Jyväskylän Speaker' s Cornerin (Puhujan Kulman) 50. puhetilaisuus järjestettiin Vappuna 1.5.2017 Jyväskylän Kirkkopuistossa. Tilaisuus oli Kaken viimeinen juontokerta 11. vuoden aikana, olihan ensimmäinen puhetilaisuus 1O.9.2005. Kuvassa puhujat vasemmalta Henna Virkkunen, Jouni Vauhkonen, Kake, Kauko Isomäki ja Juhani Starczewski. Kuva: Tapani Mäki.

Populismikaan ei auttanut Kuokkalassa

18.12.2016 12:45

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla la 17.12.2016

Kari Halttunen kirjoitti (Ksml 14.12.), että populismi kukoisti Jyväskylän valtuustossa viime maanantaina, kun käsiteltiin Kuokkalan terveysaseman lakkauttamista. Hän oli oikeassa, mutta sekään ei auttanut, vaan valtuuston enemmistö ei välittänyt populismista tippaakaan. Samaan vastustaja joukkoon yhtyi valitettavasti myös ps-ryhmän enemmistö.

Vaikuttaa siltä, etteivät kaikki ymmärrä sitä, mitä populismi tarkoittaa. Alun alkaen ”populismi” oli vuonna 1929 syntynyt ranskalainen kirjallinen suuntaus, joka kuvasi kansanelämää realistisena.

Populismi on kansan suosioon perustuva demokratiakäsitys, jonka vastakohta on elitistinen eli byrokraattinen demokratia.

Populistisen demokratian mukaisesti kansalaiset haluavat edustajikseen henkilöitä, jotka ajattelevat asioista samaan tapaan kuin he itse ajattelevat.

Kuokkalan terveysasemaa puolustaneet perussuomalaiset ajattelivat samalla tavalla kuin 6. 240 täysi-ikäistä, äänioikeutettua adressin allekirjoittajaa. He halusivat säilyttää terveysasemansa.

Kokouksessa mm. keskustan valtuustoryhmä vetosi hallintosäännön määräyksiin ja puolustivat sillä virkamiesten esitystä. Tästähän ei ollut kyse, vaan kaupunginvaltuuston yli kolme vuotta sitten eli 30.9.2013 tekemästä päätöksestä, jolla linjattiin palvelulinjauksia mm. perusturvan osalta vv. 2013–2016. Linjauksessa todettiin, että ”Alueellisia palvelukeskittymiä muodostuu Palokkaan, Vaajakoskelle ja keskustaan”. Kuokkalan terveysaseman lakkauttamisesta ei päätöksessä ollut riviäkään.

Esitin valtuuston kokouksessa asian palauttamista uuteen käsittelyyn eli ratkaistavaksi lopullisesti ensi vuoden tammikuun kokouksessa, mutta se ei kelvannut valtuuston enemmistölle.

Tänä aikana olisi voitu tarkistaa myös hallintosääntöä, johon virkamiehet ja kaupunginhallituksen enemmistö vetosivat. Tämä olisi ollut mahdollista, koska tein kokouksen lopussa valtuustoaloitteen hallintosäännön 6 §:n 5 momentin tarkistamisesta.

Perusteluksi aloitteessani totesin, että ”Voimassa olevan perustus- ja kuntalain mukaisesti kunnan hallinnon ja talouden kokonaisvastuu kuuluu valtuustoon valituille kuntalaisten edustajille, riippumatta siitä, miten toimintojen hoito on kunnassa organisoitu.Tällöin esimerkiksi koulujen ja terveysasemien perustaminen (kaavoitus, investoinnin rahoitus ja henkilöstön palkkaus) ja lakkauttaminen (kiinteistön myynti tai purku) on syytä pitää valtuuston päätösvallassa.”

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

Avoin kysymys Eduskunnan puhemiehille

06.12.2016 12:07

Keski-Uusimaa lehti, mielipidesivulla ma 5.12.2016

Eduskunnan kyselytunteja voidaan seurata mm. YLE n kanavalta. Viime torstain kyselytunti oli mielestäni pohjanoteeraus. Miksi? Siksi, että eduskunnan puhemies Lohela joutui useaan otteeseen keskeyttämään kysyjän puheenvuoron, koska kysyjä ei ehtinyt sanoa sanottavaansa minuutissa.

Esitänkin puhemiehistölle, että nykykäytäntö muutetaan siten, että puheenvuoron saanut edustaja mainitsee ensin ministerin/ministerien nimen, kenelle hän kysymyksensä kohdentaa. Tämän jälkeen hän esittää kysymyksen ja vasta sen jälkeen ryhtyy – jäljellä olevan ajan puitteissa – perustelemaan kysymystään.

Toiseksi olen huomannut, että edustajat esittävät lähes saman sisältöisen kysymyksen toisensa perään ja ministeri vastaa jokaiselle erikseen lähes samalla sapluunalla. Kysymykset keskittyvät samoille ministerille koko tunnin ajan, jolloin kymmenkunta ministeriä jököttää aitiossa ”kuunteluoppilaina”.

Olisiko kulttuuria muutettava myös niin, että edustajat saavat kysyä aitiossa olevilta ministeriltä mitä tahansa ajankohtaista asiaa, jolloin debatista tulee katselijan/kuuntelijan kannalta merkittävästi mielenkiintoisempi.

Toivon vastaustanne tämän lehden mielipidesivulle.

KAUKO TUUPAINEN

Eläkeläinen, talousneuvos

Jyväskylä

Avanto karaisee, sieltä saa terveyttä ja hyvää mieltä

26.11.2016 17:17

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla la 26.11.2016

Tutkimusten mukaan avantouintia on eräänä terveydenhoitomuotona harrastettu Suomessa jo 1920-luvulta asti. Toki lumihangessa kieriskelyä – varsinkin saunomisen yhteydessä – harrastettiin jo 1700-luvulla.

Suomessa on tällä hetkellä yli 120 000 avantouimaria, joista naisia on 60 % ja miehiä 40 %.

Mikä tekee avantouinnista suositun? Syitä on monia. Eräät sanovat, että uinti viileässä vedessä vaatii rohkeutta eli itsensä voittamista. Monet toteavat, ettei vesi olekaan kylmää, vaan virkistävää, mihin eräs syy on karaistuminen. Uinnin jälkeinen keventynyt olo puolestaan johtuu verenkierron lisääntymisestä.

Myös erilaiset kolotukset, niska- ja hartiakivut, stressi, reuma, migreeni, iskiaskivut sekä satunnainen huonotuulisuus ja jopa mustasukkaisuuskin jäävät avantoon. Karaistumisesta johtunee, että avantouimarit vilustavat melko harvoin

.Tietoa avantouinnin merkityksestä ihmisen terveyteen ja erilaisten sairauksien ennaltaehkäisyyn on tutkittu jo reilut kymmenen vuotta sitten. Tuolloin Oulun Yliopiston dosentti Pirkko Huttunen tutki avantouinnin ja kylmän fysiologisia vaikutuksia avantouinnin harrastajiin. Tutkimuksen yhteydessä haastateltiin satoja avantouinnin ystäviä. Heistä yli puolet koki stressinsietokykynsä parantuneen ja avantouinnin lisänneen energisyyttä.

Avantouinti sopii lähes kaikille, mutta erilaisista sairauksista kärsivien on kuitenkin syytä keskustella lääkärin kanssa harrastuksen riskeistä. Etenkin sydän- ja verenpaineoireista kärsivien on syytä jutella lääkärin kanssa.

Jo nyt, ennen järvien jäätymistä, on syytä aloittaa oman terveyden vaaliminen avantouinnin avulla.

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä

 

 

Jotain tolkkua katujärjestelyihin

23.11.2016 18:28

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ke 23.11.2016

Minua ihmetyttää,mikä kumma kävely- ja pihakatuvillitys kaupungin virkamiehiin on iskenyt.  Kävely- ja pihakatuja tulee jatkuvasti lisää kaupungin ydinkeskustaan vaikeuttamaan perinteistä jalankulku- ja ajoneuvoliikennettä, kustannuksista piittaamatta.

Esimerkiksi Väinönkadun muuttaminen kävelykaduksi välillä Hannikaisenkatu-Yliopistonkatu maksaa vuosina  2017–2018 noin 2,8 miljoonaa euroa. Tälle rahalle olisi tähdellisempääkin käyttöä kaupungin menotaloudessa.

Asemakaavamuutokset tuodaan kuntalain mukaisesti valtuuston päätettäväksi, mutta ilmeisesti pihakaturatkaisut viedään virkamiesten esityksinä lautakuntien ratkaistaviksi. Vastuu ja kritiikki päätöksistä jää kuitenkin valtuutetuille, jotka ovat syyttömiä tehtyihin päätöksiin.

Olen saanut henkilökohtaista palautetta mm. Kauppakadun pihakadusta välillä Kilpisenkatu-Vaasankatu. Mikä järki on rajoittaa jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja autoilijoiden liikkumista kyseisellä katuosuudella.

Kritiikkiä olen saanut useilta kaupunkilaisilta, yrittäjiltä, autoilijoilta ja taksimiehiltä. Erityisesti pihakatujen erilaiset betoni- ym. esteet tuottavat harmia näkövammaisille.

Onko tarkoitus tappaa yritystoiminta Kauppakadun varrelta?  Autojen pysäköintiä on rajoitettu voimakkaasti, jolloin autoilijat, taksia käyttävät vanhukset ja liikuntavammaiset jäävät paitsi yritysten palveluista.

Kävely- ja pihakatusuunnitelmat on saatettava valtuuston päätettäväksi, koska valtuutetut saavat virkamiesten esityksistä haukut, vaikka päätöksenteko tapahtuu valtuustosalin ulkopuolella.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

 

Korjausvelka huolestuttaa

09.11.2016 19:44

Suur-Jyväskylän lehti, ke 9.11.2016

Kuntalain muutoksesta johtuen peruskuntien taloutta ei tarkastella vuoden 2017 jälkeen  ainoastaan kunnan tilinpäätökseen kautta, vaan kaikkien kunnan toimintojen summana eli konsernitilinpäätökseen perustuen.

Jyväskylän kaupunki on ”yksityistänyt” useita toimintojaan 21 osakeyhtiöön, 32 tytäryhtiöön ja kuuteen säätiöön. Lisäksi olemme enemmistön omaavana maksumiehenä kolmessa kuntayhtymässä.

Tämä tarkoittaa sitä, että kuntalaisten valitsemilla valtuutetuilla ei ole sanansijaa yhtiöissä, elleivät ole mukana yhtiöiden hallituksissa.

Jyväskylän kaupungin talous on kohtuullisen vakaalla pohjalla ja entistä parempaan ollaan menossa. Velkaa oli viime tilinpäätöksessä ”vain” 403 miljoonaa euroa, mutta kun huomioidaan kaupunkikonsernin velan määrä 1 081 miljoonaa euroa eli 7 868 euroa jokaista kaupunkilaista kohden, on tilanne toinen.  Kun tiedostetaan taseiden ulkopuolinen korjausvelka noin 158 miljoonaa euroa, on syytä huoleen.

Kuntien talousarvioiden laadinnan perusperiaate on ollut jo vuosia se, että ensin katsotaan kuntien kaikki tulot, joihin menot sopeutetaan. Lisäksi on hyväksytty periaate, että investointeja rahoitetaan pitkäaikaisilla lainoilla. Tarvittaessa talousarvion menojen ja tulojen erotus katetaan kuntalaisilta perittävällä verolla.

Viime vuosina Jyväskylä on ryhtynyt ”apinoimaan” osakeyhtiöitä eli tulouttamaan yhtiöistään osinkoja kaupungin menojen katteeksi. Tämän vuoden budjetissa osinkojen määräksi on arvioitu 2,4 miljoonaa euroa ja ensi vuodeksi yli kolme miljoonaa euroa. Hyvä niin, muttei kuitenkaan hyvä.

Kun Jyväskylän Energia Oy maksaa omistajalleen osinkoja yhden miljoonan, niin kaupunkilaiset (asiakkaat) maksavat kaukolämmöstä, vedestä ja sähköstä yli 1,5 miljoonaa euroa, koska reilu kolmannes perittävästä taksasta ja tariffista tilitetään valtiolle erilaisina veroina. Tämä ei tee oikeutta pienituloisille, koska hintalappu yksikköhintojen osalta on sama köyhälle ja varakkaalle. Sama tasataksa on kiinteistöveron perinnässä. Tätä ei tule unohtaa talousarviosta päätettäessä. Siksi olisi reilumpaa kattaa menoja kuntaverolla osinkojen ja kiinteistöveron noston sijaan. Onhan niin, että suurituloinen maksaa myös kunnallisveroa enemmän kuin pienituloinen, joten kyse on myös solidaarisuudesta vähäväkistä kansanosaa kohtaan.

Erityisesti olen huolissani kaupungin vesijohtojen ja viemärien korjausvelasta, jota Jyväskylän Energialle on sälytetty 72 miljoonaa euroa. Olisi järkevämpää, että yhtiö saisi käyttää miljoonansa verkoston kunnostamiseen, sen sijaan, että se jakaa tuloksestaan kaupungille osinkoja.

 

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

 

Luottamukseni Euroopan Unioniin horjuu edelleen

31.10.2016 08:21

Keskisuomalainen ja Keski-Uusimaalehti, ti 25.10.2016

Otin Keskisuomalaisessa 14.8.kantaa EU:n uskottavuuteen otsikolla ”Vieläkö talouspetokset jatkuvat EU:ssa?” Sain ympäripyöreän vastauksen Eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Eero Heinäluomalta 5.10.

Luottamukseni EU:n toimintaan ja tilintarkastukseen horjuu edelleenkin. Tällä ei tietenkään ole mitään merkitystä, mutta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uuden presidentin Klaus Heiner Lehnerin lausumalla sitä on.  Hän varoitti hiljattain, että ”Euroopan toimielimet ovat jossain määrin menettäneet EU:n kansalaisten luottamuksen”. Hän totesi mm., että ”Ihmiset eivät voi edes alkaa luottaa EU:n toimintaan, jos he eivät usko, että pidämme hyvää huolta heidän rahoistaan ja pidämme kunnolla kirjaa siitä, miten sen teemme”.

Olin viime tiistaina (18.10.) eduskunnan Pikku-parlamentissa kuuntelemassa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Ville Itälän selontekoa otsikolla ”Euroopan Unionin tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2015 vuosikertomus”.

Esityksestä ilmeni mm., että EU:n maksamien avustusten ja tukien virhetaso oli hieman laskenut, ollen kuitenkin  viime vuonna 5,5 miljardia euroa eli yhtä paljon kuin Suomen valtion ensi vuoden nettovelka. Sain Itälältä vastauksen kysymykseeni, että kuinka paljon on saatu takaisin väärin perustein suoritettuja maksuja? Vastaus oli, että 3,1 miljardia euroa. T.s. 2,4 miljardia EU:n jäsenmaiden maksuja jäi siis perimättä takaisin viime vuonna.

Petoksista on raportoitu EU:n petostentorjuntavirasto OLAFIa.  Toivon, että Heinäluoman johtama tarkastusvaliokunta paneutuu ”rötöstelyyn” jämäkästi ja valvoo osaltaan, ettei suomalaisten maksamia veroeuroja (vv. 2010–2015 nettomaksut olivat noin 3,5 miljardia) mene ”vääriin taskuihin”.

KAUKO TUUPAINEN

tilintarkastaja, talousneuvos

Jyväskylä

Poliitikot puhuvat palturia eduskunnassa

05.10.2016 11:26

Ilkka-lehden mielipidepalstalla pe 30.9.2016  ja Keskisuomalaisessa ti 4.10.2016

Olen aiemmin todennut, että nykymuotoinen eduskuntatyö – suomalainen parlamentarismi – on tiensä päässä. Mikään ei ole muuttunut vuosien saatossa. Eduskuntaryhmien edustajat paasaavat samaa palturia vuodesta toiseen, riippuen siitä, ovatko he hallituksessa vaiko oppositiossa.

Otanpa nykymenosta muutaman esimerkin.  Käsitellessään Matti Vanhasen hallituksen esitystä vuoden 2011 talousarvioksi, oppositiossa olleet vasemmistopuolueet arvostelivat  sitä, että kunnat eivät saaneet riittävästi valtionavustuksia. Demarit esittivät budjettiin 300 miljoonaa lisätukea kunnille. Vasemmistoliitto pani paremmaksi esittäessään lisätuen määräksi 731 miljoonaa euroa.

Päästessään seuraavana vuonna Kataisen Sixback- hallitukseen vasemmistopuolueet leikkasivat kuntien valtionosuuksia 631 miljoonaa euroa. Ääni muuttui siis kellossa, kun siirryttiin oppositiosta hallitukseen. Vuonna 2013 vasemmistopuolueiden turvin leikattiin valtionosuuksia vielä lisää 756 miljoonaa euroa.

Samoin kävi eläkeläisten osalta. Nykyoppositiossa demarit puheenjohtajansa johdolla arvostelevat hallituista eläkeläisten etuuksien leikkaamisesta. Kukaan ei halua muistaa valtiovarainministeri Rinteen (sdp) aikaa, jolloin eläkkeitä piti korottaa 1,5 prosenttia, mutta korotus jäikin 0,4 prosenttiin. Valtio ei hyötynyt ratkaisusta, mutta yksityiset eläkeyhtiöt säästivät 270 miljoonaa euroa.

Samainen hallitus, jossa vasemmistopuolueet olivat mukana, leikkasi lapsilisiä kahdeksan prosenttia eli 110 miljoonaa euroa. Onko oppositiolta unohtunut sekin, että silloinen hallitus nosti kiinteistöverojen alarajoja siten, että joka viides kunnanvaltuusto joutui tekemään korotuspäätöksen, josta johtuen kuntien kassaan kilahti 48 miljoonaa euroa. Kunnat eivät kuitenkaan hyötyneet rahoista sentin senttiä, koska valtio nappasi rahat itselleen, vähentämällä kuntien valtionosuuksia 48 miljoonalla eurolla.

Istuva oppositio arvostelee hallitusta myös lisävelan määrästä.  Onko unohtunut, että hallitus, jossa vasemmistopuolueet olivat mukana, kykeni lyhentämään valtion velkaa vuoden 2014 talousarviossa vain 10,7 miljardia euroa, kun ensi vuoden talousarviossa lainojen kuoletukset, takaisinmaksut, mukaan lukien mahdolliset pääomatappiot ovat 18,3 miljardia euroa. Istuva hallitus lyhentää siis valtion lainoja lähes 8 miljardia enemmän kuin edeltäjänsä.

Edellä olevilla esimerkeillä haluan kertoa, että politiikkojen toiminta eduskunnassa on yhtä ja samaa vuodesta toiseen. Ääni kellossa muuttuu sen mukaan, ollaanko mukana hallitustyössä, vaiko sen ulkopuolella. Olisiko aika siirtyä aiemmin esittämääni ”kaikkien puolueiden hallituksiin” eli samaan käytäntöön kuin peruskunnissa on. Ainakin paatosmainen palturin puhuminen minimoituisi.

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen, talousneuvos

Jyväskylä

 

 

Kuntavaalit ovat henkilövaalit

08.09.2016 18:54

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla to 8.9.2016

Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja otti 6.9. kantaa tuleviin kuntavaaleihin ja totesi mm., että ”perussuomalaiset olivat viime kuntavaalien suuria voittajia”.

Tieto pitää paikkansa, sillä esimerkiksi Jyväskylässä persut saivat viisi lisäpaikkaa valtuustoon, kun kaikkien muiden puolueiden paikkaluku valtuustossa väheni.

Pääkirjoitustoimittaja on myös siinä oikeassa, että perussuomalaiset suhtautuvat kuntavaaleihin vakavasti.

Puolue panostaa vaalityöhön viime kertaiseen tapaan merkittävän määrän euroja ja syytä onkin, sillä erittäin huono valtakunnallinen hallitusohjelma ei ole puolueen kannatusta lisännyt – päinvastoin.

Haluan kuitenkin muistuttaa, että kuntavaalit ovat ensisijaisesti henkilövaalit. Kaupunginvaltuuston päätökset syntyvät pääasiassa yhteisen näkemyksen pohjalta, kiitos kaikkien merkittävien puolueiden hallitusyhteistyön.

Eduskunnan hallitus-oppositio tapaista räksytystä ja kiusantekoa ei ainakaan Jyväskylässä ole ilmennyt.

Toki persujen valtuustoryhmä on joutunut ajoittain olemaan eri mieltä kuin valtuuston suuret ryhmät, mutta se ei ole vaikuttanut yksittäisten valtuutettujen toimintaan, eikä syrjintään.

Ryhmän tekemiin valtuustoaloitteisiin on saatu tukea myös muista ryhmistä, eräänä esimerkkinä viime valtuustossa tehty aloite ”Parkkipaikkojen lisätarpeesta Harjun Stadionin läheisyyteen”.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

Kokoustilat kaupungintalolta

18.08.2016 14:06

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla to 18.8.2016

Dosentti, teologi Tapio Lampinen otti kantaa (Ksml 15.8.) Valtiontalo-kiinteistön hankinnasta Jyväskylän kaupunkiseurakunnan käyttöön.  Mielipiteessään Hän ihmetteli sitä, että ”Luottamushenkilöt ovat eniten vastustuskannalla”. Hän nimesi allekirjoittaneen yhdeksi ärhäkkääksi vastustajaksi, kun nostin asian esille Keskisuomalaisen paperilehdessä heinäkuun lopulla.

Lampinen epäili, että kyseessä on minun ja muiden kaupunginvaltuutettujen virheiden peittely. Hänenkin pitäisi tutkia asiaa, ennekuin alkaa hutkia. Itse asiassa kaupungin kiinteistöasioiden eli julkisten rakennusten hallinnointi kuuluu kaupungin Tilapalvelulle ja sen johtokunnalle, ei siis kaupunginvaltuustolle.

Toiseksi Valtiotalon huonokuntoisuus on kaikkien valveutuneiden valtuutettujen tiedossa. Kolmanneksi on arvioitu, että rötiskön peruskorjaus maksaa 10 miljoonaa euroa, ei siis kymmeniä, kuten Lampinen tekstissään vihjailee eräiden valtuutettujen sanoneen.

Valtiontalon purku tai peruskorjaus oli tekemäni aloitteen pohjalta esillä kaupunginvaltuustossa 29.9.2014, mutta lähinnä valtuuston kokoomus-, demari- ja vasemmistoryhmä estivät aloitteen ”jatkojalostuksen” eli palautuksen äänin 47 – 20.

Olen Lampisen kanssa samaa mieltä siitä, että ”päätöksentekijä joutuu tekemään päätökset sen hetkisen parhaan tiedon valossa”, siksi lähestyin seurakunnan luottamushenkilöitä ”avoimella kirjeelläni”. Perimmäinen tarkoitukseni oli, ettei yksikään kirkkovaltuutettu voi sanoa, ettei tuntenut asiaa ja sen taustoja päätöksentekohetkellä.

Oma ehdotukseni on, kun tiedän, että kaupungin asukkaista kuuluu ev.lut. kirkkoon lähes 80 prosenttia, että seurakunnan virkamies- ja poliittinen johto ottaa yhteyden kaupungin vastaaviin henkilöihin. Miksi? Siksi, että seurakunta saattaisi pitää jatkossa niin kirkkovaltuuston kuin -neuvostonkin sekä muiden toimielinten kokoukset kaupungintalon kokoustiloissa. Onhan kyseessä lähes samojen veronmaksajien ”omistamista” tiloista.

Uskon ja toivon, että kokoustilojen vuokrista päästään yhteisymmärrykseen. Tällöin myös keskustan alueseurakunta saa tarvitsemansa tilat. Seurakunnan hallinto kyettäneen hoitamaan Vanhassa Pappilassa sekä ruutukaava-alueen vapaissa vuokratiloissa-.

KAUKO TUUPAINEN

ev.lut. srk:n jäsen

kaupunginvaltuutettu (ps)

 

Avoin kirje Jyväskylän srk:n valtuutetuille

16.08.2016 11:09

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla su 31.7.2016

Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto tullee syksyllä käsittelemään ns. Valtiontalokiinteistön osittaista ostoa seurakunnan toimintaa varten.

Toimittuani yli 40 vuotta kirkkovaltuuston jäsenenä, nostan varoittavan sormeni pystyyn, kun istuva valtuusto pohtii miljoonien eurojen sijoittamista valtiontalorötisköön. Kokemukseen perustuen totean, ettei seurakunnan kannata harrastaa kiinteistöbisnestä. Miksi? Siksi, ettei se ole siinä ennenkään onnistunut. Yhtenä hyvänä ”huonona” esimerkkinä olkoon takavuosina tehty ”Kauppakatu 11 eli Hospitsi-kiinteistön” myynti KOASille pilkkahintaan.

Valtiontalo on rötiskö perustuksista kattoon. Yksi maamme parhaimmista asiantuntijoista, Ramboll Finland Oy, totesi lausunnossaan 2.9.2014 mm. seuraavaa: ”Rakennuksen perustukset ja runkorakenteet ovat pahasti vaurioituneet sen vieressä tehtyjen rakennustöiden yhteydessä 1970-luvun alussa. Tällöin Valtiontalon maavaraiset perustukset painuivat, rakennuksen seinät kallistuivat ulospäin ja muurattuihin seiniin sekä välipohjiin syntyi runsaasti halkeamia.

Valtiontalon perustukset painuivat lisää rakennettaessa Soneran toimistotaloa 2000-luvun alussa, minkä vuoksi juhlasalin pääty kallistui entistä enemmän ulospäin. Olemassa olleet halkeamat levenivät ja seiniin sekä välipohjiin syntyi uusia halkeamia.

Naapuritonttien rakentamistöiden yhteydessä tehdyt kaivannot ovat ulottuneet selvästi Valtiontalon perustamistason alapuolelle, minkä vuoksi löyhät maakerrokset ovat häiriintyneet, mistä on seurannut perustusten painuminen.

Rakennuksen sortumisen estämiseksi tehtiin sekä Vapaudenkadun että Kilpisenkadun suuntaisen siiven päätyihin vuonna 1973 väliaikaiseksi tarkoitetut tukirakenteet. Vaurioiden laajenemisen estämiseksi tehtiin keväällä 2003 Vapaudenkadun puoleiselle sivulle lisätuentoja.

Rakennus on ollut tyhjänä – käyttökiellosta johtuen – 1.7.2010 alkaen.”

Kaupunkiseurakunta tiedostanee, että Kiinteistöyhtiön osakkaana eli omistajana se on osaltaan vastuussa kiinteistön vuosittaisesta kunnossapidosta ja huollosta. Edellä kertomaani Ramboll Finland Oy:n lausuntoon perustuen olen vakuuttunut, että kiinteistöä joudutaan lähes vuosittain joiltakin osin ”remontoimaan” ja se ei ole halpaa hommaa.

KAUKO TUUPAINEN

Ex. kirkkovaltuutettu, eläkeläinen

Jyväskylä