tikanmäki on unohtanut ynnäillyssään (KSML 23.8.) tyystin sijoitusrahastojen vuosittaiset miljardituotot, jotka kasvattavat rahastoja myös tulevina vuosikymmeninä.

Hän on myös tietämätön siitä, etteivät työeläkeyhtiöt maksa takuu- ja kansaneläkkeitä, vaan niistä huolehtii Kela valtion tuella.

Kauko Tuupainen

eläkeläinen

Jyväskylä

Kuntien leikkauksista

sunnuntai, elokuu 12th, 2018

Keski-Uusimaa lehti, to 09.08.2018

Jori Porspakka kirjoitti tällä palstalla lauantaina 4.8. otsikolla ”Kunnilta on leikattu liikaa”. Olen lähes samaa mieltä hänen kanssaan. Miksi?

Olen aiemmin todennut, että nykymuotoinen eduskuntatyö – suomalainen parlamentarismi – on tiensä päässä. Mikään ei ole muuttunut vuosien saatossa. Eduskuntaryhmien edustajat paasaavat samaa palturia vuodesta toiseen, riippuen siitä, ovatko he hallituksessa vaiko oppositiossa.

Otanpa nykymenosta muutaman esimerkin.  Käsitellessään Matti Vanhasen hallituksen esitystä vuoden 2011 talousarvioksi, oppositiossa olleet vasemmistopuolueet arvostelivat sitä, että kunnat eivät saaneet riittävästi valtionavustuksia. Demarit esittivät budjettiin 300 miljoonaa euroa lisätukea kunnille. Vasemmistoliitto pani paremmaksi esittäessään lisätuen määräksi 731 miljoonaa euroa.

Päästessään seuraavana vuonna Kataisen Sixback- hallitukseen vasemmistopuolueet leikkasivat kuntien valtionosuuksia 631 miljoonaa euroa. Ääni muuttui siis kellossa, kun siirryttiin oppositiosta hallitukseen. Vuonna 2013 vasemmistopuolueiden turvin leikattiin valtionosuuksia vielä lisää 756 miljoonaa euroa. Kahden vuoden leikkausten määrä oli siis 1,387 miljardia euroa. Näin se menee vuodesta toiseen.

Kauko Tuupainen

Eläkeläinen

Jyväskylä

 

Nauttiiko valiokunta eduskunnan luottamusta?

torstai, heinäkuu 26th, 2018

Keski-Uusimaa lehti, ma 23.7. ja Keskisuomalainen, su 29.7.2018

Suomen perustuslain ja Eduskunnan työjärjestyksen mukaan tulee valtioneuvoston ja ministerien nauttia eduskunnan luottamusta.

 Jos luottamusta ei ole, Tasavallan Presidentin on myönnettävä ero valtioneuvostolle tai ministerille.

Olen kesän kuluessa pohdiskellut, että eikö eduskunnan valitseman valiokunnan tarvitse nauttia eduskunnan luottamusta? 

Erityisesti olen ihmetellyt, että eikö valiokunnan puheenjohtajan tule toimia hyväksyttyjen pelisääntöjen mukaisesti?

Tuntuu oudolta, jos valiokunnan jäsen vaatii esillä olevasta asiasta äänestystä ja sitä on kannatettu, niin puheenjohtaja estää äänestyksen.

Olisiko puhemiesneuvoston esitettävä eduskunnalle tilapäisen valiokunnan perustamista tutkimaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja sen puheenjohtajan toimintaa, jotta keskeneräiset asiat saadaan päätökseen ilman tarpeetonta vitkuttelua ja parlamentarismin halveksintaa?

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä

Oikeudenmukaisuutta lapsilisien maksuun

tiistai, heinäkuu 3rd, 2018

Keski-Uusimaan lehti su 1.7. ja Helsingin Sanomat ma 2.7.2018

Suomen Eduskunta päätti välittömästi sotiemme jälkeen vuonna 1945, että vähävaraisten ja muidenkin perheiden lapsille ryhdytään maksamaan lapsilisää. Hyvä niin. Muistelen lapsilisien olleen merkittävä taloudellinen tuki 8-lapsisen työläiskotini jokapäiväisessä elämässä.

Syystä tai toisesta on minuunkin otettu yhteyttä lapsilisien oikeudenmukaisesta maksatuksesta. On esitetty, ettei niitä maksettaisi lainkaan rikkaille, vaan vähävaraisten osuutta olisi kasvatettava nykyisestään. Komppaan ajatusta, mutta miten maksatusta tulisi muuttaa?

KELAsta saamieni tietojen mukaan maksettiin viime vuonna lapsilisää 1 063 75 lapsesta 1 366 242 612 euroa eli lähes 1,4 miljardia euroa. Olisiko eräs tapa ”oikeudenmukaistaa” maksatusta siten, että korotetaan kaikkia lapsilisiä ensin viisi prosenttia ja laitetaan ne sen jälkeen veronalaiseksi tuloksi lasten vanhemmille.

Tämä tarkoittaisi sitä, että KELAn vuosittain maksama summa nousisi 70 miljoonalla eurolla eli noin 1,470 miljardiin euroon. Verotuksen ollessa keskimäärin 25 %, sen tuotto olisi noin 370 miljoonaa euroa, jonka saisivat valtio, kunnat ja seurakunnat.

Vanhempien maksama veron määrä tietenkin vaihtelisi heidän verotettavien tulojensa mukaan. Tällöin suurituloiset olisivat mukana suomalaisten ”taloustalkoissa” eläkeläisten ja työttömien tapaan. Yhteiskunta saisi vuosittain tuloja sosiaalimenojensa katteeksi noin 300 miljoonaa euroa vuodessa.

On myös toivottu, että ensimmäisestä lapsesta maksettavaa lapsilisän määrää (94,88 e/kk) olisi korotettava.  Maksetaanhan viidennestä ja seuraavista lapsista 172,69 e/kk. Olisiko tässä harmonisoinnin paikka?

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Työeläkeläinen on Suomen valtiontalouden kivijalka

maanantai, kesäkuu 18th, 2018

Keski-Uusimaa lehti su 17.6.2018 ja Keskisuomalainen ma 18.6.2018

Mielestäni on täysin kohtuutonta leimata ikäiseni eli yli 75 vuotiaat työeläkeläiset passiiviväestöksi ja verrata meitä huolettaviin lapsiin. Miksi? Siksi, että todellisuudessa olemme tälläkin hetkellä Suomen valtion taloudellinen kivijalka.

Tämä johtuu paljolta – työeläkeläisten kirosanasta – taitetusta indeksisitä, jonka avulla valtio on säilyttänyt erinomaisen luottoluokituksen kansainvälisten luottoluokittajien (Satandard & Poor`s, S & P, Moody`s ja Fitch) laskelmissa. Taitetun indeksin ansiosta ovat yksityiset eläkeyhtiöt kasvattaneet eläkerahastot jo yli 202 miljardin euron suuruiseksi. Summa on lähes kaksi kertaa suurempi kuin valtion tämän hetkinen velka (104 Mrde).

Eläkeläisten keskuudessa on sanottu, että Paavo Lipposen (sdp) hallituksen aikana vuonna 1996 voimaan tullut laki ”taitetusta indeksistä” olisi ollut tilapäinen. Sitä se ei ollut, sillä lakiesityksen perusteluissa ei ollut mainintaa sen määräaikaisuudesta. Lakia voidaan muuttaa vain säätämällä uusi laki.

Tunnen suurta myötä häpeää, kun yksikään kansanedustaja ei puoltanut 85 337 kansalaisen allekirjoittamaa kansalaisaloitetta ”Työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi”. Ymmärrän porvaripuolueiden (kokoomus, keskusta, kd, rkp ja vihreät) ajattelun, koska ne eivät koskaan ole olleet työeläkeläisten puolella. Sen sijaan perussuomalaiset ja vasemmistopuolueet ovat useiden vaalien alla olleet äänessä taitetun indeksin poistamiseksi.

Vaisuna oli myös 20.5.2006 perustettu – eläkeläisten eräänlainen kattojärjestö – EETU ry., jonka pitäisi edustaa yli 260 000 eläkeläistä. Yhdistys väittää, että sillä on toimivat ja vahvat yhteiskunnalliset suhteet niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Se väittää myös vahvistavansa eläkkeensaajien edunvalvontaa toimiessaan jäsenjärjestöjensä yhteistyöelimenä. Olisiko EETU ry:n yritettävä toimia sääntöjensä mukaisesti, jos ei, niin muuttakaa sääntöjänne tältä osin.

Useat – työeläkerahastojen ulkopuoliset – asiantuntijat ovat laskeneet, että rahastot kasvavat tulevan vuosisadan vaihteeseen asti merkittävästi, kiitos ulkomaisten sijoitustuottojen. Olen päätynyt samaan lopputulemaan. Tippakaan en luota – kansanedustajien tapaan – ETK:n ja TELAN laskelmiin. Hehän kertoivat pari vuosikymmentä sitten, että kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, niin eläkepommi ”tyhjentää rahastoja merkittävästi”.  Mm. vuonna 2009 siirtyi 80 000 ihmistä eläkkeelle, mutta se ei hetkauttanut rahastojen kasvua tippaakaan.

Täysin typeränä pidän ETK:n ennustusta vuoteen 2085 saakka. Ennusteen mukaan eläkevarat eivät riitä ja työeläkemaksuja on nostettava. He ovat jälleen tyystin unohtaneet sijoitustuottojen merkityksen rahastojen kasvussa. Merkkaahan jo neljä prosentin korko yli kahdeksan miljardin euron tuottoa vuodessa, jolla summalla rahastot kasvavat.

Lopuksi toivon, että joku yhteisö laittaa vireille uuden kansalaisaloitteen taitetun indeksin muuttamisesta ennen tulevia eduskuntavaaleja. Tällöin voimme kysyä ehdokkaiden kantaa taitetun indeksin oikeudenmukaisesta käsittelystä eduskunnassa tulevina vuosina.

KAUKO TUUPAINEN

talousneuvos, eläkeläinen

Jyväskylä

 

 

Toverit ”totuuden torvina”

tiistai, toukokuu 29th, 2018

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla, ti 29.5.2018

Kolme vasuritoveria nosti nimeni esille viime lauantain (26.5.) Keskisuomalaisessa tavalla, mikä ei pidä paikkaansa. En ole koskaan arvaillut laittomasti Jyväskylässä olevien maahanmuuttajien terveydenhuollon kustannuksia. Miksi? Siksi, ettei kukaan niitä ole kyennyt minulle kertomaan ja arvailemaan en lähde.

Olen yrittänyt selvittää, mitkä ovat maahanmuuton kustannukset Suomen valtion budjetissa ja Jyväskylän kaupungin talousarviossa, mutten ole selvyyttä saanut. On toisaalta hyvä, että tovereilla on tietämys asioista, joista virkamiehillä ei ole hajuakaan. 

En ole kirjoittanut dekkareita, joten en myöskään ole kirjoittanut kauhukirjoituksia kaupungin terveydenhuollosta.

Sen sijaan olen 21.2.2018 kirjoittanut Ksml:n mielipidesivulle seuraavaa. ”Ihmettelen eräiden nykyisten valtuutettujen näkemystä siitä, mitä kaupunkilaisten verorahoilla kustannetaan. Aikoinaan olivat etusijalla kaupunkilaiset, jotka ovat yhteiskunnan tuen tarpeessa. Nyt eräät hehkuttavat ”laittomasti maassa olevien” puolesta, unohtaen tyystin ns. vähäväkiset kaupunkilaiset.

En vastustaisi asiaa, jos maksaja olisi vaikkapa EU tai hätätilassa Suomen valtio, mutta molemmat yhteisöt ovat tällä hetkellä melkoisessa velkakierteessä ja tilanne vain pahenee.

Jos ja kun maahanmuuttajien määrää lisätään Suomessa, niin viime kädessä maksumiehinä tulisi toimia maakunnat eli Keski-Suomessa Keski-Suomen maakuntaliitto, jolloin kustannus jakaantuisivat kaikkien maakunnan kuntien kesken, myös niiden, jotka eivät halua ottaa pakolaisia omaan kuntaansa”.

Näin siis olen kirjoittanut maakuntalehteen. Pysykääpä totuudessa toverit.

 Lopuksi totean, että entisenä lainsäätäjänä edustan edelleenkin näkemystä, että ”maassa on elettävä maan tavalla”. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien Suomessa asuvien on noudatettava kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä ja virkamiesten tekemiä lainvoimaisia päätöksiä.

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä

 

Suomen jäsenmaksu EU:lle saattaa kasvaa jopa 70 %

tiistai, toukokuu 8th, 2018

Keski-Uusimaa lehti ma 7.5.2018

STT:n Brysselin toimittaja Anniina Luotonen on uutisoinut EU:sta:  ”Suomen jäsenmaksu voisi kasvaa noin 400 miljoonaa euroa vuodessa, jos budjetti kasvaa ehdotettuun noin 1,11 prosenttiin”.

Suomi on ollut viimeisten viiden vuoden (2012 – 2016) aikana nettomaksaja 2,835 miljardia euroa eli keskimäärin 571 miljoonaa euroa vuosi. Jos tähän lisätään kaavailtu 400 miljoonan lisämaksu, ollaan suuruusluokassa noin 970 miljoonaa euroa per vuosi. Tämä on iso kasa suomalaisia euroja.

Olen tietoinen, että EU:n rahastus on sidoksissa jäsenmaiden kansantalouteen. Mitä parempi on jäsenmaan talous, sitä suuremmat ovat sen maksut. 

Entisenä tilintarkastajana toivon, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin parantaisi vielä juoksuaan. Olihan tuomioistuimen viimeisen raportin mukaan taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion alalla virhetaso 4,8 % eli noin 6,7 miljardia euroa.

Toisaalta on tiedossa, että EU:n jäsenmaille lupaamat investointi- ym. sitoumukset olivat vuoden 2016 lopussa lähes 240 miljardin euron luokkaa. Jos ja kun nämä velat EU:n jäsenmaille huomioidaan, niin jäsenmaksut noussevat entisestään vuonna 2020 alkavalla vaalikaudella.

Pääministeri Juha Sipilän on oltava tiukkana neuvotteluissaan Brysselin herrojen kanssa, sillä maamme veronmaksajien kantokyky on jo nyt lujilla.

KAUKO TUUPAINEN

talousneuvos

Jyväskylä

Harkimo ja Jungner oikealla tiellä

tiistai, toukokuu 1st, 2018

Keski-Uusimaa lehti 8.4.2018 ja Keskisuomalainen 1.5.2018

”Ideoitsija” Hjallis Harkimo ja ”kannustaja” Mikael Jungner ovat mielestäni oikeassa ottaessaan kantaa tämän päivän eduskuntatyöhön. Heille on kirkastunut jo ensimmäisen istuntokauden aikana, että eduskuntaan ovat kansalaiset valinneet kansanedustajia, eivät puolueita.

Tämä on selkeästi ilmaistu Suomen perustuslain 2 §:n 1. momentissa. ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”.

Olen heidän kanssaan samaa mieltä. Olen myös todennut eri yhteyksissä, että suomalainen parlamentarismi on ollut pitkään tiensä päässä. Miksi? Siksi, että eduskuntaryhmät ovat perättäisinä vuosina eri mieltä yhdestä ja samasta asiasta, riippuen ovatko hallituksessa vai oppositiossa.

Otanpa esimerkin vasemmistoryhmien työtavoista. Vasemmiston ollessa oppositiossa Matti Vanhasen hallituksen aikana ja eduskunnan käsitellessä vuoden 2011 talousarviota, niin vasemmistoryhmien kesken kehkeytyi kilpalaulanta kuntien valtionosuuksien lisäämisestä.

Demarien esittäessä lisäystä valtionapuihin 300 miljoonaa euroa, panivat vasurit paremmaksi halutessaan budjettiin lisäystä 731 miljoonaa euroa. Näin toimivat silloiset oppositiopuolueet. Mitä tapahtui samassa asiassa vuoden kuluttua?

Päästyään Jyrki Kataisen (kok) hallitukseen molemmat puolueet hyväksyivät hallituksen esityksen, jonka mukaisesti kuntien valtionosuuksia leikattiin 631 miljoonaa euroa vuoden 2012 talousarviossa. Seuraavana vuonna leikattiin lisää 756 miljoonaa euroa eli kahden vuoden aikana leikattiin 1,387 miljardia euroa. Näin muuttuu ääni kellossa, kun siirrytään räksytyksestä vastuulliseen asioiden hoitoon.

Olenkin pohdiskellut, että eduskunnassakin pitäisi siirtyä ns. kaikkien puolueiden (lue: eduskuntaryhmien) hallituksiin, peruskuntien tapaan.

Tällöin viime vaalien perusteella tulisi 15 ministerin hallitukseen Suomen Keskustasta 4 ministeriä, perussuomalaisista, kokoomuksesta ja demareista kustakin 3 sekä vihreistä ja vasureista 1 ministeri. Hallituksen puheenjohtajan eli pääministerin salkku kuuluisi tässä esimerkissä suurimmalle ryhmälle eli keskustalle. Hallituksen ulkopuolelle jäisivät vähäisen kannatuksen saaneet pienpuolueet.

Jos Suomen kunnat pärjäävät päätöksenteossaan ilman nykyisen kaltaista parlamentarismiakin, niin miksei eduskuntakin.

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen

Jyväskylä

Kenellä lie yhden asian liike, Torvinen ?

perjantai, huhtikuu 6th, 2018

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla pe 6.4.2018

Alkuperäinen otsikko: Kukahan edustaa yhden asian liikettä, Torvinen?

Perussuomalaisten siivellä eduskuntaan päässeiden Sinisten äänitorvi, puoluesihteeri Torvinen sanoo heillä olevan monipuolinen ohjelma, kun perussuomalaiset ovat vain yhden asian liike.

Mielestäni asiat ovat päinvastoin. Nykyisillä perusuomalaisten siipeilijöillä on vain yksi liike: ”pysyä hallituksessa hinnalla millä hyvänsä”.

Mihin ovat unohtuneet mm. lapsiperheet, eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat, joiden puolesta perussuomalaisten on – sääntöjensä mukaisesti – tarkoitus toimia? Kaikki tavoitteemme myytiin, jotta kelvattiin Sipilän (kesk) hallituksen myötäjuoksijoiksi ja oikeistolaisen politiikan toteuttajiksi.

Totesin PS:n Lahden puolueneuvoston kokouksessa 11.6.2016 puheenjohtaja Timo Soinin läsnä ollessa: ”jos hallitusohjelmaa ei edes yritetä muuttaa puolueemme tavoitteiden mukaiseksi, niin neljä ministeriä maksaa meille 400 valtuustopaikkaa tulevissa kuntavaaleissa”. Olin hieman väärässä. Menetimme 426 paikkaa.

Jyväskylän puoluekokouksen jälkeen uusiutui puolueemme johto täydellisesti ja nyt ”lakaisevat uudet luudat”.  Nyt pidetään kiinni vaalilupauksistamme ja sääntöjemme määräyksistä. Kun näin tehdään, niin – pettureista huolimatta – kannatuksemme kasvaa ja luottamus perussuomalaisiin palaa ennalleen tulevissa maakunta- ja eduskuntavaaleissa.

KAUKO TUUPAINEN

PS:n K-S:n piirihallituksen jäsen

Jyväskylä