Jyväskylän kaupunginvaltuuston maanantai-iltainen kokous osoitti, että valtuuston työjärjestys tulisi uusia 23 §:n eli äänestysjärjestyksen osalta. Nythän kävi niin, että Kirkkopuiston parkkihallin vastustajat joutuivat osittain tukemaan kaupunginhallituksen ehdotusta äänestäessään hallituksen esitystä vastaan.

Äänestysmenettely johtui valtuuston työjärjestyksen 23 §:stä, jonka mukaisesti “… jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan”.

Nythän kävi niin, että Jorma Uskin (PS) esittämä kaupunginhallituksen esityksen hylkääminen, joutui äänestyksessä vastakkain Marika Visakorven (KD) “kaljakapakkaesitystä” vastaan, jonka taakse asettuivat myös parkkihallin puolustajat.  Uskin hylkäysesitys hävisi äänin 41-32.

Valtuuston työjärjestyksen mukaisesti esiäänestyksissä voittanut ehdotus asetettiin viimeisenä kaupunginhallituksen esitystä vastaan, jolloin oltiin tilanteessa, että koko parkkihallin hylkäystä kannattaneet joutuivat osin hyväksymään hallituksen esityksen.  Melkoinen farssi koko äänestys.

Toivoisin, että Keskisuomalainen julkaisisi niiden valtuutettujen nimet, jotka olivat koko hallihankkeen hylkäyksen takana, koska he, jos ketkään, puolustivat tuhansien kaupunkilaisten perusoikeuksia.

KAUKO TUUPAINEN     kaupunginvaltuutettu,  PS

Jyväskylän “talousongelmista” oli Keskisuomalaisessa viime viikon perjantaina näyttävä Satu Kakkorin tekemä juttu, jonka pääroolissa esiintyi DI Kari Hokkanen. Hän jatkoi – virkansa puolesta – kaupungin talouden surkuttelua esimiestensä tapaan.

Olen usein toistanut, ettei kaupunki ole vuosittain ottanut ns. syömävelkaa, vaan lainoituksella on rahoitettu investointeja, kuten kunnallistekniikan (kadut, tiet, viemäri-, vesi-, sähkö- ja kaukolämpöjohdot) rakentamista. Melkoinen menoerä on ollut myös julkisten rakennusten (koulut, Kyllön terveyskeskus, eri kaupunginosien terveysasemat, päiväkodit, vanhainkodit, kirjastot jne.) rakentaminen. Kaupungin rahaa on kiinni myös maaomaisuudessa, eri yhtiöiden osakkeissa jne.

Kari Hokkanen vähättelee JE Oy:n kaupungille maksamia korkotuloja. Ne jäisivät tulematta, ellei kaupunki omistaisi yhtiötä. Myös Ruotsin valtion omistama Vattenfall perii mm. entisen mlk:n asukkailta rahoituskulunsa, jotka se tulouttaa omaan kassaansa.

Juttuun liittyvässä kuvasta ilmeni että 52 % kaupunkikonsernin lainoista on Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n, Jyväskylän Energia Oy:n ja Jyväskylän seudun Jykes Oy:n lainoja, jotka kaupunki on taannut. Lehdessä ei kuitenkaan kerrottu sitä, että kaikki kolme yhtiötä vastaavat omalla tulorahoituksellaan rahoituskuluistaan (lainojen lyhennykset ja korot) sekä muista juoksevista menoistaan. Yhtiöt eivät siis ole omistajalleen rasite, päinvastoin.

JVA Oy on tällä hetkellä erittäin velkainen yhtiö, mutta merkittävä sijoitus tulevaisuuteen, etten sanoisi suoranainen aarre. Miksi? Siksi, että yhtiön omistuksessa oli vuoden vaihteessa yli 7.500 asuntoa, velkamäärän ollessa alle 550 euroa/m2. Kun, arava- ja korkotukirahoitteisten asuntojen käyttö- ja luovutusrasitteet aikanaan (keskimäärin 40 vuotta valmistumisesta) poistuvat, muuttuvat velat saataviksi. Tällöin käypä m2-hinta tulee olemaan jopa kolminkertainen nykyiseen valanmäärään verrattuna. Eli tämä sukupolvi ei jätä velkataakkaa lapsilleen, vaan tämä sukupolvi kasvattaa kaupungin varallisuutta, josta suurin kiitos kuuluu yhtiön velkojen maksumiehille, vuokralaisille.

En kiistä sitäkään, ettei JE-konsernilla olisi jo nyt riittävästi velkaa ja lisää tarvitaan uuden voimalan rakentamiseen. Yhtiö on kuitenkin syytä pitää jatkossakin kaupungin omistuksessa, vaikka nurkan takana kyttäävät lukuisat kansainväliset sijoittajat iso rahatukku kädessään. Kantani on, ettei kumpikaan yhtiö ole myynnissä, vaikka kokoomus, keskusta ja vihreät tekivätkin takavuosina parhaansa energiayhtiön kaupittelussa.

KAUKO TUUPAINEN
kaupunginvaltuutettu (PS)
Jyväskylä

Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson sirottelee edelleenkin tuhkaa päällensä kertoessaan, että “kaupunki velkaantuu – tänä vuonna – joka sekunti 2,37 euroa”. Kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.3.2009 tarkistettiin tämän vuoden talousarviota, jolloin pitkäaikaisia lainoja lisättiin 74,794 miljoonaa euroa (Me).

Markku jätti kuitenkin kertomatta, että tänä vuonna lyhennetään kaupungin pitkäaikaisia lainoja 24,200 Me eli 0,77 euroa/sekunti. Kaupungin nettolainanotto on siis “vain” 50,596 Me. Sanon “vain”, koska samanaikaisesti taseen toisella puolella kaupungin lainasaamiset lisääntyvät 61,895 Me eli 11,300 miljoonaa enemmän velanottoon verrattuna.

Vaikka pääosa lainasaamisista onkin Jyväskylän Energia Oy:n liikkeelle laskemia ja kaupungin merkitsemiä ns. debentuurilainoja, ovat ne merkitsijän (Jkl) toimesta tarvittaessa realisoitavissa. En kuitenkaan sitä suosittele, koska siinä tapauksessa kaupungin saamat 17,2 Me:n vuosittaiset korot JE Oy:ltä jäävät kertymättä kaupungin kassaan. Hyötyjänä olisi – kaupungin asemasta – uusi velkoja eli joku rahalaitos, mutta korot maksaisivat edelleenkin energiayhtiön asiakkaat.

Vuodelta 2008 laadittavasta konsernitaseesta selviävät kaupungin lisäksi myös tytäryhtiöiden lainat, jotka lienevät arvioni mukaan 630 miljoonan euron luokkaa. Summa on suuri, mutta täytyy tiedostaa, että siitä on yli puolet kolmen suuren yhtiön (JE Oy, JVA Oy ja Jykes Oy) lainoja, jotka kaikki huolehtivat rahoituskuluistaan omalla tulorahoituksellaan.

Tähdellistä on muistaa, että kaupunki investoi tänä vuonna 81,560 Me:lla. Investointeihin tarvitaan uutta lainarahaa kertomani 50,596 Me eli 38 % uudisrakentamisesta ja peruskorjauksista katetaan lähinnä kaupunkilaisten maksamilla veroilla.

Velka ei ole syömävelkaa, sillä se on käytetty kaupungin kantavarallisuuden lisäämiseen. Olemme 172 vuoden aikana kasvattaneet kaupungin tasetta rakentamalla kunnallistekniikkaa (kadut, tiet, puistot, kaukolämpö-, sähkö-, vesi- ja viemärijohdot), pari-kolme lämpövoimalaitosta ja julkiset rakennukset (terveyskeskus ja – asemat, koulut, päiväkodit, vanhustentalot jne), ostamalla raakamaata, jonka käypä hinta on moninkertainen tasearvoon verrattuna. .

Minusta tuntuukin, että “kaupungin köyhyyttä” käytetään keppihevosena, kun halutaan karsia sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä liikuntatoimen menoja. Toki turhiin, pieniinkin menoihin on otettava tiukka linja. Lopuksi totean, että veroprosentin tarkistaminen on parempi vaihtoehto kuin kunnallisten taksojen ja tariffien jatkuva ylöspäin hilaaminen.

KAUKO TUUPAINEN
kaupunginvaltuutettu (PS)

Ei mennyt perille viime valtuustokaudella PerusÄssän valtuustoryhmän puheenjohtajan esitykset “kantakaupungin” veroprosentin tarkistuksesta puolella prosenttiyksiköllä.  Se olisi tuottanut kaupungin kassaan tänä vuonna 8,5 miljoonaa euroa “puhtaana käteen”.  Nythän kävi niin, että uuden kaupungin synnyttämisen johdosta entisten maalaiskuntalaisten laskennalliset verot alenivat 2,5 Me ja korpilahtelaistenkin 0,8 Me.

Nykyinen kaupunginhallitus teki tietoisesti alijäämäisen talousarvioesityksen, vaikka se on kuntalain 65 §:n vastainen.  Todetaanhan kyseisessä pykälässä, että “Talousarvio ja – suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan“. Valtuuston enemmistö ei rohjennut poiketa hallituksen esityksestä, vaan saattoi sen voimaan, lukuisten äänestysten jälkeen.  Nyt yritetään esittää väkivaltaisia säästöjä budjetin tasapainottamiseksi.

On surkuhupaisaa, että vaikka kaupunginvaltuuston hyväksymä palveluluokittelu määrittelee yksiselitteisesti, että kaupungin peruspalvelujen lähtökohtana on “taata kaikille tarvitsijoille kaikissa olosuhteissa mm. terveys-, sosiaali- ja koulutoimen palvelut”, niin näitä ollaan ensimmäisenä karsimassa.

Julkisuudessa olleet esitykset opetustoimen säästöiksi ovat mielestäni “kuolleina syntyneitä”, puhumattakaan hiljattain esille nousseista Kuokkalan, Huhtasuon ja Säynätsalon terveysasemien lakkauttamisista. Yrittävätkö kaupungin virkamiehet kohdentaa säästötoimet alueille, joita käyttävät koululaiset, vanhukset, eläkeläiset ja sairastavat kuntalaiset?  Ei onnistu, sanon minä.

Sanojen helinäksi näyttää jäävän valtuuston “kolmen koplan” (sdp, kok ja kesk) sekä heidän myötäjuoksijoiden tammikuussa allekirjoittama “Poliittinen ohjelma vv. 2009-2012″. Ohjelmapaperissa luvataan mm. turvata kuntalaisten palvelut: taata lapsille ja nuorille laadukas opetus sekä panostaa perhetyöhön.

Poliittisessa ohjelmassa luvataan ratkaista myös Konserttisalin sijaintipaikka, jotta myös ulkopuolisen rahoituksen hankinta voi käynnistyä. Onko nyt niin, että edellä kertomallani tavalla kaavaillut säästöt opetus-, sosiaali- ja terveystoimessa käytetäänkin konserttisalin rahoittamiseen? Tätäkin on minulta kysytty. Itse en siihen halua uskoa.

Minusta kaupunginhallituksen olisi lopetettava pihtaus veroprosentin suhteen ja korotettava sitä ensi vuodelle.  On häpeällistä, että Uusi Jyväskylä ei pysty huolehtimaan kaupunkilaisten peruspalveluista vain siksi, että veroprosentti on tabu.  Nostihan Äänekoskikin omaa veroprosenttiaan välittömästi liitoksen jälkeen yhdellä prosentilla ja mm. Tampereen kaupunki kaavailee oman veroprosentin nostoa yhdellä yksiköllä ensi vuodeksi.

Korostankin, että kunta on kuntalaisia varten, sillä todetaanhan kuntalain ykköspykälässä, että “Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia“, ei siis jarruttamaan sitä. Aivan lopuksi totean, että taustaryhmäni jatkaa taisteluaan Palokan lukion säilyttämiseksi.  Kuinka käy, se selviää lähikuukausina.

KAUKO TUUPAINEN

Ex. sdp:n puheenjohtaja Paavo Lipponen möläytti viime lauantaina ilmoille lausahduksen, jota en hänen kaltaiseltaan kokeneelta politiikoilta olisi odottanut. Hän sanoi, että Timo Soinin johtamasta Perussuomalaisten puolueesta on tullut oikeistopuolue 1930-luvun hengessä.

Ymmärrän, että Paavo on huolissaan sekä omiensa (demarien) kannatuksen laskusta että PS:n kannatuksen noususta (HS:n gallup 6,1 %), mutta asian esille tulo “Herrasmies Paavon tavoista” poiketen ihmetyttää.

En ole tähän mennessä kehdannut sanoa, mutta totean nyt, että jos jotain on oikeistolaiseksi – vuosikymmenet – nimitelty ja parjattu, niin kyllä titteli lankeaa Sinulle Paavo. Katsopa peiliin ja kysäise, että onko näin? Oikeistolaiseksi leimaaminen on lähtöisin demarien syvistä riveistä, joihin minäkin kuuluin lähes 40 vuoden ajan, syyllistämättä kuitenkaan Sinua, monien muiden tapaan.

Demarien jäsenenä ollessani osallistuin mm. kymmeneen puoluekokoukseen virallisena edustajana, joten edellä oleva näkemys ei ole tuulesta temmattu.

Jos joku puolue on oikeistolaistunut, niin se on sdp, sillä jopa kokoomus on vaalityössään kosiskellut, demarien unohtamaa työtä tekevää kansanosaa, demareita paremmin. Kokoomuksen kosiskelu näkyy viime vaalien tuloksessa ja gallupeissa, niin täällä Jyväskylässä kuin muuallakin Suomessa (HS:n gallup 24,1 %).

Kehottaisin Paavo Sinua – vanhana kaverina – tutustumaan Perussuomalaisten valtakunnalliseen kunnallisvaaliohjelmaan, niin huomaat, että Suomessa on vielä yksi puolue, joka “aikuisten oikeesti” ajaa vähäväkisen kansanosan asioita sillä mandaatilla, jonka kuntalaiset ovat heille vaaleissa antaneet. Jyväskylässä Perussuomalaisilla on kolme valtuutettua, mutta yhteydenottojen perusteella seuraavien vaalien jälkeen enemmän, sillä kansa haluaa muutosta nykymenoon.

Toveruudella

KAUKO TUUPAINEN
kaupunginvaltuutettu, PS
Jyväskylä

Jyväskylän “Uusi valtuusto” kokousteli viime maanantaina mm. vuoden 2009 talousarvion kimpussa useita tunteja. Ennen vaaleja ja hieman sen jälkeenkin useat valtuutetut puhuivat ja kirjoittelivat julkisuudessa kaupunkilaisten työttömyydestä ja sen vähentämisestä. Hyvä niin. Mutta kuinkas kävikään?

Kun tuli puheiden lunastuksen paikka, niin valtuustossa toimittiin toisin. Esitin Perussuomalaisten valtuustoryhmän nimissä, “ettei nyt ole oikea hetki vähentää työllisyyspalvelujen määrärahaa 1,3 miljoonalla eurolla (Me), kuten kaupunginhallitus esittää, vaan päinvastoin määrärahaa on korotettava 1,5 Me:lla kaupunginhallituksen esityksestä. Työllisyystilanne ei ensi vuonna parane, eikä työttömien määrä vähene, vaikka kaupunginhallitus niin uskotteleekin”.

Tämä esitys ei kelvannut valtuustolle, vaan enemmistö oli toista mieltä. Totesinkin, että “puheet ilman päätöksiä ovat sananhelinää”.

Työttömien lisäksi ei myöskään vanhusten ja vammaisten asiat saaneet myötätuntoa valtuustossa. Perussuomalaisten esitys, että “Vanhus- ja vammaispalveluihin lisätään 350.000 euroa” ja määräraha kohdennetaan erityisesti kuntoutus- ja kotipalveluihin, kaatui äänestysnumeroin 69-6.

Huumeiden käyttö on nousemassa ongelmaksi myös Jyväskylässä. Useat nuoret haluaisivat päästä huumeista eroon, mutta kaupunki vähensi tänä vuonna Kyllön mäellä sijaitsevia hoitopaikkoja kahdella. Hoitoon pääsyjono on pitkä, jopa 3 – 6 kuukautta, joten lisäresursseja tarvitaan, jotta lain mukainen katkaisuhoito voitaisiin toteuttaa. Jonojen purkaminen ja hoitotakuun saavuttaminen vaatisi kahden sairaanhoitajan viran perustamisen. Esityksemme 100.000 euron lisäämisestä hallinnonalan määrärahoihin kaatui äänin 71-4.

Kolmas kaupunkilaisia puhuttava asia on kotihoitotuen kuntalisä, jota maksetaan Suomessa joka kolmannessa kunnassa. Kuntalisän suuruus kunnissa on alle 3-vuotiaiden lapsen hoidosta 67 – 252 euroa/kk. Hämeenlinnassa tuen määrä on 151, Oulussa 143 ja Joensuussa 180 euroa/kk. Valtuustoryhmämme mielestä tuen suuruus tulisi olla Jyväskylässä 120 euroa/kk. Lapsen hoito kotona on lapsen ja perheen etu ja toisaalta esim. työssä käyvän äidin työpaikka vapautuu työtä vailla olevan henkilön käyttöön, joten kotihoidon tuella on myös työllistävä vaikutus. Tämäkään esitys ei miellyttänyt valtuustoa, vaan se kaatui äänestyksessä luvuin 71-4.

Kansa halusi muutosta Jyväskylän päätöksentekoon, mutta vanha “sulle-mulle” meininki jatkuu. Siitä on osoituksena julkisuudessa esillä olleet lautakuntien puheenjohtajuudet, jotka on jaettu kolmen koplan (sdp, kok ja kesk) jäsenten kesken. Kuulemani mukaan “peli” jatkuu ensi maanantainakin, jolloin lautakuntapaikat täytetään valtuustossa.

KAUKO TUUPAINEN
Kaupunginvaltuutettu, PS
Jyväskylä

Kuntien kirjanpitojärjestelmä koki suuren muutoksen 34 vuotta sitten, kun vuonna 1974 luovuttiin ns. pääluokka- ja osastojaosta. Vuoteen 1973 asti kuntien talousarviot jakaantuivat menojen osalta 12 pääluokkaan ja tulot 12 osastoon. Vuonna 1974 budjetteihin tuli 0-9 pääluokkajako niin menojen kuin tulojenkin osalta.

Vuonna 1997 siirtyi Jyväskylän kaupunki – kärkipäässä maamme kaupungeista – nykymuotoiseen budjetointiin ja tilinpäätösten laadintaan. Tämä muutos toi tullessaan entistä paremmat vertailutiedot niin kunnan edellisiin tilikausiin kuin myös eri kuntien kesken. Tämä onnistui tilinpäätöksen erilaisten tunnuslukujen avulla.

Viime vuosina on talousarvioiden ja tilinpäätösten vuosikate-termi noussut tunnuslukuna arvoon arvaamattomaan. Kansanomaisesti ilmaistuna kunnan taksa-, tariffi- yms. käyttötalouden tuloista vähennetään kunnan käyttötalouden toimintamenot. Erotusta kutsutaan toimintakatteeksi, johon lisätään kunnan verotulot, valtionosuudet, korko- ja muut rahoitustulot sekä vähennetään korko- ja muut rahoitusmenot. Saatua lopputulemaa kutsutaan vuosikatteeksi.

Jyväskylän vuosikate on tämän vuoden talousarviossa 23,344 miljoonaa euroa (M€). Ohjeistuksen mukaisesti tulisi vuosikatteen kattaa tilikauden poistot, jotta kunnan talous on tasapainossa. Rahoituslaskelmassa tulisi vuosikatteen kattaa tilivuoden investoinnit, vähennettynä maa- ja vesialueiden hankintamenoilla, joista ei tehdä poistoja.

Tunnusluvut peruskorjausten esteenä

Tämän esipuheen jälkeen siirryn otsikkoasiaan. Minusta ei ole järkevää, että kunnan taloudenpidon tunnuslukuihin tuijottamalla, annetaan rakennettujen kiinteistöjen rapistua peruskorjausten puutteeseen. Näin on käynyt mm. Jyväskylän maalaiskunnassa eräiden koulukiinteistöjen osalta. Eikö olisi ollut järkevämpää ottaa kunnalle lainaa ja kunnostaa kiinteistöt, kuin antaa niiden homehtua?

Minusta tilastonikkarien kehittämät vertailuluvut esimerkiksi pitkäaikaisten lainojen osalta tulee heittää romukoppaan, jos niiden varjolla jätetään tarpeelliset peruskorjaukset tekemättä. Kuntalaisen kannalta on yhdentekevää se, että onko lainamäärä 1.000 tai 3.000 euroa per asukas, jos kunnan verovaroilla hankittu omaisuus pidetään kunnossa.

Ei kuntalainenkaan jätä kesämökin tai omakotitalon vuotavaa kattoa korjaamatta siksi, ettei hänellä satu olemaan piironginlaatikossa tai pankkitilillä tarvittavaa rahanippua. Kyllä hän käy pokkaamassa korjausrahat viimekädessä luottolaitoksesta.

Alijämän kattamisvelvollisuus on kirjanpidollista kikkailua

Kuntalain 65 §:n 3 momentti velvoittaa kunnan kattamaan taseeseen muodostunut alijäämä siten, että kunnan talous on tasapainossa tai ylijäämäinen neljän vuoden pituisena suunnittelukautena. Kuntalaissa ei kuitenkaan määritellä sanktioita sen varalle, jos kunta ei täytä lain mukaisia velvoitteitaan

Alijäämän kattaminen voidaan hoitaa kotikuntani (Jyväskylä) tavoin “kirjanpidollisella kikkailulla”, joka tehtiin vuoden 2005 tilinpäätöksen yhteydessä. Tällöin aiempien vuosien kumulatiivinen alijäämä 13,2 miljoonaa euroa saatiin kerta heitolla ylijäämäiseksi 89,5 miljoonan euron verran.

Operaatio suoritettiin siten, että 100-vuotias Vesilaitos (Jyväskylän Vesi) myytiin reippaaseen tuplahintaan (150 miljoonaa euroa) Jyväskylän Energia Oy:lle, jolloin kaupasta kirjattiin huikea 116,2 miljoonan euron myyntivoitto. Rahaa ei liikuteltu kaupassa lainkaan, vaan Energiayhtiö laski liikkeelle kauppahinnan suuruisen debentuurilainan, jonka kaupunki merkitsi. Kaupungin saama vuosittainen korko lainasta on 8,865 miljoonaa euroa.

Yksinkertaistettu totuushan on, että kaupunkilaiset maksavat jo toiseen (tai jopa kolmanteen) kertaan Vesilaitoksen investoinneista aiheutuneita menoja, koska ne oli aiemmin rahoitettu vuosittaisten talousarvioiden kautta,

Julkistalouden kirjanpitojärjestelmät yhdenmukaistettava

Tästä tulenkin kirjoitukseni ydinasiaan eli siihen, että valtion ns. Valki-kirjanpito ja kunnan kirjanpitojärjestelmä tulisivat yhdenmukaistaa. Kunnanvaltuutetut ovat – tunnuslukujen myötä – huolissaan kuntien taloudesta. Eduskunnan jäsenet eivät sitä vastoin näytä piittaavan tuon taivaallista valtiontalouden tilasta. Onko kyse siitä, etteivät kansanedustajat “osaa lukea oikein” valtion tilinpäätöstietoja, niiden poiketessa peruskuntien tilinpäätöksistä? Perusteluksi muutama faktatieto:

Jyväskylän kaupungin oma pääoma 409,5 miljoonaan euroa (M€) on taseen loppusummasta (651 M€) kokonaista 62,9 %. Suomen valtion oma pääoma on “pakkasella” 11,801 Miljardia euroa (Mrd€), johtuen valtion suuresta vieraan pääoman määrästä 60,221 Mrd€. Myös valtion pitkäaikaiset lainat (lähes 57 Mrd€) ovat suuremmat kuin valtion vuosibudjetti (45 Mrd€).

Monessa kunnassa on velkaa 1.000 – 3.000 euron välillä per asukas. Valtiolla vastaavasti 10.740 euroa jokaista kansalaista kohden. Kunnanisät ovat velan määrästä huolissaan, valtion koneisto ei. Olisiko asialle tehtävä jotain? Jos ei muuta, niin olisiko tilinpäätöksiin löydettävä “yhteinen kieli”? Kyselee

KAUKO TUUPAINEN
kaupunginvaltuutettu, PerusÄssä
Jyväskylä

Kansanedustajien saamat vaalirahat puhuttavat kansalaisia ja medioita. Haluan herätellä keskustelua myös siitä, että ovatko kansanedustajien rahankeräyksissään käyttämät tukiyhdistykset yleishyödyllisiä? Jos ne eivät sitä ole, niin yhdistykset kuuluvat tuloverolain piiriin.

Tuloverolain (TVL) 22 §:n mukaan yhteisön on täytettävä kolme kriteeriä, jotta se voisi olla yleishyödyllinen. Yhteisö on yleishyödyllinen jos:

1) se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä;

2) sen toiminta ei kohdistu rajoitettuihin henkilöpiireihin;

3) se ei tuota toiminnallaan siihen osallisille taloudellista etua osinkoina, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä.

Haluan kysellä, että jos “yleishyödyllinen yhdistys” hankkii vaalirahoitusta yhdelle tai useammalle kansanedustajaehdokkaalle, niin toimiiko se “yksinomaan yleiseksi hyväksi”?

Eikö yhdistyksen toiminta kohdistu yllä olevassa tapauksessa vain “rajoitettuihin henkilöpiireihin”?

Eikö se tuota keräyksenä kohteena olevalle henkilölle “taloudellista tai muuta etua”?

Minusta kansanedustaehdokkaiden käyttämät tukiyhdistykset eivät ole yleishyödyllisiä yhdistyksiä, varsinkaan silloin, jos niitä ei ole edes rekisteröity. Kysynkin, ovatko tukiyhdistykset verovelvollisia elinkeinotulostaan, jos eivät niin miksi?

Kauko Tuupainen
Jyväskylä, PerusÄssä

Jyväskylän ja mlk:n valtapuolueiden kellokkaiden muodostama työvaliokunta on esittänyt samojen tahojen järjestelytoimikunnalle kolmen lukion: Palokan, Vaajakosken ja Voionmaan lakkauttamista. Kun en kaupunkilaisena tunne maalaiskunnan lukioiden taustoja, tyydyn ottamaan kantaa vain Voionmaan lukion lopettamiseen.

Voionmaan lukio (aiemmin Jyväskylän Tyttölyseo ja Tyttökoulu) on perustettu 144 vuotta sitten. Tuolloin se oli maamme ensimmäinen suomenkielinen tyttökoulu ja omaa siten myös kulttuurihistoriallista arvoa. Voionmaan koulu valmistui nykyiselle paikalleen 50 vuotta sitten eli v. 1958 arkkitehti Kosti Torppe´n piirtämänä. Tontin lahjoitti valtiolle kaupunki valtuuston päätöksellä 6.6.1955 ja sai sen takaisin peruskoulu-uudistuksen myötä 2.8.1973.

Jyväskylän ruutukaavassa ja sen välittömässä läheisyydessä on kymmeniä 1950-1960 luvuilla rakennettuja asuintaloja, jotka Voionmaan koulun tapaan oli tarkoitettu kestämään “isältä pojalle”.

Näissä taloissa asuu edelleenkin tyytyväisiä kaupunkilaisia, jotka ovat peruskorjauttaneet (vesi-, viemäri- sähkö yms. työt) kiinteistönsä. Olisikin “järjen köyhyyttä” purkaa talot ja rakentaa tilalle uudet asuintalot.

Samankaltaisesta asiasta on kyse Voionmaan lukion lopettamisessa, rakennusten purkamisessa ja uusien kerska-asuntojen rakentamisessa tontille. 50-vuotiaan Voionmaan koulun runko, seinät ja katto ovat hyvässä kunnossa ja homeongelmia ei ole esiintynyt, joten koulutoimintaa voidaan jatkaa. Peruskorjauksia on tehty ja tehtäneen omassa aikataulussaan.

Työvaliokunta on oikaissut jopa hyvässä hallinnointitavassa, kun se ei ole kuunnellut lainkaan lukion asiantuntijoita eli opettajia ja muuta henkilökuntaa. Sama koskee myös maalaiskunnan lukioita. Vaikuttaakin siltä, että konsulttiselvitys on laadittu siten, että lopputulema on jo tilattaessa ollut maksajan (kaupungin) tiedossa.

Haluankin tässä yhteydessä esittää muutamia kysymyksiä: Löytyvätkö uudesta supersuuresta Viitaniemen lukiosta riittävät tilat mm. ylioppilaskirjoitusten järjestämiseen? Onko huomioitu lisääntyvän autoilun haitat ja paikoitustilojen puute, jos alueelle sijoitetaan kolmen uuden lukion henkilöstö ja heidän ajoneuvot. Lisääkö lukioiden siirtäminen opetuslautakunnan alaisuudesta koulutuskuntayhtymän siipien alle valtuutettujen päätösvaltaa ja kunnallista demokratiaa?

Ovatko päättäjät tiedostaneet, miltä vaikuttaa opiskelu ja työskentely ylisuuressa opinahjossa? Asiaan ovat ottaneet kantaa – lukioiden opettajien ja opiskelijoiden lisäksi – alan asiantuntijat koululääkäreitä, sosiologeja ja psykologeja myöten. Heidän viestinsä on yksiselitteinen: opiskelijoiden ja henkilöstön jaksamisesta ja viihtyvyydestä ei huolehdita riittävästi. Eivätkö surullisen “tapaus Jokelan” syyt ole enää päättäjien muistissa? Kyselee

KAUKO TUUPAINEN
kaupunginvaltuutettu, PerusÄssä

Viime viikolla vieraili ministeri Mari Kiviniemi Jyväskylän sidosryhmätapahtumassa. Ennakkoluuloistani huolimatta hän osoittautui fiksuksi nuorehkoksi päättäjäksi, jolla oli sanottavaa myös meikäläiselle – huru-ukolle. Hänen puheenvuoronsa innoittamana otin kantaa – päivän tekstistä poiketen – sekä läänin- että maakunnanhallintoon.

Viestini oli se, että jos lääninhallinnon tehtäviä ajetaan alas, niin lainmuutosten jälkeen. olisi maakunnallista päätösvaltaa siirrettävä enenevässä määrin maakuntavaltuustolle. Olen tehnyt asiasta joitakin vuosia sitten kaksikin maakuntavaltuustoaloitetta, jotka eivät ole johtaneet tulokseen.

Aloitteitteni punainen lanka oli, että entistä parempaan ja kustannuksilta edullisempaan lopputulemaan päästään hallinnollista byrokratiaa keventämällä. Tällä hetkellä Keski-Suomessa on lukuisia kuntayhtymiä, joiden valtuustoihin peruskunnat nimeävät sopiviksi katsomiaan eri puolueiden edustajia.

Olen saanut, pitkähkön virkamies- ja luottamushenkilöurani aikana, olla mukana mm. seuraavissa kuntainliitoissa ja -yhtymissä: Suojarinteen keskuslaitoksen kl, Jyväskylän ammattikoulun kl, Jyväskylän seudun ammatillisen koulutuksen ky, Keski-Suomen konservatorion kl, Keski-Suomen liiton ky ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ky.

Tällä hetkellä peruskuntien valtuustot ovat valinneet Keski-Suomen liiton, sairaanhoitopiirin ja koulutuskuntayhtymän (Jkl) valtuustoihin kaikkiaan 174 valtuutettua. He puolestaan ovat valinneet kuntayhtymien hallitukset ja tarkastuslautakuntien jäsenet. Kokemukset tiedän, että pienemmälläkin joukolla tullaan toimeen. Kyse ei ole niinkään kansalaisdemokratiasta, vaan puoluediktatuurista.

Eikö olisi järkevämpää ja demokraattisempaa, että Suomen perustuslain mukaisesta valta kuuluisi kansalle, joka valitsisi, salaisilla ja suhteellisilla vaaleilla edustajansa Keski-Suomen maakuntavaltuustoon, jolle keskitettäisiin päätösvalta edellä luettelemissani kuntayhtymissä. Toki jokaisella nykymuotoisella kuntayhtymällä olisi pienimuotoinen hallitus, jonka alaisena ky:n johtaja ja muut virkamiehet toimisivat.

Tiedostan, että asia vaatii erinäisiä lainmuutoksia, mutta sitä vartenhan eduskuntaan on valittu 200 päättäjää. Verolakeihin ei tarvita muutoksia, koska peruskunnat rahoittavat jo nyt merkittävän osan kuntayhtymien menoista. Toisaalta Suomi on niitä harvoja maita, joissa maakuntahallinto on demokratia-mielessä takapajulla. Muutoksen jälkeen hallinto kevenisi, päällekkäisyydet poistuisivat, päätöksenteko tulisi läpinäkyväksi ja valta sekä vastuut selkenisivät. Samalla kuntayhtymien johtajien asema – oman hallinnonalan johdossa – saisi kuntajohtajiin rinnastettavan statuksen. Arvelee

Kauko Tuupainen
Jyväskylä