Keskisuomalainen 1.10.2003
Maakuntalehtemme avasi jälleen (27.9.) näyttävästi keskustelun Jyväskylän konserttitalosta, sen kustannuksista ja ennen kaikkea paikasta. Edellisen kerran hanke oli lehden sivuilla 27.1.2003.
Muistin virkistämiseksi totean, että reilut kymmenen vuotta sitten konsertti- ja kongressitalon paikkavaihtoehtoja oli 11, joista loppusuoralle pääsi neljä varteenotettavaa paikkaa: linja-autoasema, Lutakko, Valtiontalo ja Kuokkala. Kuten muistetaan edullisimmin hanke olisi toteutunut Kuokkalaan – neitseelliseen paikkaan – Jyväsjärven rantaan 75 Mmk:lla eli 12,6 miljoonalla eurolla. Esitys kaatui kuitenkin kaupunginvaltuustossa 20.8.1990, jolloin äänestyksen jälkeen (47-11) päädyttiin siihen, että rakennus tulee Lutakkoon, nykyisen Siltakadun ja Rantaväylän risteykseen – osin satamalaitureiden ja veden päälle.
Erinäisten haihattelujen jälkeen paikaksi kaavailtiin myöhemmin Kilpisenkadun ja Vapaudenkadun kulmausta, johon rakennettuna instituutio olisi tullut hintoihinsa. Pelkästään Valtiontalorähjän kunnostus ja uudisrakennus olisi tullut maksamaan (arvonlisäveron kanssa) lähes 195 Mmk. Lisäksi 440 autopaikan rakentaminen Kirkkopuiston alle olisi maksanut 44 Mmk eli yhteensä lähes 240 Mmk eli 40 miljoonaa euroa! Ja mihinkäs maakunnasta saapuneet linja-autot olisi mahdutettu? Järkevintä olisikin, että Museoviraston Valtiontaloa koskeva suojelupäätös peruttaisiin ja kiinteistö myytäisiin ”eniten tarjoavalle”, joka purkaisi rötiskön ja rakentaisi paikalle korkeatasoisen asuintalon. Tällöin kaupunki saisi jatkossa merkittävät kiinteistöverot sekä tontista että rakennuksesta.
Yllä olevan tiedostaen, hankesuunnitelma Paviljongin yhteyteen rakennettavasta konserttisalista on sekä taloudellisesti että toiminnallisesti järkevä. Ihmekös tuo, sillä ovathan työryhmään kuuluneet mm. Olavi Niemi, Leo Potkonen ja Kaarlo Sarja.
Tuhannen hengen korkeatasoinen konserttisali maksaisi 10 M€, joka on paljon rahaa, mutta kuitenkin ”vain” neljäsosa Valtiontalo-vaihtoehdosta. ”Säästö” johtuu mm. siitä, ettei kalliita paikoitustiloja tarvitse rakentaa ”Kirkkopuiston alle”, kuten Valtiontalo-vaihtoehdossa pitäisi tehdä. Kiinteistöomistus tulisi kaavailujen mukaisesti Paviljonkisäätiön vastuulle, jonka hallinnossa on kokeneita ja valveutuneita henkilöitä. Samalla ratkeaisi myös ”Lutakko-talon kohtalo”, sillä Jelmu saisi uudet toimivat tilat nykyisen Messukeskuksen Pubin yhteydestä.
Ettei kuitenkaan totuus unohtuisi, niin muistutan lopuksi, että myös Lutakko-vaihtoehto vaatii rahaa, jota en ole liiemmin kaupungin kassassa nähnyt. Jotten kuitenkaan leimautuisi kulttuurin vastustajaksi, niin teenpä pari omaa rahoitusehdotustakin. Ensinäkin jos Valtiontalon ja entisen huoltoaseman tontit myytäisiin, niin saatava tulo olisi 10 M€, jolla konserttitalon rakentaminen maksettaisiin. Toiseksi Suomen Valtio on suorittanut useita merkittäviä investointeja ”ulkopuolisella rahalla”. Mieleeni tulee ”Nelostien kombinaatio” rakennettaessa moottoritietä Mäntsälän ja Lahden välille sekä Jyväskylän yliopiston vuokraama uudisrakennus ”Agora” Mattilanniemessä. Varmaan löytyisi joku ”ulkopuolinen taho”, joka rahoittaisi ja rakentaisi konserttitalon ja ”möisi” sen Paviljonki-säätiölle esim. 20-25 vuoden kuoletusajalla.
KAUKO TUUPAINEN
kaupunginvaltuutettu
Jyväskylä