Jyväskylän Speaker' s Cornerin (Puhujan Kulman) 50. puhetilaisuus järjestettiin Vappuna 1.5.2017 Jyväskylän Kirkkopuistossa. Tilaisuus oli Kaken viimeinen juontokerta 11. vuoden aikana, olihan ensimmäinen puhetilaisuus 1O.9.2005. Kuvassa puhujat vasemmalta Henna Virkkunen, Jouni Vauhkonen, Kake, Kauko Isomäki ja Juhani Starczewski. Kuva: Tapani Mäki.

Yksityistämisessä jäitä hattuun, hallitus

12.08.2017 18:41

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla la 12.8.2017

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin johdolla aikoo hallitus jälleen kaupata kansainvälisille toimijoille meille suomalaisille kuuluvaa kansallisomaisuuttamme. Kyse on VR:n noin 4,5 miljardin euron omaisuudesta sekä VR:n liikennetoiminnasta.

Eikö hallitus ole oppinut mitään aiemmista hölmöilyistä? VR:n yksityistäminen on ollut esille jo vuosia sitten.

Muistelen omalta eduskuntakaudeltani, kun maaliskuussa 2013 täysistunnossa otin kantaa asiaan toteamalla mm. seuraavaa: ”Haluan muistuttaa Iso-Britanniasta. Siellähän kävi niin, kun rautarouva Margaret Thatcher päätti pääministerinä privatisoida Iso-Britannian rautatieliikenteen. Ostajia toki löytyi. Ensimmäisen kaupan jälkeen tehtiin toinen kauppa ja taidettiin tehdä kaikkiaan puolenkymmentä kauppaa, ennen kuin älyttiin ottaa rautatiet jälleen Iso-Britannian hallintaan ja huostaan. Siinä vaiheessa rautateiden kunto – puhumattakaan kalustosta – meni niin huonoksi, että kunnostaminen tuli erittäin kalliiksi Iso-Britannian veronmaksajille”.

Merkittävin moka Iso-Britanniassa oli myydä rataverkko pörssiyhtiöksi, jolloin omistajia kiinnosti enemmän osinkotuotot kuin rataverkon ylläpito.

Tämän kaltainen toiminta aiheutti mm. vuoden 2000 Hatfieldin suuronnettomuuden, kun yksityinen yhtiö ei ollut tehtäviensä tasolla ja valitsi lopulta konkurssin. Yhtiön rahat eivät riittäneet rataverkon kunnon palauttamiseen.

Suosittelenkin, että Eero Heinäluoman johtama tarkastusvaliokunta perehtyy asiaan ja kutsuu kuultavakseen vaikkapa Ruotsin valtiontalouden tarkastusviraston johtajana toimineen Claes Nordgrenin. Hän on perehtynyt valtion monopolien yksityistämiseen mm. Ruotsin rautateiden privatisointiin.

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä

 

Kelan hallinnosta

20.07.2017 09:41

Ilkka-lehti, su 9.7.2017 ja Keski-Uusimaa lehti su 9.7.2017

Kansanedustaja, Kelan valtuuston puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok) otti hiljattain kantaa Kelan eläkevirkoihin ja vaati niiden muuttamista määräaikaisiksi. Vaatimus on mielestäni oikeutettu.

Jos ja kun Sarkomaan esittämä asiantuntijaryhmä ryhtyy arvioimaan Kelan valvontaa ja tarkoituksenmukaisuutta sekä Kelan ja ministeriöiden toimivaltasuhteita nyt ja tulevaisuudessa, olisi syytä miettiä myös Kelan nykyistä hallintoa.

Hallintoa olisi syytä keventää, sillä eduskunnan valitsemaan valtuustoon kuuluu 12 henkilöä sekä heidän varahenkilöt ja Kelan hallitukseen maksimissaan 10 jäsentä. Kelan hallintoa valvovan valtuuston henkilömäärän vielä ymmärrän, mutta hallitusta olisi syytä pienentää merkittävästi. Onhan niin, ettei määrän vaan laadun tulisi ratkaista hallituksen koko.

Lopuksi totean, että eduskunta on valinnoissaan unohtanut tasa-arvolain periaatteet, sillä kuuluuhan Kelan 12 jäseniseen valtuustoon vain kolme miestä (tasa-arvolain mukaan minimi olisi viisi), naisia on valtuustossa yhdeksän.

KAUKO TUUPAINEN

Kelan ex. tilintarkastaja, talousneuvos

Jyväskylä

Poliititkotko vapaata riistaa?

08.07.2017 10:08

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla pe 7.7.2017

Olin viime keskiviikkona seuraamassa Jyväskylän Yliopistolla Agorassa keskustelutilaisuutta otsikolla ”Sananvapauden kriisi?”. Erittäin mielenkiintoisen alustuksen piti professori Kari Hokkanen (IIkan ex. päätoimittaja). Hän otti kantaa paitsi sananvapauteen myös politiikkojen arvosteluun mediassa.

Kansalaisten mielestä poliitikot ovat vapaata riistaa, joita saa arvostella ja haukkua lehdessä nimimerkkien takaa, mutta jotain rajaa minä kuitenkin toivon. Siksi kysynkin Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervolan mielipidettä politiikkojen julkiseen nimimerkkiarvosteluun tässä lehdessä?

On paikallaan, että johtavien politiikkojen tekoja ja tekemättä jättämisiä kritisoidaan lehden palstalla, mutta sen tulisi tapahtua arvostelijan omalla nimellä.

Näin tapahtuukin Keskisuomalaisen mielipidepalstalla, mutta verkkosivuilla esiinnytään nimimerkin takaa ja annetaan huutia poliittisille vastustajille valkoisten valheiden, valehtelun ja perättömien näkemysten perusteella.

Jotenkin ymmärrän lehden Lyhyet palstan tekstit, koska kirjoittajat ovat niistä maksaneet ja niiden poliittinen painoarvo on vaatimaton.

Mitä olet mieltä päätoimittaja Mervola, tiedostaen Kari Hokkasen näkemyksen?

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä

 

 

Maltti on valttia politiikassakin

20.06.2017 17:30

Keskisuomalaisen mielipidesivulla ti 20.6.2017

Jyväskylässä pidetty Perussuomalaisten XII Puoluekokous on herättänyt vilkasta keskustelua mediassa.  Syytä onkin, sillä kokouksen valinnat eivät tyydyttäneet kaikkia kokoukseen osallistuneita. Junttausta on harrastettu, mutta sitähän tehdään kaikissa puolueissa niin puolueen johtoon pyrkivien kuin heidän vastustajiensa toimesta.

Uutta ei ole sekään, että puolueen sisällä tapahtuu – jäsenten erimielisyydestä johtuvaa -hajaantumista. Oman yli 50-vuotisen urheilu-, ay- ja puoluetoimintani aikana on erimielisyyttä ollut TUL:n, SAK:n, SDP:n ja SMP:n keskuudessa. Jäsenistö on ollut aikansa hajallaan, mutta sopu on aina löytynyt.

Hajaannusta näyttää tulleen myös perussuomalaisten keskuuteen. Tuore puheenjohtaja Jussi Halla-aho joukkoineen valtasi perussuomalaisten puheenjohtajiston, joskin puolueen sääntöjen mukaisesti. Menettely ei ollut tyylikäs, mutta ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”, sanoo vanha sananlaskukin.

Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja on älykäs mies, vaikka hän on leimaantunut ns. yhden asian (maahanmuuton) vastustajaksi. Seurattuani neljän vuoden ajan Jussin toimintaa Eduskunnassa, uskon hänestä löytyvän potentiaalia toteuttaa myös ”vanhaa soinilaisuutta”, puolueemme sääntöjen mukaisista päämääristä ja tavoitteista.

Sääntöjen toisen pykälän mukaan perussuomalaisten tarkoituksena on huolehtia mm. lapsiperheistä, eläkeläisistä, työttömistä, opiskelijoista, pienipalkkaisista toimihenkilöistä ja työntekijöistä, pien- ja perheyrittäjistä sekä maa- ja metsätalouden harjoittajista.

Täytyy rehellisesti myöntää että lähes kaikki em. asiat puuttuvat nykyisestä hallitusohjelmasta, jonka perussuomalaisten puoluehallitus ja eduskuntaryhmä hyväksyivät pari vuotta sitten. Tästä syystä persujen gallup-kannatus jämähti pysyvästi alle kymmenen prosentin.  

Lopuksi totean, että maltti on valttia myös puoluepolitiikassa. Siksi aion jatkaa ps:n jäsenenä ja luotan siihen, että uusi puoluejohto kykenee palauttamaan kansalaisten luottamuksen puolueeseen ja ennen kaikkea huolehtimaan niistä tavoitteista, joista puolueen, piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten säännöissä mainitaan.

Haluan ymmärtää heitäkin, jotka ovat puoluekokouksen päätösten johdosta menettäneet ”poliittisen kotinsa”, mutta se on kuitenkin pientä verrattuna meihin, jotka olemme menettäneet lapsuuden kotimme ja joutuneet lähtemään evakkoon kauniista Karjalasta.

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä

Yhteinen valtiovarainministeriö veisi liittovaltioon

05.06.2017 08:41

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ma 5.6.2017

Kesäkuun alussa tuli julkisuuteen EU-komission ehdotus yhteisestä valtiovarainministeriöstä. Ehdotus tarkoittaisi EU-maiden yhteistä budjettia ja yhteistä velkavastuuta. Mielestäni esitys on kuolleena syntynyt.

Miksi? Siksi, että EU-maiden yhteisvelka lienee noin kahdeksan biljoonaa eli 8 000 miljardia euroa. Tästä hyötyisivät eniten maat, joiden velkojen määrä on reippaasti yli sadan prosentin verrattuna BKT:hen.

Tallaisia maita ovat mm. Kreikka (valtion velka yli 160 % BKT:sta), Italia (130 %) ja Portugali (125 %). Suomi on yksi vähiten velkaantuneista EU-maista (vajaa 55 %), vaikka tämän hetkinen velka (yli 103 miljardia euroa) on suuri.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä otti viime eduskuntakaudella tiukan otteen ns. liittovaltiokehitykseen ja pankkiunioniin, joihin yhteisen valtiovarinministeriön perustaminen eittämättä johtaisi.

Toivon, että nykyinen ryhmä pitää kiinni aiemmista periaatteistaan.

En tiedä millä tavalla EU-komission esittämä ”European Safe Asset” eli yhteinen sijoitustuote eroaa takavuosien yhteisestä talletussuojasta ja resoluutiorahastosta, mutta samaan lopputulemaan ilmeisesti pyritään.

Totean tämän myös siksi, että komissio haluaa pikaisesti saattaa loppuun pankkkiunionin. Onhan resoluutiorahaston tarkoituksena ajaa alas elinkelvottomat pankit, joita on satoja Euroalueen 6 000 pankin joukossa.

Suomelle ei pankkiunionista ole mitään hyötyä.

Tätä mieltä oli edellisellä kaudella mm. ministeri Alexander Stubb todetessaan blogissaan: ”Tiiviimpään yhteistyöhön kannattaa jäsenmaan mennä mukaan vain silloin kun siitä on sille hyötyä, eikä missään nimessä silloin kun siitä on sille haittaa”.

Olen hänen kanssaan tismalleen samaa mieltä.

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä

Mihin jäi edunvalvonta, EETU ry?

18.05.2017 17:31

Keskisuomalaisen mielipidepalsta to 18.5.2017

Poliittisten puolueiden ”yhteistyökumppaneina” toimivat eläkeläisjärjestöt (Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto ry, Kansallinen Senioriliitto ry, Kristillinen Eläkeliitto ry ja Svenska pensionärsförbundet rf.) perustivat 20.5.2006 Eläkeläisliittojen etujärjestön EETU ry:n.

EETU ry on rekisteröity yhdistys, jonka pitäisi edustaa yli 260 000 eläkeläistä. Yhdistys väittää, että sillä on toimivat ja vahvat yhteiskunnalliset suhteet niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Se väittää myös vahvistavansa eläkkeensaajien edunvalvontaa toimiessaan jäsenjärjestöjensä yhteistyöelimenä. Haluankin kysyä näin julkisesti, mitä hyötyä EETU ry:stä on eläkeläisille?

Vaalikaudella 2011–2015 otin eduskunnassa usein esille eläkeläisten ”kirosanan” taitetun indeksin ja sen mahdollisen poistamisen. Silloinen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok) toisti – kerta toisensa jälkeen – samaa liturgiaa, ettei se ole mahdollista ennen kuin asiaan on perinpohjaisesti tutustuttu.

Sosiaali- ja terveysministeriö asettikin 22.12.2011 työryhmän arvioimaan työeläkeindeksijärjestelmän mahdollisia muutostarpeita. Työryhmän loppuraportti valmistui 9.1.2013. Työryhmässä EETU ry:tä edustivat järjestöpuheenjohtaja Matti Hellsten ja järjestöpuheenjohtaja Jouni Mykkänen.

Reippaan vuoden pohdiskelun jälkeen työryhmä totesi, ettei se esitä nykyiseen työeläkkeiden tarkistusmenettelyyn muutoksia. Tähän ratkaisuun eivät EETU ry:n edustajat tyytyneet, vaan jättivät eriävän mielipiteen. He esittivät, että eläkkeiden tarkistuksessa ryhdytään käyttämään indeksiä, jossa palkkatason muutoksen paino on 30 % ja hintatason nousun paino 70 %. Lisäksi he esittivät, että indeksitarkistus tehdään kahdesti vuodessa saman mallin mukaan, joka oli käytössä vuosina 1977–1984.

Tähän EETU ry:n edustajien esitykset hyytyivätkin. Miksei yhdistys ottanut yhteyttä taustaryhmiin (kesk., vas., sdp, kok, kd ja rkp), kun valiokunnassa käsiteltiin Suomen Senioriliike – arvokkaan vanhenemisen puolesta ry:n puheenjohtaja Kimmo Kiljusen alullepanemaa kansalaisaloitetta taitetusta indeksistä? Mihin unohtuivat yhdistyksen yhteiskunnalliset suhteet tai väite eläkkeensaajien edunvalvonnan vahvistamisesta? Kysynkin toistamiseen, mitä hyötyä EETU ry:stä on eläkeläisille?

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen

Jyväskylä

 

Tiukka linja hallintarekisteriin

29.04.2017 09:35

Keskisuomalaisen mielipidepalsta, la 29.4.2017

Osallistuin eduskunnan asettaman tarkastusvaliokunnan kokoukseen, kun verotusneuvos Markku Hirvonen totesi jo viisi vuotta sitten, että valtio menettää vuosittain noin 800 miljoonaa euroa verotuloja kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvän harmaan talouden seurauksena.

Menetykset ovat pääosin seurausta arvopaperiomistuksen nimettömyydestä. Tällöin osakkeiden tosiasiallista omistaa ei tarvitse selvittää osinkoja maksettaessa. Myöskään pörssissä toimivilta ulkomaisilta etävälittäjiltä ei vaadita tietoja suomalaisten asiakkaiden arvopaperikaupoista.

Onko niin, että julkisuteen jälleen tullut hallintarekisteri on tarkoitettu palvelemaan vain finanssimaailman ja suurten sijoittajien tarpeita? Palveleehan hallintarekisteri ensisijaisesti niitä, jotka haluavat pitää osakeomistuksensa salassa.

Väitän, että kysymys ei ole ainoastaan merkittävistä veromenetyksistä. Kysymys on myös yritysomistusten salaamisesta ja sen myötä talousrikollisuudesta ja korruptiosta.

Tuolloin, jo vuosia sitten, kerrottiin, että poliisiviranomaisilla on uudistukseen erittäin kielteinen kanta. Polisi ei pysty tunnistamaan suomalaista sijoittajaa eikä paljastamaan väärinkäytöksiä. Heidän kertoman mukaan järjestäytyneet rikollisryhmät olivat jo tuolloin kiinnostuneita hallintarekisteröinnistä.

En tiedä, että onko verottajan näkemys muuttunut, mutta asian ollessa esillä vuosia sitten, heidän näkemys hallintarekisteriin oli kriittinen.

Verottaja totesi jo tuolloin, että tiukan pankkisalisuuden massa toimiva säilyttäjä tai etävälittäjä on oma-aloitteisesti antanut vuosi-ilmoituksen. Eräs ongelma on ollut, ettei verottaja saa aina ilmoituksia saaduista osingoista.

Toivonkin, että perussuomalaiset säilyttävät edelleen tiukan otteen hallintarekisteriin, jottei osakeomistusten julkisuus heikkene jatkossakaan.

KAUKO TUUPAINEN

talousneuvos

Jyväskylä

 

Vielä puhetta taitetusta indeksistä

23.04.2017 08:36

Keskisuomalaisen mielipidesivulla la 22.4.2017

Taina Hämäläinen Muuramesta oli oikeassa kirjoittaessaan 8.4. tällä palstalla otsikolla ”Väärää tietoa taitetusta indeksistä”.  Syy ei todellakaan ollut Esko Ahon hallituksen, vaan Paavo Lipposen sateenkaarihallituksen.

Paavo Lipposen sateenkaarihallitus (sdp, kok, vas, vihr ja rkp) teki päätöksen ns. taitetusta indeksistä.

Ratkaisun piti olla tilapäinen, mutta se on ollut voimassa jo reippaat parikymmentä vuotta.

Tällä hallituskaudella ei muutosta tapahdu, koska eduskunnan kaikki ryhmät ovat niin sopineet.

Ihmettelen kuitenkin, että mikseivät sdp ja vasurit lunasta aiempia lupauksiaan indeksin poistosta, vaikka kyseiset puolueet käyttävät valtaa SAK:ssa, joka on merkittävä sopijapuoli kolmikannassa.

Nyt olisi korkea aika tehdä jotain, sillä muutoin saamme vain toivoa eläkeläisten ”kirosanan” taitetun indeksin, poistamista vielä seuraavat 20 vuotta.

Kauko Tuupainen

Jyväskylä

 

Kokouspalkkiot puhuttavat valtuustossa

01.04.2017 10:22

Keskisuomalaisen mielipidepalsta, pe 31.3.2017

Alkuperäinen otsikko: ”Kukahan se on rahastanut?”

Seurasin Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokousta maanantaina 27.3. kotonani. Eräs keskustan kaupunginvaltuutettu, joka joulukuussa 2014 loikkasi perussuomalaisten valtuustoryhmästä, kritisoi voimakkaasti kokouspalkkioiden korottamista.

Tätä hän perusteli sitä sillä, että työssä olevien ja eläkeläistenkään tulot eivät ole kasvaneet. Perustelu ontui ainakin hänen kohdaltaan.

Miksi? Siksi, että kun on kahminut itselleen useita luottamustoimia, niin kyllä maksetuilla palkkiot riittävät.

Kyseinen valtuutettu halusi loikkauksestaan huolimatta säilyttää perussuomalaisilta saamansa mandaatit eli nauttia nauttia niin kaupunkirakennelautakunnan kuin maakuntavaltuuston ja Keski-Suomen liiton tarkastuslautakunnan maksamista palkkioista.

Kauko Tuupainen

Jyväskylä

 

 

Vanha aloite kurittomille pyöräilijöille

07.03.2017 09:26

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ma 6.3.2017

Ksml kertoi 2.3.2017 kuinka ”Yli neljännes pyöräilee Jyväskylässä vastoin sääntöjä”. Olen todennut saman jo toistakymmentä vuotta sitten. Teinkin 27.10.2003 valtuustoaloitteen otsikolla ”Kevyen liikenteen väylien merkitseminen selkeästi”.

Aloitteessa totesin mm., että ”Erityisesti kaupungin keskustassa on ollut ongelmia kevyen liikenteen sujumisessa, kun pyöräilijät käyttävät pelkästään jalankululle tarkoitettuja jalkakäytäviä”.

Esitykseni oli, että ”Niille väylille, joissa on sallittu sekä jalankulku että pyöräily, maalattaisiin katuun selkeästi asiasta kertovat merkinnät. Ne väylät, joissa merkintää ei ole, olisivat vain ja ainoastaan jalankulkijoiden käytössä”.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi aloitteen kokouksessaan 5.4.2004. Toivoisinkin, että ao. virkamiehet tutustuvat päätökseen ja toimivat sen mukaisesti.

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä