”Ollako vai ei olla, siinä pulma” eli mietteitä lukioiden lopettamisesta

Palokka-lehti 18.9.2008

Palokan lukion työn jatkuminen on kyseenalaistettu ”Uuden Jyväskylän peruskoulu- ja lukioverkkoraportissa”. Samaisessa raportissa ovat liipaisimella myös Voionmaan- ja Vaajakosken lukion jatko.

Palokan koulukeskuksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Karjalainen & Salo Kouvolasta ja pääurakoitsijana toimi A. Puolimatka Oy. Koulukeskuksen rakentamiskustannus oli 14,787 Mmk eli 2,475 miljoonaa euroa. Koulutyö alkoi syksyllä 1977.

Nyt reilut 30 vuotta myöhemmin ollaan Palokan lukiota fuusioimassa Viitaniemen kampukselle kaavailtuun ”Keskustan kolmanteen lukioon” yhdessä Voionmaan ja Vaajakosken lukioiden kanssa. Kuolleena syntynyt ajatus, olisin sanonut, jos olisin käyttänyt puheenvuoron viikko siten pidetyssä informaatiotilaisuudessa Cygnaeuksen lukion auditoriossa. En sanonut, kun en – monen yllätykseksi – käyttänyt perinteistä kriittistä puheenvuoroani ”herrojen kotkotuksiin”. Suunnitelmat teilattiin monen valveutuneen kuntalaisen toimesta ja vieläpä perusteellisesti

Kieltämätön tosiasia on, että konsultin tekemä kouluverkkoselvitys on tehty vauhdilla, jopa niin vauhdikkaasti, ettei todellisia asiantuntijoita: lukion opettajia ja muuta henkilökuntaa ole ehditty haastatella lainkaan. Jos näin olisi vaivauduttu tekemään, olisi selvinnyt eräs keskittämisen haittapuoli eli ongelma, joka vaikuttaa ylisuuressa oppilaitoksessa tapahtuvaan opettamiseen ja sen myötä oppilaiden opiskeluun.

Myös useat kasvatuksen ja oppimisen asiantuntijat ovat todenneet, ettei suurissa kouluissa huolehdita riittävästi opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön jaksamisesta ja työviihtyvyydestä. Myös lasten vanhemmat ovat huolissaan Palokan lukion alasajosuunnitelmista.

Jos vanhemmat ovat mukana 3.771 kuntalaisen allekirjoittamassa adressissa, niin sen sanomaa olisi myös päättäjien arvostettava.

Kyse on tietenkin – vanhasta keksinnöstä – rahasta. Kun Jyväskylän valtuusto teki päätöksen, korpilahtelaisten tahdon vastaisesti, liittää Korpilahden kunta kaupunkiin, niin samalla kaupunki otti vastaan 5.000 uuden asukkaan myötä 25 miljoonan euron pitkäaikaiset velat. Olisiko oikein ja kohtuullista, että maalaiskunnan homekoulut, niin Palokassa kuin Vaajakoskella peruskorjattaisiin yhteisellä velkapääomalla, asukkaiden tahdon mukaisesti. Minusta se olisi. Myös kantakaupungin hyvä taloudellinen asema antaa siihen erinomaiset mahdollisuudet.

Viestini onkin, että verorahoilla aikoinaan rakennettuja julkisia rakennuksia, kuten kouluja, tulee hoitaa ja peruskorjata samalla huolellisuudella kuin hoidamme omaa taloamme tai kesämökkiä. Eli Suur-Jyväskylän tulee säilyttää niin Voionmaan, Vaajakosken kuin Palokankin lukiot. Se on kuntalaisten (lue: äänestäjien) tahto ja se on valtuustoehdokkaiden syytä ottaa vakavasti.

Tämän mielipiteeni otsikko on Shakespearean Hamletin monologista ja Palokan tapauksessa ”pulma” on ratkaistavissa, jos vain yhteistä tahtoa löytyy. Arvelee Kauko Tuupainen.