Palokka-lehti 14.8.2008:
Kun kiinteistöverolaki tuli voimaan 1.8.1992 ja sitä sovellettiin ensimmäisen kerran v. 1993, moni omakotitalon omistaja huokaisi helpotuksesta. Vapauttihan se samalla kiinteistön omistajan ns. asuntotulon verotuksesta, joka muodostui monelle melkoiseksi henkilökohtaisten tulojen lisäykseksi. Puhuttiin jopa ”mökkiläisten luksusverosta”. Kiinteistöveron voimaantulon myötä poistuivat myös katumaksu, manttaalimaksu ja kiinteistöjen harkintaverotus.
Itse kukin oli muutamia vuosia tyytyväinen, kun mm. Jyväskylän kaupungin virkamiesjohto vakuutteli, ettei kiinteistöveroa tulla koskaan perimään enempää kuin mitä katumaksun vuosituotto oli kaupungille. Toisin kävi.
Suomen valtiovalta totesi takavuosien budjettiperusteluissaan, että ”kiinteistö on vakaa verotuskohde, koska sitä ei voi siirtää maamme rajojen ulkopuolelle”. Valtion kuningasajatus myös oli, että ”kiinteistöveroa nostamalla kunnat voisivat kattaa rahoitusmenojaan”.
Tästä oli seurauksena, että lainmuutoksella kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja nostettiin, jolloin alarajan korotus pakotti kaikki kunnat korottamaan kiinteistöveroprosenttia ja kartuttamaan siten kunnan kassaa.
Olen usein todennut, että vaikka kunnalla menee hyvin, niin kaikilla kuntalaisilla ei mene. Tästä tulenkin tämän mielipiteeni otsikkoasiaan eli pidän ylikorkeaa kiinteistöveroa piiloverotuksena. Miksi? Siksi, että tuottoa ei käytetä katujen ja teiden kunnossapitoon, vaan sitä kerätään kuntalaisilta kunnan menojen katteeksi..
Jyväskylässä ovat kiinteistöveroprosentit olleet jo vuosia maamme kärkiluokkaa. Valtakunnallisessa vertailussa kuulumme ns. suurten kaupunkien joukossa pronssi- eli kolmannelle tilalle.
Koska kiinteistöveron tuottoa käytetään muuhun kuin sen alkuperäiseen tarkoitukseen, niin se on piiloverotusta, joka vaikuttaa kuntalaisen asumiskustannuksiin, olipa sitten kyseessä omassa tai vuokra-asunnossa asuva veronmaksaja. Varsinkin vanhoissa kiinteistöissä asuvat vanhukset, sotiemme veteraanit ja heidän leskensä maksavat usein tontista enemmän veroa kuin sillä olevasta rakennuksesta. Tämä johtuu siitä, että esimerkiksi maalaiskunnan yleinen kiinteistövero on ”verohaarukan” korkein eli yksi prosentti ja kaupungissakin se on 0,98 %.
On mielenkiintoista katsoa, mikä on Uuden Jyväskylän uuden suurvaltuuston ratkaisu kiinteistöveroasiassa. Virkamiehet hinaavat kiinteistöjen verotusarvoja kohti käypää hintaa, joka aiheuttaa verojen automaattisen nousun, ellei valtuusto alenna kiinteistöveroprosentteja. Ainut vero, mitä Jyväskylässä pitäisi tarkistaa, on rakentamattoman rakennuspaikan saattaminen kiinteistöverotuksen piiriin, kuten maalaiskunnassa ja Korpilahdella on jo tehty.
Kauko Tuupainen