Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen

Vastaukseni ”valtuustoryhmille esitettyihin kysymyksiin”:

1) Kun tarkastelee molempien kuntien (Jkl ja mlk) talouksia vuoden 2006 tilinpäätösten valossa, niin tilinpäätöslukujen mukaan ollaan samalla viivalla. Vuosikate kattoi poistot molemmissa kunnissa ja tilinpäätöksien mukaiset tulokset olivat ylijäämäiset. Tilinpäätöksen tarkastelussa käytettävät tunnusluvut ovat viime vuosina lähentyneet toisiaan. Voin sanoa, että talouksien kokonaistarkastelussa kaksi kuntaa ei voi olla lähempänä toisiaan.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että mlk:n organisaatio on toimivampi ja siten tehokkaampi. Vastuukysymykset ovat selkeämmät kuin kaupungissa, jossa johtavien (ja monen muunkin) virkamiesten tittelit ja vastuut vaihtuvat turhan usein. Mlk:ssa tiedetään kaupunkia paremmin, kuka vastaa mistäkin asiasta eli ei turhaan pallotella asioita.

Mlk:ssa ei ole myöskään niin paljon erillisorganisaatioita kuin kaupungissa, jossa päätösvaltaa on siirretty valtuustolta yhtiöihin ja liikelaitoksiin. Paras (lue = huonoin) esimerkki on kaupungin suurvoimala, jonka suhteen valtuusto on aivan ulkona. Päätökset syntyvät muualla kuin valtuustosalissa.

UUDEN KUNNAN suurin haaste vuoteen 2015 mennessä on uuden kunnan talous, sen vakauttaminen ja vaakana pitäminen. Vain vakaan talouden avulla pystytään turvaamaan mm. kuntalaisten tarvitsemat peruspalvelut.

2) Päästään purkamaan nykyiset yhteistyösopimukset (verkostokaupunki), jotka ovat kasvattaneet hallinnointia ja muuta byrokratiaa. Uuden Jyväskylän painoarvo kasvaa ympäristökuntiin nähden, eikä se johdu ainoastaan väkiluvun kasvusta (125.000 as.). Uuden, toimivan hallinto-organisaation avulla lisätään tehokkuutta ja saadaan merkittäviä säästöjä. Suurkunta ei mm. tarvitse enää viittä kuntajohtajaa ja heidän esikuntiaan. Samoin järkeistämistä on syytä suorittaa myös muilla toimialoilla. Henkilökuntaa ei tarvitse laittaa ”kilometritehtaalle”, koska luonnollinen poistuma on merkittävä.

Raakamaan hankinta ja kaavoitus helpottuvat, kun kunnan maapinta-ala kasvaa liitoksien myötä. Myös uuden kunnan peruspalvelut kuten päiväkodit, koulut, terveysasemat ja vanhusten palvelutalot pystytään sijoittamaan sinne, missä niitä kulloinkin tarvitaan.

3) Kuntien yhdistymisestä ei aiheudu välttämättä haittoja lainkaan, jos lähdetään siitä, että kuntaparia (Uutta Jyväskylää) kehitetään tasapuolisesti ja turvataan kuntalaisten tarvitsemat lähi- ja peruspalvelut.

4) Yksinkertaisesti siten, että noudatetaan tasapuolisuutta ja osoitetaan kuntalaisten tarpeisiin riittävä rahoitus.

5) Kaiken toiminnan peruskivi on uuden kunnan vakaa talous, ja jotta siihen päästään on vältettävä riskinottoa. Kaikki – ei välttämättömät – investoinnit kuten konserttitalon rakentaminen on ajoitettava siten, ettei uuden kunnan talous siitä kärsi.

Uusi suurkunta antaa toki tulevaisuudessa mahdollisuuden kuntalaisten entistä paremmalle hyvinvoinnille, kunhan sen lisääminen tapahtuu maltillisesti ja kunnan taloudelliset realiteetit huomioiden. Se tosiasia, että nykyisistä maalaiskunnan työllisistä 52 prosenttia käy töissä Jyväskylässä (päinvastainen liikenne 6 %), antaa mahdollisuuden ylläpitää tulevaisuudessakin kaupunginteatteria, orkesteria, jäähallia ja muita kultturellisia tiloja.

Myös peruspalvelujen tarvitsemat toimitilat pystytään sijoittamaan entistäkin järkevämmin, koska kuntarajat eivät ole tulevaisuudessa esteenä.

6) Mielestäni ”kansallinen kilpailukyky” ja työpaikkojen lisääminen ei ole kiinni uuden kunnan asukasmäärästä. Kilpailukyky on kiinni kunnan taloudellisista resursseista, asuntojen sekä yritystoiminnan vaatimista maa-alueista, niiden hankinnasta, kaavoituksesta sekä rakentamisesta.

Tuotantovälineiden omistaminen ja niiden säilyminen kunnassa on tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeää. Tarkoitan täällä olevia teollisia työpaikkoja, kaupungin energiayhtiötä ja kaupallisia yrityksiä. Jyväskylä ei saa olla tulevaisuudessakaan riippuvainen yhdestä suuresta työnantajasta.

7) Luodaan uudelle kunnalle uusi strategia ja toimiva organisaatio. Hallinnon johdossa voisi olla – Tampereen mallin mukainen – pormestari ja hänellä apunaan muutama apulaispormestari. Tärkeintä on kuitenkin aina muistaa, että kunnan perustehtävä on hyvinvoinnin turvaaminen ja kunnan tärkein tehtävä palveluiden järjestäminen asukkaille.

Menneillään olevassa eritysselvityksessä on syytä kiinnittää erityistä huomiota prosessin aikaiseen tiedotukseen. Mielestäni on parempi kertoa asiasta liikaa kuin liian vähän. Asioiden salailusta ja tietojen pimittämisestä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Kuntien ja valtuustoryhmien on syytä järjestää tiedotustilaisuuksia niin kaupungin kuin maalaiskunnankin suurissa taajamissa. Unohtaa ei pidä myöskään Korpilahtea. Tämä siksi, että kansalaisten osallistuminen asioiden käsittelyyn ja valmisteluun on eräs suomalaisen demokratian kulmakivistä.

Kauko Tuupainen
kaupunginvaltuutettu, Jyväskylä
PerusÄssät valtuustoryhmän puheenjohtaja