Jyväskylän kaupunkilehti ke 19.08.2009
Jyväskylän kaupunginhallitus päätti 14.4.2009 ”perustaa alaikäisten turvapaikan saaneiden perheryhmäkodin (Säynätsaloon), mikäli TE-keskus vastaa kiinteistön selvitys- ja perustamiskustannuksista. Lisäksi kaupunginhallitus päätti korottaa pakolaiskiintiötä 50:stä 75:een ja saattaa asian tiedoksi kaupunginvaltuustolle.”
Oheinen päätös ei kelvannut Perussuomalaisten valtuustoryhmälle 20.4.2009, vaan esitin Jorma Uskin kannattamana, että asia palautetaan uuteen valmisteluun. Suoritetussa äänestyksessä esitystä kannatti viisi valtuutettua ja vastusti 66. Tämän jälkeen kirjautimme valtuuston pöytäkirjaan seuraavansisältöisen eriävän mielipiteen: ”Asiakohdassa päätetään valtuuston budjettivaltaan kuuluvista toimintamenoista, joille ei ole hyväksytty määrärahoja. Asiakohdassa myös sitoudutaan myöhempiin toimintamenoihin, joiden suuruudesta tai suuruusluokastakaan ei ole tietoa.”
Ennen edellä kerrottuja toimia käytin asian palauttamiseen liittyvän puheenvuoron, jossa toin esille mm. seuraavia seikkoja:
1) Kuntalain 8. luvun 65 § sisältää talousarvion ja taloussuunnitelman edellyttämät periaatteet, joista yksi on talousarvion täydellisyysperiaate. Se tarkoittaa, että talousarvioon on otettava kaikki talousarviovuoden menot ja tulot. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.
2) Kaupunki on aiemmin linjannut, että uusien virkojen ja toimien perustamisen suhteen ollaan pidättyväisiä eli tehtävät hoidetaan pääsääntöisesti sisäisin järjestelyin. Tästä huolimatta Säynätsalon perhekodin perustamista varten palkataan heti 24 ohjaajaa, yksi johtaja, kaksi keittäjää sekä myöhemmin vielä yksi sosiaalityöntekijä ja yksi etuuskäsittelijä eli perustetaan kaikkiaan 29 vakanssia huolehtimaan 24 alaikäisen lapsen ylläpidosta. Tästäkin syystä perhekodin perustamisesta tulisi päättää valtuustossa.
3) Lisäksi valtuusto on päättänyt, että talousarvion yhteydessä päätetyt yksikön toiminnalliset tavoitteet (tekstiosuus) ovat valtuustoon nähden sitovat. Niiden muuttaminen vaatii siis valtuuston päätöksen.
4) Sivistyslautakunnan 28.1.2009 antaman selvityksen mukaan Perheryhmäkodin oppilaita varten perustettavat kolme opetusryhmää aiheuttavat vuosittain 270.000 euron kustannukset, joihin saatava valtionosuus on 180.000 euroa, joten kaupungin piikkiin jää vuosittain maksettavaa 90.000 euroa. Tämä raha puuttuu talousarviosta.
5) Lisäksi kaupungin sosiaali-ja terveyspalvelulle on jo vuonna 2007 aiheutunut maahanmuutonpalveluista 51.000 euroa kustannuksia, joita valtio ei ole korvannut. Nettokustannustaso on jatkuvassa nousussa. Erotus on katettava budjetissa.
6) Sivistyslautakunta toteaa lausunnossaan myös, että ”Pakolaisten keskittäminen yhdelle alueelle (Säynätsalo) rasittaa alueen kouluja kohtuuttomasti ja aiheuttaa ongelmia opetustilojen suhteen”. Myös useat säynätsalolaiset ovat antaneet minulle kriittistä palautetta Perheryhmäkodin perustamisesta.
7) Myös kaupungin Opetustoimen Sivistyspalvelukeskuksen johtaja Laila Landen on lausunnossaan 16.2.2009 todennut mm. seuraavaa: ”Jos pakolaiskiintiötä nostetaan ja perheryhmäkoti perustetaan, opetuksen järjestäjälle tulevat kulut tulee huomioida opetuksen budjetoinnissa sekä tilakysymyksissä. Myöskään Perheryhmäkodin oppilaiden iät eivät ole vielä tiedossa, joten sijoittumista eri vuosiluokille tai pienryhmiin ei voida tässä vaiheessa suunnitella. Myös koulun opettajat tarvitsevat koulutusta maahanmuuttajalapsen kohtaamiseen ja opettamiseen”.
Kaupunginhallitus ei ollut myöskään selvittänyt, kuinka paljon lisäkustannuksia ja kenen piikkiin aiheuttaa ns. ydinperheen muodostaminen. Edellyttäähän perheenyhdistämislainsäädäntö, että perhekodin alaikäisen lapsen vanhemmat ja alaikäiset sisaret saavat muuttaa ”ankkurilapsen” perässä lapsen sijoituskuntaan.
Koska asiassa oli näinkin paljon epäselvyyttä ja sekä opetus- että sivistystoimen tarvitsemat määrärahat olivat hakusessa, olisi asia pitänyt valmistella paremmin kaupunginhallituksen toimesta ja tuoda vasta sen jälkeen valtuuston päätettäväksi.
Eräät tahot tekivät – kokouksen aikana ja sen jälkeen – valtuustoryhmästämme rasistisen porukan, vaikka edellä referoimassani puheenvuorossa en sanallakaan syyllistänyt muita kuin kaupunginhallituksen, ja senkin huonosta asian valmistelusta.
Myöhemmin on ilmennyt, että kaupunginhallituksen päätös 14.4.2009 valtuutettu Jorma Uskin oikaisupyyntöön on nulliteetti (mitätön), koska se omassa vastineessaan toteaa, että päätösvalta asiassa kuuluu Perusturvalautakunnalle ”toimintakatteen puitteissa”. Lautakunta ei kuitenkaan ole päätöstä tehnyt, vaan sen teki kaupunginhallitus ylittäen täten toimivaltansa. Tältäkin pohjalta luotan siihen, että Jorma Uskin valitus hallinto-oikeudessa menestyy. Tuotakoon asia aikanaan valtuuston päätettäväksi kuntalain hengessä.
KAUKO TUUPAINEN
valtuustoryhmän puheenjohtaja (PS), Jyväskylä