Joukko Jyväskylän PS-jäseniä Lauran ulkomainosten liimaustalkoissa su 7.1.2018 vasemmalta: Ari Honkonen, Anna-Helena Lahtinen, pj. Jarmo Nahkamäki, Helena Koukkari, Kauko Isomäki ja varapj. Jari Rouhiainen. Kuva:Kauko Tuupainen

Olisiko kunnallisverotus syytä muuttaa progressiiviseksi?

09.01.2018 17:00

Perussuomalainen-lehti,  Blogi/Kauko Tuupainen 9.1.2018

Suomessa on viime vuosina puhuttu kunnallisverotuksen oikeellisuudesta. Syytä onkin, sillä nykyinen verotuskäytäntö on kaukana kuntalaisten oikeudenmukaisesta verotuksesta. Myös kunnallisveroa on syytä periä kuntalaisten maksukyvyn mukaisesti.

Useat kunnat nostavat vuosittain perimiään taksoja. tariffeja ja kiinteistöverojaan pitääkseen kunnallisveroprosentin tietoisesti alhaalla. Menettely ei tee oikeutta pienituloisille eläkeläisille, työttömille eikä muille vähävaraisille.

Kun puhutaan liennytyksestä, niin mielestäni olisi pieni- ja keskituloisten kansalaisten nettotulojen lisääminen. Tämä onnistuisi parhaiten muuttamalla kunnallisvero progressiiviseksi. Ei ole oikein, että Manner-Suomen korkeimmilla kunnallisveron kunnilla Jämijärvi, Reisjärvi ja Teuva (22,50 %) ja halvimman Kauniainen (17,00 %) perittävän kunnallisveron ero on 5,5 prosenttiyksikköä.

Edustan näkemystä, että jos palkka tai eläke on vaikkapa 30 000 euroa vuodessa, niin siitä tulisi maksaa saman verran veroa kunnalle, olipa verovelvollisen asunto, Helsingissä, Jyväskylässä, Jämijärvellä, Järvenpäässä tai Kurikassa.

Valtionverotuksen alaraja on tällä hetkellä 16 900 euroa. Vastaavan kaltainen alaraja tulisi asettaa myös kunnallisverotukseen. Se voisi olla suuruusluokkaa 13 000 euroa, jolloin esimerkiksi omaishoitajat ja muut todella pienituloiset saisivat nykyisen palkkatulonsa verottomana.

Kunnallisverotuksen progressiivisuuden myötä siirtyisimme kohti oikeudenmukaisempaa verotusta, perusteena verovelvollisen tulot eli todellinen maksukyky. Tämä edellyttää kuntien verotuskäytännön radikaalia muutosta. Olen tietoinen, että verotuksen efektiivisyydestä johtuen, myös kunnallisverotus on jo nyt osittainen progressiivinen, joten siirtymistä astetta ylöspäin eli täydelliseen progressiivisuuteen on syytä harkita.

KAUKO TUUPAINEN

talousneuvos, eläkeläinen

Jyväskylä

Verotuksen häviäjiä ovat kaupunkilaiset työeläkeläiset

09.01.2018 16:02

Keskisuomalaisen mielipidesivulla ti 9.1.2018

Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola otti kolumnissaan 5.1.2018 kantaa mm. kuntien veroprosentteihin. Manner Suomen tuloveroprosentti on tänä vuonna keskimäärin 19,87, kun se vuonna 1990 oli vain 16,47 %.

Hän tulkitsi, että kuntaverotuksen kiristymisen eräänä syynä on kuntien palvelujen lisääminen ja että kunnat ovat muuttuneet tehottomiksi.  En kiistä kumpaakaan argumenttia.

Jyväskylän kaupungin palveluja lisättiin varsinkin 1980-luvulla, jolloin joka syksy valtuustossa hyväksyttiin uusia virka- ja toimipaketteja, koska se oli kaupungille edullista. Palkoista kertyvät verotulot ja henkilöstöön kohdistuvat valtionosuudet olivat suuremmat kuin heille maksettavat palkat. Tämä hullutus päättyi 1990-luvulla Neuvostoliiton kaupan laantuessa ja valtion talousvaikeuksien kasvaessa.

Eräs syy kunnallisverojen korotuksiin on jo useita vuosia ollut kuntien valtionosuuksien merkittävä vähentyminen ja se, että eduskunnan päätöksillä on kunnallisverotuksessa tehtäviä vähennyksiä lisätty. Menettelystä ovat kärsineet eniten työeläkkeellä olevat kaupunkilaiset, koska heitä ei koske tulonhankintaan liittyvät vähennykset. Tästä johtuu, että ns. efektiivinen veroprosentti on Jyväskylässäkin jo 15 prosentin luokkaa.

Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka Jyväskylän kunnallisveroprosentti on 20, niin sen suuruisena sitä maksavat vain eläkeläiset, kun työelämässä olevia kaupunkilaisia verotetaan keskimäärin viisi prosenttiyksikköä pienemmällä prosentilla. Kunnallisverotuksessa päästään tasa-arvoon vain siten, että eläketuloon liittyvää vähennystä korotetaan tai työelämässä olevien vähennyksiä vähennetään. Myönnän, että tämä on utopistinen ajatus.

Mitä kuntien tehottomuuteen tulee, niin en kiistä Mervolan väitettä. Otanpa vain yhden esimerkin alueelta, jonka tunnen. 1980- luvulla kaupungin talousarviot ja tilinpäätökset laativat viime kädessä kaupungin rahatoimiston virkailijat. Toimiston johtoon kuuluivat kaupunginkamreeri ja talousarviopäällikkö. Vuosittaiset talousarviot ja tilinpäätökset tehtiin tuolloin suhteellisesti pienemmällä henkilöstöllä.

Talousarvio oli nykyistä selkeämpi eli luettavampi kuin nykyisin. Valtuutetut tiesivät yksityiskohtaisesti – talousarvion hyväksyessään – mistä rahat tulevat ja mihin ne menevät. Syynä oli se, että lautakunnat joutuivat perustelemaan kaikki tulonsa ja menonsa  e n n e n  valtuuston talousarviokokousta. Nykykäytännössä annetaan toimialoille satoja miljoonia euroja ja toimialan virkamiehet päättävät rahoista toki lautakuntien siunauksella.

Eräänä esimerkkinä kaupungin kirjanpidon nykytasosta kertoo se, ettei Talouskeskus-liikelaitos kykene selvittämään maahanmuutosta Jyväskylälle aiheutuneita vuosittaisia nettokustannuksia.

KAUKO TUUPAINEN

talousneuvos, eläkeläinen

Jyväskylä

Työeläkerahastojen kasvu jatkuu

23.11.2017 12:32

Suur-Jyväskylän lehden mielipidepalstalla ke 22.11.2017

Olen jo aiemmin todennut (Ksml 20.6.2016), että ”Eläkerahastojen varat riittävät taitetun indeksin maksuun”. Laskeskelin tuolloin eläkerahastojen varojen ollessa 180 miljardia euroa, että jos vuosittainen sijoitustuotto on ”vain” 5 %, rahastojen vuotuinen käyttö eläkkeiden maksuun 5 Mrde, niin rahastojen pääoma on vuonna 2060 noin 779 Mrde. Yksikään ns. asiantuntija ei kiistänyt laskelmaani.

Viimeisten tietojen mukaan rahastot todella jatkuvat kasvuaan, tasearvon ollessa tällä hetkellä noin 200 Mrde.

Arvostettu finanssipolitiikan asiantuntija, professori Heikki Hiilamo on lausunut, ”Suomen hyvän luottoluokituksen syy on pitkälti eläkerahastojen muodostama puskuri. Tästä syystä maamme luottokelpoisuus on korkeampi kuin sen pitäisi olla.

Kaikki istuvat kansanedustajat pitävät tärkeänä sitä, että rahastot jatkavat kasvuaan, kun me työeläkkeellä olevat haluaisimme käyttää rahastoja niiden perimmäiseen tarkoitukseen eli eläkkeiden tarkistuksiin. Totuushan on, ettei rahastoista ole viimeisen 50 vuoden aikana nostettu sentin senttiä eläkkeiden maksuun.

Yli 50 vuotta puoluepolitiikassa mukana olleena ja sitä aktiivisesti seuranneena, haluankin esittää julkisen kysymyksen, että mihin maatamme ollaan viemässä?

Pankkiunioniin mentiin, vaikka perussuomalaiset sitä edellisellä eduskuntakaudella voimakkaasti vastustivat. Onko seuraava tavoite Euroopan yhteinen valtiovarainministeriö ja jäsenmaiden yhteinen budjetti? Onhan EMU eli Euroopan unionin talous-ja rahaliitto jo nyt merkittävä instituutio EU:n jäsenmaiden yhdentymisessä.

Arvostamani kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd) on pari-kolme kertaa todennut, että Äänekosken uusi biomassatehdas tuo vuosittain vientituloja Suomeen 500 miljoonaa euroa. Se on iso kasa rahaa, mutta yhtä paljon (500 Me) maksaa Suomen yksityisten eläkerahastojen hallinto meille eläkeläisille.

Mielestäni olisikin syytä jatkaa yksityisten eläkeyhtiöiden fuusiointia hallintokulujen minimoimiseksi. Hyvinä esimerkkeinä ovat Eläke-Fennian ja Eläke-Tapiolan yhdistyminen v. 2014 ja ensi vuoden alusta tapahtuva Eteran ja Ilmarisen fuusiointi.

KAUKO TUUPAINEN

talousneuvos, eläkeläinen

Jyväskylä

 

Sitä saa, mitä tilaa

25.10.2017 11:55

 

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla, ke 25.10.2017

Perussuomalaisten eräs viesti on ollut ”Sitä saa, mitä tilaa”. Slogan on ollut osuva. Persujen eduskuntaryhmä meni puheenjohtaja Soinin esityksestä marjaan herrojen kanssa ja nyt koppa on tyhjä.

Äänestäjät petettiin toteuttamattomilla vaalilupauksella ja puolueen sääntöjen kaksi pykälän vaatimukset täysin unohtaen. Jyväskylän puoluekokouksen valintojen jälkeen puolueen linja on selkiintynyt. Puolue on karistanut oikeistolaisen politiikan viitan harteiltaan ja keskittyy jälleen rakentavaan oppositiopolitiikkaan.

Julkisuudessa on väitetty, ”etteivät perustettavan Sinisen tulevaisuuden puolueen jäsenet ole loikannneet mihinkään, vaan he ovat irtaantuneet Perussuomalaisista”.

Tämä pitää osin paikkansa. ”Sinisten puolueen” tulevaisuus vaikuttaa kylläkin huonolta. Tästä on olemassa selkeä esimerkki lähimenneisyydestä.

Vuonna 1972 oli SMP:n eduskuntaryhmässä 18 kansanedustajaa. Puolueen puheenjohtaja Veikko Vennamolla oli ryhmässä diktatoriset otteet, johon suivaantuneena ryhmän enemmistö (12 edustajaa) päätti irtaantua ryhmästä ja perustivat oman eduskuntaryhmänsä nimellä ”Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolue” (SKYP). Ryhmä järjestäytyi lähes päivälleen 45 vuotta sitten.

SKYP:n ryhmä sai puoluetukea 12 edustajalleen, mutta ”Siniset” jäävät nuolemaan näppejään, koska ”Lex Soini” evää alkuperäisestä eduskuntaryhmästä irtaantuneiden (lue: loikkareiden) edustajien tuen. Siniset menettävät siis paitsi puoluetukiosuutensa (n. 3 Me/v) myös arvokkaan puoluetoimiston tilat ja ryhmäkanslian henkilöstön tuen.

SKYP sai irtaantumistaan seuraavissa vaaleissa 1975 yhden kansanedustajan. Minä veikkaan Sinisille parempaa tulosta seuraavissa eduskuntavaaleissa eli jopa kahta edustajaa. Sitä saa, mitä tilaa.

KAUKO TUUPAINEN

Perussuomalaisten piirihallituksen jäsen

Jyväskylä

Edustaako eduskunta kansaa?

06.10.2017 18:44

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ke 04.10.2017

Suomen perustuslain 2 §:n 1 momentin mukaisesti ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”.

Olen viimeisen vuoden aikana todennut, ettei eduskunta edusta enää kansaa (lue: äänestäjiä), vaan valiokunnissa vierailleita ”asiantuntijoita”. Mihin on kadonnut edustajaehdokkaiden ennen vaaleja mainostama henkilökohtainen tieto, taito, kokemus ja näkemys?

Otanpa esimerkin. Jokin aika sitten eduskunta käsitteli Suomen Senioriliike ry:n vireille panemaa kansalaisaloitetta työeläkeindeksin muuttamisesta.

Aloitteen allekirjoitti 84 820 äänivaltaista Suomen kansalaista. Aloitteessa esitettiin, että Suomen Eduskunta ryhtyy lainsäädäntötoimiin nykyisen nk. taitetun indeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi.

Taitetun indeksin poistamisen puolesta olivat puhuneet sekä molempien vasemmistopuolueiden edustajat että perussuomalaisetkin viimeksi pidetyn eduskuntavaalin alla.

Hallitussopimukseen ei asia mahtunut, koska kokoomus ja keskusta eivät koskaan ole halunneet asiaa edistää, joten persutkin söivät sanansa.

Eniten minua ihmetyttää, vaikka kaikki finanssipolitiikkaa ymmärtävät tiedostavat, etteivät eläkerahastojen varat vähene senttiäkään indeksitarkistuksen johdosta, niin yksikään ulkopuolinen asiantuntija ei lausunut valiokuntakäsittelyssä asiasta sanaakaan.

Päinvastoin väitettiin, että rahastojen varat hupenevat ”alta aikayksikön”.

Tunnen myötä häpeää niiden 200 kansanedustajan puolesta, jotka unohtivat edustavansa kansaa kirjanoppineiden sijaan. Mihin katosi edustajien henkilökohtainen elämänkokemus ja vaalien alla annetut lupaukset?

Tänä vuonna on isoon salissa tulossa hallituksen esitys alkoholilain muuttamisesta. Olisiko nyt aika, että kansanedustajat päättävät – ilman ryhmäkuria – asiasta oman käsityksensä mukaisesti. Asiantuntijat eivät edusta kansalaisia, vaan omia itsekkäitä ajatuksiaan.

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä

 

Oma maa mustikka, muu maa mansikka

18.09.2017 09:07

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla la 16.9.2017

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin ja Vihreiden Touko Aallon lausunnot ovat herättäneet melkoista kritiikkiä varttuneiden suomalaisten joukossa.

Näinkö he arvostavat meitä eläkeläisiä ja ns. vähäväkisiä kansalaisia. Vanha suomalainen sanonta ”Omaa maa mansikka – muu maa mustikka” on puheenjohtajien lausunnoissa kääntynyt päälaelleen.

Yli 1,1 miljoonaa suomalaista elää köyhyysrajan alapuolella, mutta asia on esillä vain politiikkojen juhlapuheissa.

Suomalaiset köyhät jonottavat leipäjonoissa, mutta vasemmisto (myös demarit) ja vihreät ovat huolissaan vain paperittomista (lue: laittomasti maassamme oleskelevista) turvapaikanhakijoista.

Useat, vielä elossa olevista sotaveteraaneista, joutuivat alaikäisinä puolustamaan maamme itsenäisyyttä ja kummastelevat kun saman ikäiset miehet pakenevat kotimaistaan Suomeen nauttimaan suomalaisesta täyshoidosta.

Tätä porukkaa kehtaa Li Andersson vielä puolustaa, vaikka he ovat saaneet kielteisen ja lainvoimaisen päätöksen lähteä maastamme.

Ihmettelen, mikseivät arvon puheenjohtajat puolusta niitä suomalaisia, jotka ovat saaneet häädön kodeistaan mm. köyhyyden aiheuttamien vuokrarästien vuoksi.

En ole nähnyt yhtäkään toveria protestoimassa, kun perheen huonekalut on kannettu virkavallan toimesta kynnyksen ulkopuolelle. Tällaisia tapauksia oli Keski-Suomessakin viime vuonna yli sata ja kuluvalta vuodelta – tähän mennessä – saman verran.

Viestini onkin, että huolehditaan ensin oman maan hädänalaisista ja vasta sen jälkeen laillisista turvapaikanhakijoista, unohtaen tyystin karkotuspäätöksen saaneet.

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä

Perussuomalaisten kärkihankkeista

31.08.2017 09:18

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla to 31.8.2017

Kaupunginvaltuutettu Jorma Holmstedt (ex. ps.) kertoi eronsa syyksi, että perussuomalaisilla on vain kaksi kärkihanketta (maahanmuutto ja EU-kriittisyys). Hän antoi asiasta oman tulkintansa.

Viimeinen Perussuomalainen lehti (nro 8/2017) kertoi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meren todenneen ryhmän kesäkokouksessa mm. seuraavaa. ”Kärkihankkeitamme ovat esimerkiksi suomalaisten työllisyys, oikeudenmukainen sosiaalipolitiikka ja erilaisten kansalaisia kohdanneiden epäoikeudenmukaisuuksien korjaaminen”.

Kun tähän lisätään puolueemme sääntöjen 2 pykälän mukaisesti puolueemme tarkoitus ja laatu, jotka Timo Soinin johtamat hallituksen jäsenet unohtivat, niin ollaan perinteisellä peruspersujen (lue: nykyiset perussuomalaiset) linjalla.

Olen useasti todennut, etteivät perussuomalaiset ole sen enempää poliittisesti oikealla eivätkä vasemmalla, vaan pääasiassa oikeassa. Tästä periaatteesta Timo Soinin ryhmä luopui mennessään ”herrojen kanssa marjaan” ja hyväksyessään huonon hallitussopimuksen. Tällöin unohdettiin lapsiperheet, eläkeläiset, työttömät, opiskelijat, pien- ja perheyrittäjät, pienipalkkaiset kunnan toimihenkilöt, virkamiehet ja työntekijät ja osin myös maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittajat.

Nyt perussuomalaiset voivat nostaa em. asiat esille, ilman aiemman puoluejohdon rasitetta, joskin toistaiseksi vain oppositiosta käsin.

KAUKO TUUPAINEN

PS:n piirihallituksen jäsen

Jyväskylä

 

Pätkiikö Sari Essayahin muisti?

23.08.2017 16:03

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ke 23.8.2017

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayahin muisti pätkii joko tietoisesti tai tahallisesti, kun lueskelin mediasta hänen sanomaansa KD:n puoluekokouksen yhteydessä.

Hän otti puheessaan kantaa mm. lapsilisiin, kiinteistöveroon sekä asuntovelkojen korkovähennykseen ja korosti ek-ryhmänsä toimia niiden suhteen. Viesti oli, että vain hänen ryhmänsä on puolustanut kansalaisia.

Unohtiko Essayah, että ryhmän ollessa Kataisen sixback-hallituksen jäsen, niin hallitus leikkasi lapsilisiä 8 prosenttia eli 110 miljoonaa euroa.

Samainen hallitus nostatti kiinteistöverojen alarajoja siten, että joka viides Suomen kunta joutui tekemään samoin.

Kuntien kassaan kertyikin 48 miljoonaa euroa, mutta kunnat eivät hyötyneet korotuksista sentin senttiä, sillä hallitus vähensi samana vuonna maksettavia valtionosuuksia samaisella summalla.

Vuonna 2011 saivat asuntovelalliset vähentää velkojensa korot 100 prosenttisesti, mutta kristillisten päästyä hallitukseen vuonna 2012 vähennysoikeus putosi 85 prosenttiin ja on siitä lähtien tippunut vuosittain noin viisi prosenttiyksikköä.

Herääkin kysymys, miksei KD-ryhmä vastustanut korkojen vähennysoikeutta ollessaan hallituksen jäsen?

Summa summarum. Olen usein todennut, että ”suomalainen parlamentarismi on tiensä päässä”. Miksi?

Siksi, että oppositiossa ollessaan vaaditan eri toimintoihin melkoisia menonlisäyksiä, mutta kun ollaan hallituksessa, niin samoihin toimiin kohdistuu suuret menojen leikkaukset.

Tämän kaltaista toimintaa olen kutsunut oppositiossa olevien räksytykseksi.

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä

 

Yksityistämisessä jäitä hattuun, hallitus

12.08.2017 18:41

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla la 12.8.2017

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin johdolla aikoo hallitus jälleen kaupata kansainvälisille toimijoille meille suomalaisille kuuluvaa kansallisomaisuuttamme. Kyse on VR:n noin 4,5 miljardin euron omaisuudesta sekä VR:n liikennetoiminnasta.

Eikö hallitus ole oppinut mitään aiemmista hölmöilyistä? VR:n yksityistäminen on ollut esille jo vuosia sitten.

Muistelen omalta eduskuntakaudeltani, kun maaliskuussa 2013 täysistunnossa otin kantaa asiaan toteamalla mm. seuraavaa: ”Haluan muistuttaa Iso-Britanniasta. Siellähän kävi niin, kun rautarouva Margaret Thatcher päätti pääministerinä privatisoida Iso-Britannian rautatieliikenteen. Ostajia toki löytyi. Ensimmäisen kaupan jälkeen tehtiin toinen kauppa ja taidettiin tehdä kaikkiaan puolenkymmentä kauppaa, ennen kuin älyttiin ottaa rautatiet jälleen Iso-Britannian hallintaan ja huostaan. Siinä vaiheessa rautateiden kunto – puhumattakaan kalustosta – meni niin huonoksi, että kunnostaminen tuli erittäin kalliiksi Iso-Britannian veronmaksajille”.

Merkittävin moka Iso-Britanniassa oli myydä rataverkko pörssiyhtiöksi, jolloin omistajia kiinnosti enemmän osinkotuotot kuin rataverkon ylläpito.

Tämän kaltainen toiminta aiheutti mm. vuoden 2000 Hatfieldin suuronnettomuuden, kun yksityinen yhtiö ei ollut tehtäviensä tasolla ja valitsi lopulta konkurssin. Yhtiön rahat eivät riittäneet rataverkon kunnon palauttamiseen.

Suosittelenkin, että Eero Heinäluoman johtama tarkastusvaliokunta perehtyy asiaan ja kutsuu kuultavakseen vaikkapa Ruotsin valtiontalouden tarkastusviraston johtajana toimineen Claes Nordgrenin. Hän on perehtynyt valtion monopolien yksityistämiseen mm. Ruotsin rautateiden privatisointiin.

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä

 

Kelan hallinnosta

20.07.2017 09:41

Ilkka-lehti, su 9.7.2017 ja Keski-Uusimaa lehti su 9.7.2017

Kansanedustaja, Kelan valtuuston puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok) otti hiljattain kantaa Kelan eläkevirkoihin ja vaati niiden muuttamista määräaikaisiksi. Vaatimus on mielestäni oikeutettu.

Jos ja kun Sarkomaan esittämä asiantuntijaryhmä ryhtyy arvioimaan Kelan valvontaa ja tarkoituksenmukaisuutta sekä Kelan ja ministeriöiden toimivaltasuhteita nyt ja tulevaisuudessa, olisi syytä miettiä myös Kelan nykyistä hallintoa.

Hallintoa olisi syytä keventää, sillä eduskunnan valitsemaan valtuustoon kuuluu 12 henkilöä sekä heidän varahenkilöt ja Kelan hallitukseen maksimissaan 10 jäsentä. Kelan hallintoa valvovan valtuuston henkilömäärän vielä ymmärrän, mutta hallitusta olisi syytä pienentää merkittävästi. Onhan niin, ettei määrän vaan laadun tulisi ratkaista hallituksen koko.

Lopuksi totean, että eduskunta on valinnoissaan unohtanut tasa-arvolain periaatteet, sillä kuuluuhan Kelan 12 jäseniseen valtuustoon vain kolme miestä (tasa-arvolain mukaan minimi olisi viisi), naisia on valtuustossa yhdeksän.

KAUKO TUUPAINEN

Kelan ex. tilintarkastaja, talousneuvos

Jyväskylä