Jarmo Nahkamäki (vas), Kake ja Juha Vimpari "jakamassa perussuomalaisten ilosanomaa" Jyväskylän Paviljongissa viikonloppuna 17.-18.9.2016. Kuva: Jouni Tuupainen

Kuntavaalit ovat henkilövaalit

08.09.2016 18:54

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla to 8.9.2016

Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja otti 6.9. kantaa tuleviin kuntavaaleihin ja totesi mm., että ”perussuomalaiset olivat viime kuntavaalien suuria voittajia”.

Tieto pitää paikkansa, sillä esimerkiksi Jyväskylässä persut saivat viisi lisäpaikkaa valtuustoon, kun kaikkien muiden puolueiden paikkaluku valtuustossa väheni.

Pääkirjoitustoimittaja on myös siinä oikeassa, että perussuomalaiset suhtautuvat kuntavaaleihin vakavasti.

Puolue panostaa vaalityöhön viime kertaiseen tapaan merkittävän määrän euroja ja syytä onkin, sillä erittäin huono valtakunnallinen hallitusohjelma ei ole puolueen kannatusta lisännyt – päinvastoin.

Haluan kuitenkin muistuttaa, että kuntavaalit ovat ensisijaisesti henkilövaalit. Kaupunginvaltuuston päätökset syntyvät pääasiassa yhteisen näkemyksen pohjalta, kiitos kaikkien merkittävien puolueiden hallitusyhteistyön.

Eduskunnan hallitus-oppositio tapaista räksytystä ja kiusantekoa ei ainakaan Jyväskylässä ole ilmennyt.

Toki persujen valtuustoryhmä on joutunut ajoittain olemaan eri mieltä kuin valtuuston suuret ryhmät, mutta se ei ole vaikuttanut yksittäisten valtuutettujen toimintaan, eikä syrjintään.

Ryhmän tekemiin valtuustoaloitteisiin on saatu tukea myös muista ryhmistä, eräänä esimerkkinä viime valtuustossa tehty aloite ”Parkkipaikkojen lisätarpeesta Harjun Stadionin läheisyyteen”.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

Kokoustilat kaupungintalolta

18.08.2016 14:06

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla to 18.8.2016

Dosentti, teologi Tapio Lampinen otti kantaa (Ksml 15.8.) Valtiontalo-kiinteistön hankinnasta Jyväskylän kaupunkiseurakunnan käyttöön.  Mielipiteessään Hän ihmetteli sitä, että ”Luottamushenkilöt ovat eniten vastustuskannalla”. Hän nimesi allekirjoittaneen yhdeksi ärhäkkääksi vastustajaksi, kun nostin asian esille Keskisuomalaisen paperilehdessä heinäkuun lopulla.

Lampinen epäili, että kyseessä on minun ja muiden kaupunginvaltuutettujen virheiden peittely. Hänenkin pitäisi tutkia asiaa, ennekuin alkaa hutkia. Itse asiassa kaupungin kiinteistöasioiden eli julkisten rakennusten hallinnointi kuuluu kaupungin Tilapalvelulle ja sen johtokunnalle, ei siis kaupunginvaltuustolle.

Toiseksi Valtiotalon huonokuntoisuus on kaikkien valveutuneiden valtuutettujen tiedossa. Kolmanneksi on arvioitu, että rötiskön peruskorjaus maksaa 10 miljoonaa euroa, ei siis kymmeniä, kuten Lampinen tekstissään vihjailee eräiden valtuutettujen sanoneen.

Valtiontalon purku tai peruskorjaus oli tekemäni aloitteen pohjalta esillä kaupunginvaltuustossa 29.9.2014, mutta lähinnä valtuuston kokoomus-, demari- ja vasemmistoryhmä estivät aloitteen ”jatkojalostuksen” eli palautuksen äänin 47 – 20.

Olen Lampisen kanssa samaa mieltä siitä, että ”päätöksentekijä joutuu tekemään päätökset sen hetkisen parhaan tiedon valossa”, siksi lähestyin seurakunnan luottamushenkilöitä ”avoimella kirjeelläni”. Perimmäinen tarkoitukseni oli, ettei yksikään kirkkovaltuutettu voi sanoa, ettei tuntenut asiaa ja sen taustoja päätöksentekohetkellä.

Oma ehdotukseni on, kun tiedän, että kaupungin asukkaista kuuluu ev.lut. kirkkoon lähes 80 prosenttia, että seurakunnan virkamies- ja poliittinen johto ottaa yhteyden kaupungin vastaaviin henkilöihin. Miksi? Siksi, että seurakunta saattaisi pitää jatkossa niin kirkkovaltuuston kuin -neuvostonkin sekä muiden toimielinten kokoukset kaupungintalon kokoustiloissa. Onhan kyseessä lähes samojen veronmaksajien ”omistamista” tiloista.

Uskon ja toivon, että kokoustilojen vuokrista päästään yhteisymmärrykseen. Tällöin myös keskustan alueseurakunta saa tarvitsemansa tilat. Seurakunnan hallinto kyettäneen hoitamaan Vanhassa Pappilassa sekä ruutukaava-alueen vapaissa vuokratiloissa-.

KAUKO TUUPAINEN

ev.lut. srk:n jäsen

kaupunginvaltuutettu (ps)

 

Avoin kirje Jyväskylän srk:n valtuutetuille

16.08.2016 11:09

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla su 31.7.2016

Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto tullee syksyllä käsittelemään ns. Valtiontalokiinteistön osittaista ostoa seurakunnan toimintaa varten.

Toimittuani yli 40 vuotta kirkkovaltuuston jäsenenä, nostan varoittavan sormeni pystyyn, kun istuva valtuusto pohtii miljoonien eurojen sijoittamista valtiontalorötisköön. Kokemukseen perustuen totean, ettei seurakunnan kannata harrastaa kiinteistöbisnestä. Miksi? Siksi, ettei se ole siinä ennenkään onnistunut. Yhtenä hyvänä ”huonona” esimerkkinä olkoon takavuosina tehty ”Kauppakatu 11 eli Hospitsi-kiinteistön” myynti KOASille pilkkahintaan.

Valtiontalo on rötiskö perustuksista kattoon. Yksi maamme parhaimmista asiantuntijoista, Ramboll Finland Oy, totesi lausunnossaan 2.9.2014 mm. seuraavaa: ”Rakennuksen perustukset ja runkorakenteet ovat pahasti vaurioituneet sen vieressä tehtyjen rakennustöiden yhteydessä 1970-luvun alussa. Tällöin Valtiontalon maavaraiset perustukset painuivat, rakennuksen seinät kallistuivat ulospäin ja muurattuihin seiniin sekä välipohjiin syntyi runsaasti halkeamia.

Valtiontalon perustukset painuivat lisää rakennettaessa Soneran toimistotaloa 2000-luvun alussa, minkä vuoksi juhlasalin pääty kallistui entistä enemmän ulospäin. Olemassa olleet halkeamat levenivät ja seiniin sekä välipohjiin syntyi uusia halkeamia.

Naapuritonttien rakentamistöiden yhteydessä tehdyt kaivannot ovat ulottuneet selvästi Valtiontalon perustamistason alapuolelle, minkä vuoksi löyhät maakerrokset ovat häiriintyneet, mistä on seurannut perustusten painuminen.

Rakennuksen sortumisen estämiseksi tehtiin sekä Vapaudenkadun että Kilpisenkadun suuntaisen siiven päätyihin vuonna 1973 väliaikaiseksi tarkoitetut tukirakenteet. Vaurioiden laajenemisen estämiseksi tehtiin keväällä 2003 Vapaudenkadun puoleiselle sivulle lisätuentoja.

Rakennus on ollut tyhjänä – käyttökiellosta johtuen – 1.7.2010 alkaen.”

Kaupunkiseurakunta tiedostanee, että Kiinteistöyhtiön osakkaana eli omistajana se on osaltaan vastuussa kiinteistön vuosittaisesta kunnossapidosta ja huollosta. Edellä kertomaani Ramboll Finland Oy:n lausuntoon perustuen olen vakuuttunut, että kiinteistöä joudutaan lähes vuosittain joiltakin osin ”remontoimaan” ja se ei ole halpaa hommaa.

KAUKO TUUPAINEN

Ex. kirkkovaltuutettu, eläkeläinen

Jyväskylä

 

 

 

Vieläkö talouspetokset jatkuvat EU:ssa?

14.08.2016 20:10

Keski-Uusimaa lehti to 11.8. ja Keskisuomalainen su 14.8.201

Olen aikoinaan todennut, että ”EU:ssa on eletty kuin pellossa useita vuosia”. Varojen hoito on ollut holtitonta ja korruptiota ei ole saatu loppumaan. Valvontaviranomaiset ovat salailleet talouspetoksia vuodesta toiseen ja jopa avustaneet väärinkäytösten peittelyssä.

EU:n tilintarkastaja Maarten Engwirda, hollantilainen EU:n tilintarkastuslaitoksen (ECA, European Court of Auditors) jäsen kertoi jo vuonna 2012, että EU:n varojen väärinkäytöksiä on lakaistu maton alle tilintarkastuslaitoksen toimesta, vaikka kyseisen instanssin kuuluisi valvoa varojen käyttöä ja paljastaa väärinkäytökset.

Brittilehti The Telegraph on julkistanut, että EU:n vuotuiset kirjanpidot eivät koskaan saaneet ”terveen papereita”.  Tämä johtui siitä, että EU:n entinen liikenneministeri, virolainen Siim Kallas otti yhteen ECA:n kanssa, kun tilintarkastajat käyttivät hänen mielestään liian tiukkoja standardeja tilintarkastuksissa. Kallasia syytettiinkin tilintarkastajien painostamisesta ja vaatimuksista salata ikäviä paljastuksia.

EU:n entinen päätilintarkastaja Britannian MEP Marta Andreasen erotettiin jo vuosituhannen alussa EU:n toimesta, kun hän oli tuonut julkisuuteen totuuden EU:n varojenkäytöstä.

Käsitykseni mukaan rötöstely jatkuu EU:ssa edelleenkin. Ovathan EU:n tilintarkastajat kritisoineet ja evänneet vastuuvapauksia vuosittain, mutta mitään ei ole tapahtunut. Tai tarkasti ottaen on tapahtunut. EU:n komissio on päättänyt, että tilintarkastuksia tehdään jatkossa vain viiden vuoden välein, jolloin ei tarvitse vuosittain selitellä tehtyjä mokia (lue: rötöksiä).

Suomi on ollut nettomaksaja EU:lle vv. 2010–2014 yli kolme miljardia euroa eli keskimäärin 600 miljoonaa euroa/vuosi.

Tiedustelenkin Eduskunnan asettaman tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Eero Heinäluomalta: Mikä on EU:n tilintarkastuksen taso tällä hetkellä ja kuka valvoo Suomen valtion puolesta jäsenmaksujemme käyttöä EU:ssa? Toivon vastausta tämän lehden palstoille.

KAUKO TUUPAINEN

aiempi kansanedustaja ja

tilintarkastaja

talousneuvos

Jyväskylä

 

 

 

 

Missä mennään Kreikka-vakuuksissa?

02.07.2016 12:40

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla pe 1.7.2016:

Mitä kuuluu Kreikkavakuuksille valtiosihteeri Hetemäki? Nelisen vuotta sitten keskusteltiin julkisuudessa silloisen valtiovarainministerin hankkimista vakuuksista, koskien Kreikalle myönnettyä toista tukipakettia. Asia tuli julkiseksi vasta KHO:n kumottua valtiovarainministeriön salaamispäätöksen.

Tällöin ilmeni, ettei kyseessä ollutkaan Kreikan ja Suomen valtion välinen sopimus, vaan Suomen ja neljän kreikkalaisen pankin kanssa tehdystä ”poliittisesta sitoumuksesta”. Vakuuden (925 miljoonaa) tuli kattaa – muistini mukaan 2,2 miljardin laina siten, että se tuottaisi kolmen prosentin vuosituotolla 30 vuoden aikana 1,3 miljardia euroa.

Epäilen, ettei tähän lopputulemaan päästä, joten kysyn valtiosihteeri Martti Hetemäeltä tämän hetken tilannetta asian suhteen.

KAUKO TUUPAINEN

talousneuvos

Jyväskylä

 

 

Eläkerahastojen varat riittävät

20.06.2016 12:59

 Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ma 20.6.2016

Useat asiantuntijat ovat kertoneet, että kuuden yksityisen eläkerahaston varat eivät riitä taitetun indeksin poistamiseen. He väittävät, että rahastot tyhjenevät v. 2060, jos niitä käytetään indeksiremonttiin. Olen asiasta tiukasti eri mieltä.

Suomessa on tällä hetkellä lähes 1,5 miljoonaa työeläkeläistä, joiden eläkkeet maksetaan pääasiassa kuuden yksityisen eläkelaitoksen (rahaston) toimesta. Yhtiöiden yhteinen tasearvo on n. 183 miljardia euroa (Mrde).

Rahastojen sijoitustuotot olivat vv. 2012-2014 eli kolmen vuoden aikana keskimäärin 8,33 % eli yli 13 Mrde vuodessa.

Kolme vuotta sitten Eläkevakuutuskeskuksen ja Työeläkelaitoksen asiantuntijat laskeskelivat, että ns. puoliväli-indeksiin siirtyminen maksaa ensimmäisenä vuonna 104 miljoonaa euroa (Me), kymmenen vuoden kuluttua 900 Me ja v. 2035 jopa 2,2 Mrde.

Laskeskelin eläkevarojen riittävyyttä seuraavilla argumenteilla: pääoma 180 Mrde, vuosittainen sijoitustuotto ”vain” 5 % ja rahaston vuosittainen käyttö eläkkeiden maksuun maksimissaan 5 Mrde. Juoksutusaika vuoteen on 2060 asti. Tarkoituksenani oli tietää rahastojen tasearvo v. 2060?

Lopputulemaan pääsin seuraavasti: laskennan lähtökohta on tämä vuosi, jolloin rahaa on 180 Mrde, josta käytetään vuoden aikana 5 Mrde eläkkeiden maksuun ja sijoitustuotto lasketaan 5 %:n korkokannalla tilillä olevien talletusten vuoden alimman arvon mukaan eli ensimmäisenä vuonna 175 Mrde. Ensimmäisen vuoden korko on tällöin 8,750 Mrde. Korko lisätään pääomaan, jolloin vuoden 2016 lopussa rahastoissa on rahaa 183,750 Mrde.

Vuoden 2017 alkupääoma on laskelmassa 183,750 Mrde. Kun tästä vähennetään jälleen eläkkeiden maksuun 5 Mrde ja lisätään 5 %:n sijoitustuotto, niin vuoden 2017 lopussa tileillä on 187,688 Mrde.

Kun edellä olevan laskelman lähtökohta oli vuoden 2016 alku ja laskenta etenee kertomallani tavalla, niin rahastojen pääoma on vuoden 2060 lopussa noin 779 Mrde.

On kuitenkin syytä muistaa, että laskelman lopputulema (779 Mrde) on nimellisarvo, koska rahan ostovoimaan vaikuttaa myös vuosittainen inflaatio.

Toisaalta em. tiedoilla myös rahastojen pääoman ostovoimakorjattukin arvo kasvaa, edellyttäen, että inflaatio on keskimäärin alle 2 % ko. ajanjaksona.

Toivon, että jos asiantuntijat ovat laskelmastani eri mieltä, niin kertokaa se.

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen, talousneuvos

Jyväskylä

Vielä tarkennusta taitetusta indeksistä

09.05.2016 14:17

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ma 9.5.2016

Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi (ps) otti kantaa taitetun indeksin poistamiseen Keskisuomalaisessa 6.5.2016. Muutama kommentti kirjoituksen johdosta.

Ex. ministeri Jutta Urpilaisen (sd) selvitystä viime eduskuntakaudella en ole nähnyt, mutta ministeri Paula Risikon (kok) teettämään raporttiin ”Työeläkkeiden indeksijärjestelmää arvioineen työryhmän loppuraporttiin” olen tutustunut.

Työryhmä päätyi siihen, ettei se esitä nykyiseen työeläkkeiden tarkistusmenettelyyn muutoksia.

Raporttiin liittyi kolmen jäsenen (Matti Hellsten EETU ry, Jouni Mykkänen EETU ry ja Sirkka-Liisa Tarjamo VEK ry) eriävät mielipiteet. Heidän mielestä, ”jos minkäänlaisiin toimenpiteisiin ei ryhdytä, jatkuu eläkkeensaajien aseman heikkeneminen suhteessa palkansaajiin nykyistä tahtia myös tulevaisuudessa.”.

He esittivät, että eläkkeiden tarkistuksessa siirryttäisiin indeksiin, jossa palkkatason muutoksen paino on 30 % ja hintatason nousun paino 70 %. Minusta ehdotus on hyvä siirryttäessä kohti puoliväli-indeksiä.

Taitetun indeksin poistoa vastustetaan sillä, että suuria työeläkkeitä saavat hyötyvät enemmän kuin muut eläkkeensaajat.

Täytyy kuitenkin muistaa, että pari vuotta sitten saamani tiedon mukaan 10 000 – 12 000 euroa kuukaudessa saavia eläkeläisiä oli noin 230 ja 12 001 – 39 000 e/kk saavia vajaa 100 eläkeläistä.

Meitä työeläkeläisiä on Suomessa lähes 1,5 miljoonaa, joten isotuloiset ovat marginaaliryhmä ja verotus tasoittaa eläke-erojakin merkittävästi.

Korostan, että työeläkkeiden tarkistus valtion talousarviomenoihin on vähäinen, koska pääosa eläkkeistä maksetaan yksityisten eläkeyhtiöiden toimesta, joilla on siihen varaa.

Pelkän kansaneläkkeen varassa oli viime vuoden lopussa 103 245 eläkeläistä. Heidän vuosittaiset korotukset hoidetaan KELAN toimesta.

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen

Jyväskylä

Kuokkalan terveysasemasta ei ole päätöstä

05.05.2016 08:13

Keskisuomalaisen mielipidepalsta, ke 4.5.2016

Vastoin yleistä käsitystä Jyväskylän kaupunginvaltuusto ei ole päättänyt lopettaa Kuokkalan terveysaseman toimintaa. Siksi Kuokkalassa asuvat valtuutetut haluavat selkeän päätöksen asiasta.

Meille ei riitä, että asiaa vatvovat perusturvalautakunnan viranhaltijat, jaostot ja jopa lautakuntakin. Kuuluuhan kunnan hallinnon ja talouden kokonaisvastuu perustuslainkin mukaan valtuustoon valituille kuntalaisten edustajille eli valtuutetuille, riippumatta siitä, miten toimintojen hoito on kaupungissa organisoitu.

Valtuusto hyväksyi vuoden 2015 talousarvion kokouksessaan 1.12.2014. Terveyspalvelujen osalta kuvattiin toimintoja sanatarkasti näin: ”Terveysasemaverkkoa kehitetään palveluverkkosuunnitelman mukaisesti, jossa tavoitteena on kolmen ns. täyden palvelun terveysasemaa – Kyllö, Palokka ja Vaajakoski. Näitä asemia täydentävät monipalvelupisteet Tikkakoskella, Korpilahdella, Säynätsalossa ja Huhtasuolla. Keskustan terveysasema jatkaa toimintaansa ennallaan ja mahdollisista muutoksista päätetään vasta kun tarvittavat selvitykset palvelujen järjestämiseksi on tehty.”

Toimintojen kuvauksessa ei ollut halaistua sanaa Kuokkalan terveysaseman lopettamisesta.

Joukko Kuokkalan aktiiveja luovutti 25.9.2015 Perusturvalautakunnan edustajille pj. Mauno Vanhalalle ja toimialajohtaja Kati Kallimolle adressin, jossa oli 6 240 allekirjoitusta. Adressissa vaadittiin terveyspalvelujen säilyttämistä Kuokkalassa. Keräyksen oli organisoinut Kuokkalan Asukkaat ry. Adressissa on enemmän täysi-ikäisten allekirjoituksia kuin asukkaita eräissä kaupunginosissa, joissa ns. monipalvelupisteet säilytetään.

Valtuuston kokouksessa 25.4.2016 allekirjoitti 25 valveutunutta valtuutettua aloitteen, jossa vaadittiin terveysaseman säilyttämistä Kuokkalassa. Allekirjoittajien mielestä on myös ehdottoman tärkeää, että asiasta päättää kaupunginvaltuusto. Aloite perusteluineen ja allekirjoittajien nimet löytyvät verkkosivultani.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

 

Valtuustoaloite: Terveysaseman säilyttäminen Kuokkalassa

01.05.2016 10:00

Valtuustoaloite

TERVEYSASEMAN SÄILYTTÄMINEN KUOKKALASSA

Joukko Kuokkalan aktiiveja henkilöitä luovutti 25.9.2015 Perusturvalautakunnan edustajille pj. Mauno Vanhalalle ja toimialajohtaja Kati Kallimolle adressin, jossa oli 6 240 allekirjoitusta. Adressissa vaadittiin terveyspalvelujen säilyttämistä Kuokkalassa. Adressin keräys oli organisoitu Kuokkalan Asukkaat ry:n toimesta. Adressissa on enemmän täysi-ikäisten allekirjoituksia kuin niissä kaupunginosissa asukkaita, joissa ns. monipalvelupisteet tullaan säilyttämään.

Kuokkala on aina ollut asukkaiden ja työntekijöiden arvostama terveysasema. Tästä osoituksena on se, että Medisiinariliito valitsi Kuokkalan terveysaseman vuoden 2014 työpaikaksi, tunnustuksena lääketieteen kandien hyvästä perehdytyksestä ja seniorituesta. Hyvä hoito ja huolenpito on ollut myös asukkaiden etu. Rohkenemme väittää, ettei avosairaanhoidon palveluja pystytä tuottamaan Kyllössä yhtä laadukkaasti kuin Kuokkalassa.

Asukasyhdistys ja adressin allekirjoittajat ovat tyrmistyneet tiedosta, jonka mukaan Kuokkalan terveysaseman toiminnot tultaisiin siirtämään Kyllöön ja yhtenäiskoulun yhteyteen suunniteltu monipalvelupiste ei tulisi sisältämään minkäänlaisia aikuisille suunnattuja terveyspalveluja.

Kuokkalan terveysasema hoitaa myös ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tehtäviä. Tällä on suuri merkitys erityisesti riskiryhmien ja ikääntyneiden asukkaiden osalta. Adressin allekirjoittajat esittävätkin, että palvelujen leikkaamisen sijasta tulisi keskittyä niiden toimivuuteen.

Jyväskylän kaupungin tulisikin selvittää ennen lopullisia ratkaisuja mm. seuraavat asiat:

  • paljonko alueen vanhusten hoitoyksiköille ja tuhansille ikääntyville ihmisille koituisi kustannuksia terveyspalvelujen siirtämisestä Kyllöön,
  • mitkä ovat hoitoon pääsyn kynnyksen nousun ja hoidon viivästymisen taloudelliset vaikutukset erikoissairaanhoidon kustannuksiin,
  • mikä merkitys ja tarkoitus on nopeasti kasvavina sosiaali- ja terveyspalvelujen menoina sillä, että ennaltaehkäisevät palvelut katoavat Kuokkalasta?

Kuokkalassa on tällä hetkellä yli 17 000 asukasta eli noin 12 prosenttia kaupungin väestöstä. Vain Kantakaupungissa asuu enemmän eli 20 prosenttia kaupunkilaisista. Merkittävä osa Kuokkalan väestöstä on maahanmuuttajia ja opiskelijoita. Unohtaa ei pidä sitäkään, että Kuokkalan terveysaseman välittömässä läheisyydessä on kaksi vanhusten palvelutaloa (Kotikaari ja Vuoropari), joiden asukkaat, lähes 120 henkilöä, tarvitsevat normaalia enemmän terveysaseman palveluja. Kuokkalan neuvola tarjoaa Keski-Suomen Ensi- ja turvakodin asukkaille heidän tarvitsemat neuvolapalvelut.

Kuokkalan ikääntyvältä väestöltä, lapsiperheiltä ja pienituloisilta olemme saaneet palautetta, jonka mukaisesti matkat Kyllön mäelle ja takaisin on melkoinen rahallinen menoerä. Matka Kuokkalan keskustasta Kyllöön on lähes kuusi kilometriä. Sippulan- ja Samulinniemen perukoilta vielä pari kilometriä enemmän.

Perusturvan virkamiehet kertovat, että ”Palvelujen saavuttavuuden näkökulmasta Kuokkalan terveysaseman hoitovastuuseen kuuluvan väestön asioiminen sairaalanmäelle (Uusi sairaala, Kyllön ta) onnistuu joukkoliikenteeltä hyvin”.

Asia ei ole näin yksinkertainen, sillä saamamme tiedon mukaan, ”Kuokkalan terveyspalvelujen siirtäminen Kyllöön vaatisi massiivisen linjauudistuksen ja joukkoliikenteen tarjonnan kasvun Kuokkalan alueen ja Kyllön välille”.

Ovatko virkamiehet tietoisia, ettei Kyllöön ole suoraa yhteyttä Sippulanniemestä, Ristonmaalta, Ylistönmäeltä, Ainolasta, Tikasta ja Kekkolasta. Vain Ristikivestä pääsee Kyllönmäelle suoralla yhteydellä muutaman kerran päivässä.

Kuokkalan terveysaseman toiminta-alueeseen voidaan liittää myös Lutakon alue, josta on erinomainen yhteys – jopa varttitunnin välein – Kuokkalan terveysasemalle.

Kaupunkilaisjärjen vastaista ovat suunnitelmat Kuokkalan terveysaseman lakkauttamisesta ja tuhansien alueen asukkaiden terveyspalvelujen siirtouhka Kyllön mäelle. Sanomattakin on selvää, että sairaalan potilasjonot pidentyvät entisestään eli palvelut ylikuormittuvat.

Hintoihinsa tulevat myös Kyllön mäen kunnallistekniset työt sekä lisääntyvän liikenteen aiheuttamat katujen saneeraukset ja paikoitusalueen laajentaminen. Sanomattakin on selvää, että pysäköinti muuttuu ongelmalliseksi autokannan lisääntymisestä johtuen. Näistäkään kustannuksista ei ole valtuutetuille liiemmin hiiskuttu.

Kuokkalan terveysaseman säilyminen turvaisi myös Kuokkalan Apteekin säilymisen terveysaseman välittömässä läheisyydessä. Asukkaat ovat erittäin tyytyväisiä apteekin asiallisiin palveluihin.

Edellä kerrotun perusteellä esitämme kunnioittaen, että mahdollinen Kuokkalan terveysaseman säilyttäminen/lopettaminen tuodaan kaupunginvaltuuston käsittelyyn vielä tämän vuoden aikana.

Kuuluuhan kunnan hallinnon ja talouden kokonaisvastuu Perustuslainkin mukaan valtuustoon valituille kuntalaisten edustajille, riippumatta siitä, miten toimintojen hoito on kaupungissa organisoitu.

Jyväskylässä 25.4.2016

Kauko Tuupainen, Jukka Hämäläinen, Mauri Pekkarinen, Irma Hirsjärvi, Kauko Isomäki, T. Mäki, Simo Halttunen, Heli Kupari, Raija Sipinen, Minna Mäkinen, Ari Saxberg, Jouko Asikainen, Jorma Uski, Eila Tiainen, Jari Blom, Miguel Lopez, Kari Yksjärvi, Paul Abbey, Raimo Kinnunen, Anna-Leena Sahindal, Matti Pöppönen, Touko Aalto, Jukka Ammondt, Kimmo Ojala ja Matti Björk.

Taitettu indeksi on eläkeläisten kirosana

24.04.2016 09:52

Keskisuomalaisen mielipidesivulla su 24.4.2016

Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin edustajat ottivat kantaa (Ksml 20.4.) eläkeläisten kirosanaan eli taitettuun indeksiin tavalla, joka vaatii myös eläkeläisen mielipiteen.

Vaikuttaa siltä, ettei Allianssin edustajilla ole hajuakaan asiasta. He toistavat niitä mielipiteitä, joita kuuden yksityisen eläkeyhtiön johtajat ja muut eläkerahastojen “asiantuntijat” ovat julkisuuteen lausuneet.

Kuuden yksityisen eläkerahaston varallisuus oli viime vuoden lopulla yli 180 miljardia euroa, kun Suomen tasavallan talousarvio on luokkaa 54 miljardia ja rapiat päälle. Ynnää siitä!

Reipas kolme vuotta sitten Eläketurvakeskuksen ja Työeläkevakuutusyhtiöiden asiantuntijat laskivat, että taitetun indeksin poistaminen maksaisi ensimmäisenä vuonna 104 miljoonaa euroa. Kymmenen vuoden kuluttua hintalappu olisi yli 900 miljoonaa ja vuonna 2035 jopa 2,2 miljardia euroa.

Se on toki paljon rahaa, mutta “paljon” ovat myös eläkeyhtiöiden vuosittaiset sijoitustuototkin. Esimerkiksi vuosina 2012–2014 eli kolmen vuoden aikana oli keskimääräinen tuotto 8,33 %! Sijoitustuotto huiteli noina vuosina reippaasti yli 10 miljardin euron per vuosi.

Kyllä eläkerahastojen maksukyky pysyy erinomaisena myös tulevina vuosina, sillä yhden prosentin sijoitustuotto kasvattaa rahastoja 1,8 miljardilla ja kahden prosentin tuotto jo 3,6 miljardilla eurolla per vuosi.

Tästä on helppo ynnätä, mitä suuruusluokkaa rahastot ovat vuonna 2060, vaikka osa sijoitustuotoista käytettäisiin taitetun indeksin poistamiseen.

Valtion Eläkerahaston kasvu ei ole samaa luokkaa, koska tänäkin vuonna tuloutettiin rahastosta 500 miljoonaa euroa valtion budjetin menojen katteeksi.

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä