Keskisuomalaisen mielipidepalsta ma 18.01.2010
Useat kaupunkilaiset ovat ottaneet minuun yhteyttä, jotta selvittäisin maisteri Wolmar Schildtin lahjoittaman maa-alueen historian kaupungin uimalaitosta varten. Taustalla on ollut näkemys, ettei lahjoitusmaata nykypolvi voi kaavoittaa muuhun kuin uimalaitostoimintaa varten.
Olen tutkinut asian kaupunginarkiston työntekijöiden avustamana. On totta, että maisteri Wolmar Schildt kirjoitti kirjeessään 1.7.1941 kaupungille seuraavaa: ”Poistaakseni erään ajankohtaisen puutteen ja samalla saadakseni järjestyksen aikaan omistamani Kortesuon rantamilla Tuomiojärvellä, pyydän saada lahjoittaa Jyväskylän kaupungille hehtaarin suuruisen alueen Taulumäen suksimäen alta, uimalaitosta varten. Kun kaupunki tietämäni mukaan on jo muille puolille aluettaan järjestänyt uimapaikkoja, tulisi tämä palvelemaan lähinnä nisulalaisia.”
Kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 11.7.1941, § 462 ja merkitsi asian tiedoksi. Samalla se päätti, että ”kun oli ilmeistä, ettei lahjoitettu 1 hehtaarin alue ollut riittävä kaupungin uutta uimalaitosta varten, jonka yhteyteen todennäköisesti tulisi laitettavaksi myöskin hiekkaranta, kaupunginhallitus päätti tiedustella, voisiko kaupunki sada ostaa noin yhden hehtaarin suuruisen lisäalueen Kortesuon kartanon toiselta omistajalta kapteeni Yrjö Schildtiltä.”
Kapteeni Yrjö Schildt tarjosikin 14.10.1941 päivätyssä kirjeessään noin hehtaarin suuruista maa-aluetta kaupungille 30 markan hintaan neliömetriltä. Kaupunginhallitus päätti 17.10.1941, § 634, että ”ottaen huomioon, että tarjottu lisäpalsta tulisi olemaan puistoaluetta ja ettei kaupunki sitä välttämättä tarvitse, kaupunginhallitus piti pyydettyä hintaa liian korkeana, joten tarjousta ei voi hyväksyä”.
Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 16.4.1943, § 73 antaa valtuutuksen ostaa Nisulan talon kantatilan ja 36 muuta sanottuun taloon kuuluvaa tilaa, yhteispinta-alaltaan 50,1362 hehtaaria. Kauppakirjan hyväksyi kaupunginhallitus kokouksessaan 17.5.1943, § 274.
Kaupungin uimalaitoksen paikkakysymys ratkesi kaupan myötä, samalla maisteri Wolmar Schildtin vuonna 1941 tekemä lahjoitus 1 hehtaarin suuruisesta tontista uimalaitosta varten peruuntui. Eli kaupungilla on oikeus kaavoittaa Tuomiojärven uimarannan ja entisen leirialueen maat parhaaksi katsomallaan tavalla.
KAUKO TUUPAINEN