(Julkaistu Helsingin Sanomien Mielipidepalstalla ke 5.4.2006 ja Keski-Suomen Viikossa 13.4.2006)
Turpeen tuki on tukea maamme omavaraisuudelle Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen esitti tällä palstalla 30.3.2006 mielipiteensä turpeen tuesta ja edusti näkemystä, että ”turpeen tuella estetään bioenergian yleistymistä kaukolämpösektorilla”. Hän myös kertoi, että ”kuluttajat joutuisivat sähkölaskunsa kautta edistämään kasvihuonekaasupäästöjen kasvattamista”. Kirjoittajan mielipide oli kaikilta osin hyvin yksiniittinen ja avautui täysin vasta allekirjoituksen yhteydessä. Suomessa on kauan puhuttu puusta – ”vihreästä kullasta”, mutta viimeaikoina on kiinnitetty enenevää huomiota myös toiseen rikkauteemme suohon – tuohon ”ruskeaan kupariimme”.
Ei liene salaisuus, kun totean, että turvetalouden välitön vuosittainen työllisyysvaikutus on reilusti yli 3.000 henkilötyövuotta ja välillinen vaikutus merkittävästi enemmän. Työpaikat sijoittuvat alueille, joissa ei ole muunkaltaista teollisuutta, joten turvetalouden työpaikat näille alueille ovat taatusti tervetulleita. Näin ajatellen turpeella on koko valtakunnan energiahuollossa oma painoarvonsa. Turpeen poltto aiheuttaa toki hiilidioksidipäästöjä, sitä en kiistä, mutta ovatko luonnonsuojelijat tiedostaneet, kuinka paljon kasvihuonekaasuja vapautuu tälläkin hetkellä ojitetuista soista? Viimeisten tietojen mukaan jopa 12 miljoonaa tonnia eli samaa luokkaa kuin Suomelle Kioton ilmastosopimuksessa asetetut päästövähennykset.
Saattaisikin olla järkevää hyödyntää suot energiaksi ja istuttaa sen jälkeen metsiksi. Metsäthän toimivat – kansanomaisesti sanottuna – puhdistavina keuhkoina eli hiilidioksidinieluina. En kiistä, että eri tahojen tulee olla huolissaan Suomen hiilidioksidipäästöistä, mutta syyn vierittäminen turpeen tuen piikkiin on edesvastuutonta. Kuten jo totesin turvetuotannolla on merkittävä työllistämisvaikutus alueilla, joissa työpaikat ovat vähissä. Valtioneuvoston periaatepäätös, jonka mukaisesti maamme elintärkeät toiminnot turvataan energiasektorilla, on syytä nostaa pöydälle lähempää tarkastelua varten.
Suomen luonnonsuojelijoiden olisi syytä kiinnittää enenevässä määrin huomiota kehitysmaiden hiilidioksidipäästöihin, sillä ne noussevat teollisuusmaiden päästöjä suuremmiksi 2020-luvulla. Asiantuntijoiden mukaan kehitysmaissa päästöt kasvavat seitsemän kertaa nopeammin kuin Euroopan unionissa. Suo kuokka ja sisu. Niitä meillä on ollut! Nyt tarvitaan paitsi suota ja turvetta, myös viisaita päätöksiä tavoitteena suomalaisen energiatalouden omavaraisuus. Vain siten energiamme hinta säilyy vakaana globaalisaatiosta huolimatta.
Kauko Tuupainen
maakuntavaltuutettu, sd
Keski-Suomi (Jkl)