Kake kävi pyörittämässä Bingoa 6.3.2018 Jyvässeudun Kuulo ry:n kuukausitapaamisessa. Pelaajina oli parikymmentä yhdistyksen jäsentä, joista viisi ensikertalaista. Kuva: Alpo Pulkkanen

Kenellä lie yhden asian liike, Torvinen ?

06.04.2018 16:49

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla pe 6.4.2018

Alkuperäinen otsikko: Kukahan edustaa yhden asian liikettä, Torvinen?

Perussuomalaisten siivellä eduskuntaan päässeiden Sinisten äänitorvi, puoluesihteeri Torvinen sanoo heillä olevan monipuolinen ohjelma, kun perussuomalaiset ovat vain yhden asian liike.

Mielestäni asiat ovat päinvastoin. Nykyisillä perusuomalaisten siipeilijöillä on vain yksi liike: ”pysyä hallituksessa hinnalla millä hyvänsä”.

Mihin ovat unohtuneet mm. lapsiperheet, eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat, joiden puolesta perussuomalaisten on – sääntöjensä mukaisesti – tarkoitus toimia? Kaikki tavoitteemme myytiin, jotta kelvattiin Sipilän (kesk) hallituksen myötäjuoksijoiksi ja oikeistolaisen politiikan toteuttajiksi.

Totesin PS:n Lahden puolueneuvoston kokouksessa 11.6.2016 puheenjohtaja Timo Soinin läsnä ollessa: ”jos hallitusohjelmaa ei edes yritetä muuttaa puolueemme tavoitteiden mukaiseksi, niin neljä ministeriä maksaa meille 400 valtuustopaikkaa tulevissa kuntavaaleissa”. Olin hieman väärässä. Menetimme 426 paikkaa.

Jyväskylän puoluekokouksen jälkeen uusiutui puolueemme johto täydellisesti ja nyt ”lakaisevat uudet luudat”.  Nyt pidetään kiinni vaalilupauksistamme ja sääntöjemme määräyksistä. Kun näin tehdään, niin – pettureista huolimatta – kannatuksemme kasvaa ja luottamus perussuomalaisiin palaa ennalleen tulevissa maakunta- ja eduskuntavaaleissa.

KAUKO TUUPAINEN

PS:n K-S:n piirihallituksen jäsen

Jyväskylä

 

Oikeudenmukaisuutta kustannusten jakoon

26.02.2018 11:01

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla, ke 21.2.2018

Ihmettelen eräiden nykyisten valtuutettujen näkemystä siitä, mitä kaupunkilaisten verorahoilla kustannetaan.

Aikoinaan olivat etusijalla kaupunkilaiset, jotka olivat yhteiskunnan tuen tarpeessa. Nyt eräät hehkuttavat “laittomasti maassa olevien” puolesta unohtaen tyystin ns. vähäväkiset kaupunkilaiset.

En vastustaisi asiaa, jos maksaja olisi vaikkapa EU tai hätätilassa Suomen valtio, mutta molemmat yhteisöt ovat tällä hetkellä melkoisessa velkakierteessä ja tilanne vain pahenee.

Suomen valtio ottaa tänä vuonna uutta velkaa 18,1 miljardia euroa, josta käytetään vanhojen velkojen lyhennyksiin ja kuoletuksiin 15 miljardia eli nettovelan määrä on tällä hetkellä 3,1 miljardia euroa.

Valtion velan määrä noussee tämän vuoden lopulla noin 110 miljardiin euroon ja korkojen osuus on 1,2 miljardin euron luokkaa. Jos ja kun korot nousevat vaikkapa yhdellä prosenttiyksiköllä, niin se merkitsee yhden miljardin ja rapiat päälle lisäystä valtion vuosittaisiin korkomenoihin.

Samoin on tilanne EU:ssa, jonka talous huononee entisestään Iso-Britannian lähdön myötä.

Muistini mukaan pari vuotta sitten EU:n vuosibudjetti oli lähes 140 miljardia euroa ja kattamattomat vastuut eli EU:n komission sitoumukset jäsenmaiden investointeihin noin 200 miljardia euroa.  Revi siitä helpotuksia jäsenmaiden maksuihin.

Ne nousevat varmasti myös Suomen osalta. Onhan Suomi maksanut jäsenmaksuina viimeisen viiden vuoden eli vuosien 2012–2016 aikana nettona 2,853 miljardia euroa eli keskimäärin 571 miljoonaa euroa vuosi. Näillekin euroille olisi ollut käyttöä myös KotiSuomessa.

Jos ja kun maahanmuuttajien määrää lisätään Suomessa, niin viime kädessä maksumiehinä tulisi toimia maakunnat eli Keski-Suomessa maakuntaliitto, jolloin kustannus jakautuisi kaikkien maakunnan kuntien kesken, myös niiden, jotka eivät halua ottaa pakolaisia omaan kuntaansa.

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä

 

Perussuomalaiset ”Marathonin” käännepisteessä

31.01.2018 10:44

Perussuomalainen-lehti, Blogit 31.1.2018

Tästä on hyvä jatkaa, totesi eräs kaverini Jyväskylän Kävelykadulla, kun viimeksi pidettyjen vaalien tulos oli selvinnyt. Hän on oikeassa.  Olemme saavuttaneet käännekohdan perusuomalaisten poliittisella marathonilla.  Alkukilometrit (lue: alkukuukaudet) olivat todella takkuista aikaa, kun jatkuvasti sai selvitellä puoluejohdon vaihtoon johtaneita syitä. Nyt menee hyvin ja tasaisella vauhdilla pääsemme maaliin (tuleviin vaaleihin) hyvällä tuloksella.

Olen ollut mukana puoluepoliittisessa toiminnassa yli 50 vuotta ja olen varma, että tulemme pärjäämään seuraavissa maakuntavaaleissa ja eduskuntavaaleissa erittäin hyvin. Olettaen, että istuva hallitus saa maakuntavaalit aikaiseksi.

Hyvään tulokseen pääseminen edellyttää kuitenkin, että istuvat kansanedustajat malttavat lähteä omilta kotikonnuiltaan kiertämään muutakin kuin tahkoa eli suuntavat matkojansa maakuntiin. Erityisesti puolueen ykkösketju Halla-aho, Huhtasaari ja Eerola ovat ”kovaa kamaa” täällä Keski-Suomessakin.

Toivon myös, että maahanmuuttokriittisyyden lisäksi, jokainen kansanedustaja ja puolueaktiivi tutustuu puolueemme, piirijärjestöjemme sekä paikallisyhdistystemme sääntöjen toiseen (2) pykälään, josta ilmenee puolueemme tarkoitus ja toimintamme laatu. Siihen kiteytyy puoluetoimintamme ”punainen lanka”.

Lopuksi nostan korkealle perussuomalaisen kansanedustaja Toimi Kankaanniemen ja Arja Juvosen kannattaman ponsiehdotuksen, koskien työelämän muutosta, jolla ns. taitettu indeksi palautetaan pieni- ja keskituloisten eläkkeensaajien osalta 50–50 indeksiksi asteittain vuoteen 2022 mennessä. Tähän ponteen yhtyi eduskunnan ps-ryhmä.

Ehdotuksesta äänestettiin täysistunnossa viime vuoden lopulla eli 20.12.2017, jolloin se kaatui äänin 166–19, tyhjää äänesti yksi ja poissa oli 13 edustajaa. Ihmettelen, että miksi Sinisten eduskuntaryhmä äänesti vastaan, vaikka entisinä ps-jäseninä he eduskuntavaalien alla lupasivat puolustaa työeläkeläisiä.

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä

 

 

 

SAK ja taitettu indeksi

31.01.2018 10:40

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla la 27.1.2018

On erinomainen asia, että SAK:n jäsenliitot puolustavat jäseniään ns. työttömien aktivointimallin käyttöönotossa.  Olisiko SAK:n syytä puolustaa myös eläkkeelle siirtyneitä jäseniään? Ihmettelen, miksi SAK  ”ei lotkauttanut korvaansa” , kun eduskunta käsitteli Kimmo Kiljusen ja kymmenien tuhansien muiden suomalaisten kansalaisaloitte, koskien ns. taitetun indeksin poistamista –  viime vuoden lopulla eduskunnassa.

Olen itse ollut SAK:n kahden liiton (Liikeliitto ja KTV/JHL) maksava jäsen yli 50 vuotta ja toivon, että SAK jäsenliittoineen ottaisi kantaa myös ns. taitetun indeksin poistamiseen, koska on ollut aikoinaan sopimassa sen jäädyttämisestä yhtenä ns. kolmikannan (valtio, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt) osapuolena.

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen

Jyväskylä

Olisiko kunnallisverotus syytä muuttaa progressiiviseksi?

09.01.2018 17:00

Perussuomalainen-lehti,  Blogi/Kauko Tuupainen 9.1.2018

Suomessa on viime vuosina puhuttu kunnallisverotuksen oikeellisuudesta. Syytä onkin, sillä nykyinen verotuskäytäntö on kaukana kuntalaisten oikeudenmukaisesta verotuksesta. Myös kunnallisveroa on syytä periä kuntalaisten maksukyvyn mukaisesti.

Useat kunnat nostavat vuosittain perimiään taksoja. tariffeja ja kiinteistöverojaan pitääkseen kunnallisveroprosentin tietoisesti alhaalla. Menettely ei tee oikeutta pienituloisille eläkeläisille, työttömille eikä muille vähävaraisille.

Kun puhutaan liennytyksestä, niin mielestäni olisi pieni- ja keskituloisten kansalaisten nettotulojen lisääminen. Tämä onnistuisi parhaiten muuttamalla kunnallisvero progressiiviseksi. Ei ole oikein, että Manner-Suomen korkeimmilla kunnallisveron kunnilla Jämijärvi, Reisjärvi ja Teuva (22,50 %) ja halvimman Kauniainen (17,00 %) perittävän kunnallisveron ero on 5,5 prosenttiyksikköä.

Edustan näkemystä, että jos palkka tai eläke on vaikkapa 30 000 euroa vuodessa, niin siitä tulisi maksaa saman verran veroa kunnalle, olipa verovelvollisen asunto, Helsingissä, Jyväskylässä, Jämijärvellä, Järvenpäässä tai Kurikassa.

Valtionverotuksen alaraja on tällä hetkellä 16 900 euroa. Vastaavan kaltainen alaraja tulisi asettaa myös kunnallisverotukseen. Se voisi olla suuruusluokkaa 13 000 euroa, jolloin esimerkiksi omaishoitajat ja muut todella pienituloiset saisivat nykyisen palkkatulonsa verottomana.

Kunnallisverotuksen progressiivisuuden myötä siirtyisimme kohti oikeudenmukaisempaa verotusta, perusteena verovelvollisen tulot eli todellinen maksukyky. Tämä edellyttää kuntien verotuskäytännön radikaalia muutosta. Olen tietoinen, että verotuksen efektiivisyydestä johtuen, myös kunnallisverotus on jo nyt osittainen progressiivinen, joten siirtymistä astetta ylöspäin eli täydelliseen progressiivisuuteen on syytä harkita.

KAUKO TUUPAINEN

talousneuvos, eläkeläinen

Jyväskylä

Verotuksen häviäjiä ovat kaupunkilaiset työeläkeläiset

09.01.2018 16:02

Keskisuomalaisen mielipidesivulla ti 9.1.2018

Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola otti kolumnissaan 5.1.2018 kantaa mm. kuntien veroprosentteihin. Manner Suomen tuloveroprosentti on tänä vuonna keskimäärin 19,87, kun se vuonna 1990 oli vain 16,47 %.

Hän tulkitsi, että kuntaverotuksen kiristymisen eräänä syynä on kuntien palvelujen lisääminen ja että kunnat ovat muuttuneet tehottomiksi.  En kiistä kumpaakaan argumenttia.

Jyväskylän kaupungin palveluja lisättiin varsinkin 1980-luvulla, jolloin joka syksy valtuustossa hyväksyttiin uusia virka- ja toimipaketteja, koska se oli kaupungille edullista. Palkoista kertyvät verotulot ja henkilöstöön kohdistuvat valtionosuudet olivat suuremmat kuin heille maksettavat palkat. Tämä hullutus päättyi 1990-luvulla Neuvostoliiton kaupan laantuessa ja valtion talousvaikeuksien kasvaessa.

Eräs syy kunnallisverojen korotuksiin on jo useita vuosia ollut kuntien valtionosuuksien merkittävä vähentyminen ja se, että eduskunnan päätöksillä on kunnallisverotuksessa tehtäviä vähennyksiä lisätty. Menettelystä ovat kärsineet eniten työeläkkeellä olevat kaupunkilaiset, koska heitä ei koske tulonhankintaan liittyvät vähennykset. Tästä johtuu, että ns. efektiivinen veroprosentti on Jyväskylässäkin jo 15 prosentin luokkaa.

Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka Jyväskylän kunnallisveroprosentti on 20, niin sen suuruisena sitä maksavat vain eläkeläiset, kun työelämässä olevia kaupunkilaisia verotetaan keskimäärin viisi prosenttiyksikköä pienemmällä prosentilla. Kunnallisverotuksessa päästään tasa-arvoon vain siten, että eläketuloon liittyvää vähennystä korotetaan tai työelämässä olevien vähennyksiä vähennetään. Myönnän, että tämä on utopistinen ajatus.

Mitä kuntien tehottomuuteen tulee, niin en kiistä Mervolan väitettä. Otanpa vain yhden esimerkin alueelta, jonka tunnen. 1980- luvulla kaupungin talousarviot ja tilinpäätökset laativat viime kädessä kaupungin rahatoimiston virkailijat. Toimiston johtoon kuuluivat kaupunginkamreeri ja talousarviopäällikkö. Vuosittaiset talousarviot ja tilinpäätökset tehtiin tuolloin suhteellisesti pienemmällä henkilöstöllä.

Talousarvio oli nykyistä selkeämpi eli luettavampi kuin nykyisin. Valtuutetut tiesivät yksityiskohtaisesti – talousarvion hyväksyessään – mistä rahat tulevat ja mihin ne menevät. Syynä oli se, että lautakunnat joutuivat perustelemaan kaikki tulonsa ja menonsa  e n n e n  valtuuston talousarviokokousta. Nykykäytännössä annetaan toimialoille satoja miljoonia euroja ja toimialan virkamiehet päättävät rahoista toki lautakuntien siunauksella.

Eräänä esimerkkinä kaupungin kirjanpidon nykytasosta kertoo se, ettei Talouskeskus-liikelaitos kykene selvittämään maahanmuutosta Jyväskylälle aiheutuneita vuosittaisia nettokustannuksia.

KAUKO TUUPAINEN

talousneuvos, eläkeläinen

Jyväskylä

Työeläkerahastojen kasvu jatkuu

23.11.2017 12:32

Suur-Jyväskylän lehden mielipidepalstalla ke 22.11.2017

Olen jo aiemmin todennut (Ksml 20.6.2016), että ”Eläkerahastojen varat riittävät taitetun indeksin maksuun”. Laskeskelin tuolloin eläkerahastojen varojen ollessa 180 miljardia euroa, että jos vuosittainen sijoitustuotto on ”vain” 5 %, rahastojen vuotuinen käyttö eläkkeiden maksuun 5 Mrde, niin rahastojen pääoma on vuonna 2060 noin 779 Mrde. Yksikään ns. asiantuntija ei kiistänyt laskelmaani.

Viimeisten tietojen mukaan rahastot todella jatkuvat kasvuaan, tasearvon ollessa tällä hetkellä noin 200 Mrde.

Arvostettu finanssipolitiikan asiantuntija, professori Heikki Hiilamo on lausunut, ”Suomen hyvän luottoluokituksen syy on pitkälti eläkerahastojen muodostama puskuri. Tästä syystä maamme luottokelpoisuus on korkeampi kuin sen pitäisi olla.

Kaikki istuvat kansanedustajat pitävät tärkeänä sitä, että rahastot jatkavat kasvuaan, kun me työeläkkeellä olevat haluaisimme käyttää rahastoja niiden perimmäiseen tarkoitukseen eli eläkkeiden tarkistuksiin. Totuushan on, ettei rahastoista ole viimeisen 50 vuoden aikana nostettu sentin senttiä eläkkeiden maksuun.

Yli 50 vuotta puoluepolitiikassa mukana olleena ja sitä aktiivisesti seuranneena, haluankin esittää julkisen kysymyksen, että mihin maatamme ollaan viemässä?

Pankkiunioniin mentiin, vaikka perussuomalaiset sitä edellisellä eduskuntakaudella voimakkaasti vastustivat. Onko seuraava tavoite Euroopan yhteinen valtiovarainministeriö ja jäsenmaiden yhteinen budjetti? Onhan EMU eli Euroopan unionin talous-ja rahaliitto jo nyt merkittävä instituutio EU:n jäsenmaiden yhdentymisessä.

Arvostamani kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd) on pari-kolme kertaa todennut, että Äänekosken uusi biomassatehdas tuo vuosittain vientituloja Suomeen 500 miljoonaa euroa. Se on iso kasa rahaa, mutta yhtä paljon (500 Me) maksaa Suomen yksityisten eläkerahastojen hallinto meille eläkeläisille.

Mielestäni olisikin syytä jatkaa yksityisten eläkeyhtiöiden fuusiointia hallintokulujen minimoimiseksi. Hyvinä esimerkkeinä ovat Eläke-Fennian ja Eläke-Tapiolan yhdistyminen v. 2014 ja ensi vuoden alusta tapahtuva Eteran ja Ilmarisen fuusiointi.

KAUKO TUUPAINEN

talousneuvos, eläkeläinen

Jyväskylä

 

Sitä saa, mitä tilaa

25.10.2017 11:55

 

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla, ke 25.10.2017

Perussuomalaisten eräs viesti on ollut ”Sitä saa, mitä tilaa”. Slogan on ollut osuva. Persujen eduskuntaryhmä meni puheenjohtaja Soinin esityksestä marjaan herrojen kanssa ja nyt koppa on tyhjä.

Äänestäjät petettiin toteuttamattomilla vaalilupauksella ja puolueen sääntöjen kaksi pykälän vaatimukset täysin unohtaen. Jyväskylän puoluekokouksen valintojen jälkeen puolueen linja on selkiintynyt. Puolue on karistanut oikeistolaisen politiikan viitan harteiltaan ja keskittyy jälleen rakentavaan oppositiopolitiikkaan.

Julkisuudessa on väitetty, ”etteivät perustettavan Sinisen tulevaisuuden puolueen jäsenet ole loikannneet mihinkään, vaan he ovat irtaantuneet Perussuomalaisista”.

Tämä pitää osin paikkansa. ”Sinisten puolueen” tulevaisuus vaikuttaa kylläkin huonolta. Tästä on olemassa selkeä esimerkki lähimenneisyydestä.

Vuonna 1972 oli SMP:n eduskuntaryhmässä 18 kansanedustajaa. Puolueen puheenjohtaja Veikko Vennamolla oli ryhmässä diktatoriset otteet, johon suivaantuneena ryhmän enemmistö (12 edustajaa) päätti irtaantua ryhmästä ja perustivat oman eduskuntaryhmänsä nimellä ”Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolue” (SKYP). Ryhmä järjestäytyi lähes päivälleen 45 vuotta sitten.

SKYP:n ryhmä sai puoluetukea 12 edustajalleen, mutta ”Siniset” jäävät nuolemaan näppejään, koska ”Lex Soini” evää alkuperäisestä eduskuntaryhmästä irtaantuneiden (lue: loikkareiden) edustajien tuen. Siniset menettävät siis paitsi puoluetukiosuutensa (n. 3 Me/v) myös arvokkaan puoluetoimiston tilat ja ryhmäkanslian henkilöstön tuen.

SKYP sai irtaantumistaan seuraavissa vaaleissa 1975 yhden kansanedustajan. Minä veikkaan Sinisille parempaa tulosta seuraavissa eduskuntavaaleissa eli jopa kahta edustajaa. Sitä saa, mitä tilaa.

KAUKO TUUPAINEN

Perussuomalaisten piirihallituksen jäsen

Jyväskylä

Edustaako eduskunta kansaa?

06.10.2017 18:44

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ke 04.10.2017

Suomen perustuslain 2 §:n 1 momentin mukaisesti ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”.

Olen viimeisen vuoden aikana todennut, ettei eduskunta edusta enää kansaa (lue: äänestäjiä), vaan valiokunnissa vierailleita ”asiantuntijoita”. Mihin on kadonnut edustajaehdokkaiden ennen vaaleja mainostama henkilökohtainen tieto, taito, kokemus ja näkemys?

Otanpa esimerkin. Jokin aika sitten eduskunta käsitteli Suomen Senioriliike ry:n vireille panemaa kansalaisaloitetta työeläkeindeksin muuttamisesta.

Aloitteen allekirjoitti 84 820 äänivaltaista Suomen kansalaista. Aloitteessa esitettiin, että Suomen Eduskunta ryhtyy lainsäädäntötoimiin nykyisen nk. taitetun indeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi.

Taitetun indeksin poistamisen puolesta olivat puhuneet sekä molempien vasemmistopuolueiden edustajat että perussuomalaisetkin viimeksi pidetyn eduskuntavaalin alla.

Hallitussopimukseen ei asia mahtunut, koska kokoomus ja keskusta eivät koskaan ole halunneet asiaa edistää, joten persutkin söivät sanansa.

Eniten minua ihmetyttää, vaikka kaikki finanssipolitiikkaa ymmärtävät tiedostavat, etteivät eläkerahastojen varat vähene senttiäkään indeksitarkistuksen johdosta, niin yksikään ulkopuolinen asiantuntija ei lausunut valiokuntakäsittelyssä asiasta sanaakaan.

Päinvastoin väitettiin, että rahastojen varat hupenevat ”alta aikayksikön”.

Tunnen myötä häpeää niiden 200 kansanedustajan puolesta, jotka unohtivat edustavansa kansaa kirjanoppineiden sijaan. Mihin katosi edustajien henkilökohtainen elämänkokemus ja vaalien alla annetut lupaukset?

Tänä vuonna on isoon salissa tulossa hallituksen esitys alkoholilain muuttamisesta. Olisiko nyt aika, että kansanedustajat päättävät – ilman ryhmäkuria – asiasta oman käsityksensä mukaisesti. Asiantuntijat eivät edusta kansalaisia, vaan omia itsekkäitä ajatuksiaan.

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä

 

Oma maa mustikka, muu maa mansikka

18.09.2017 09:07

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla la 16.9.2017

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin ja Vihreiden Touko Aallon lausunnot ovat herättäneet melkoista kritiikkiä varttuneiden suomalaisten joukossa.

Näinkö he arvostavat meitä eläkeläisiä ja ns. vähäväkisiä kansalaisia. Vanha suomalainen sanonta ”Omaa maa mansikka – muu maa mustikka” on puheenjohtajien lausunnoissa kääntynyt päälaelleen.

Yli 1,1 miljoonaa suomalaista elää köyhyysrajan alapuolella, mutta asia on esillä vain politiikkojen juhlapuheissa.

Suomalaiset köyhät jonottavat leipäjonoissa, mutta vasemmisto (myös demarit) ja vihreät ovat huolissaan vain paperittomista (lue: laittomasti maassamme oleskelevista) turvapaikanhakijoista.

Useat, vielä elossa olevista sotaveteraaneista, joutuivat alaikäisinä puolustamaan maamme itsenäisyyttä ja kummastelevat kun saman ikäiset miehet pakenevat kotimaistaan Suomeen nauttimaan suomalaisesta täyshoidosta.

Tätä porukkaa kehtaa Li Andersson vielä puolustaa, vaikka he ovat saaneet kielteisen ja lainvoimaisen päätöksen lähteä maastamme.

Ihmettelen, mikseivät arvon puheenjohtajat puolusta niitä suomalaisia, jotka ovat saaneet häädön kodeistaan mm. köyhyyden aiheuttamien vuokrarästien vuoksi.

En ole nähnyt yhtäkään toveria protestoimassa, kun perheen huonekalut on kannettu virkavallan toimesta kynnyksen ulkopuolelle. Tällaisia tapauksia oli Keski-Suomessakin viime vuonna yli sata ja kuluvalta vuodelta – tähän mennessä – saman verran.

Viestini onkin, että huolehditaan ensin oman maan hädänalaisista ja vasta sen jälkeen laillisista turvapaikanhakijoista, unohtaen tyystin karkotuspäätöksen saaneet.

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä