Miksi vastustin Kankaan alueen kauppaa?

Suur-Jyväskylän lehti, ke 22.9.2010

Jyväskylän kaupungin virkamiesjohdon ja poliittisten myötäjuoksijoiden esityksestä Jyväskylän kaupunginvaltuuston enemmistö päätti äänestyksen jälkeen käyttää etuosto-oikeutta ns. Kankaan tehtaan kiinteistökaupassa.

Ihmettelen edelleenkin asiaa, koska samat henkilöt, jotka jatkuvasti uikuttavat kaupungin vuosittaisesta velkaantumista ottavat lisälainaa kaupungille 13 miljoonaa euroa eli 0,75 veroprosentin verran.  Kysehän on eräiden kansainvälisten suuryhtiöiden harjoittamasta kiinteistöbisneksestä, johon kaupunki vedettiin mukaan.

Mitä järkeä on lainoittaa kyseistä tonttikauppaa, kun sillä on jo omistaja (M-real)? Eikö se ollut M-real, joka toissijaisesti aiheutti 150 henkilön työttömyyden paperitehdaskaupoillaan ja haluaa nyt hyödyntää irtisanomiset?

Vastoin eräiden politiikkojen näkemystä kiinteistökaupalla ei ole mitään tekemistä Lutakon kanssa. Lutakonhan on rakennuttanut yksityinen Jyväs-Helmi Oy.  Kaupungin osuus investoinneista rajoittui Schaumanin puistotien rakentamiseen tarvittavine vesi-, viemäri- ja kaukolämpöjohtoineen.  Muun kunnallistekniikan rakentaminen jäi Jyväs-Helmi Oy:n kontolle.

Raakamaan ostoa en vastusta, mutta Kankaan kaupassa meille siirtyi lukuisia tarpeettomia rakennuksia ja hehtaaritolkulla pilaantunutta – massanvaihdon vaativaa – maata.  Myös hallinto- ja ylläpitokulujen vuosittainen 1,4 miljoonaan euron suuruus ihmetyttää minua.  Kun tähän lisätään 13 miljoonan euron lainan vuosittaiset korkokulut, vaikkapa 5 %:n keskikorolla eli 650.000 euroa, päädytäänkin jo yli kahden miljoonan vuosittaisiin kuluihin. Tätä maksetaan lähimmän viiden vuoden ajan, ennen kuin tontteja päästään myymään halukkaille gryndereille ja muille rakentajille. Vaatiihan kaavoitus aina oman aikansa.

Olisi ollut paljon järkevämpää säilyttää M-real kiinteistön omistajana ja antaa yhtiön perustaa kehittämisyhtiö, joka hoitaisi bisneshomman Jyväs-Helmi Oy:n tapaan. Saisihan kaupunki myös mahdolliselta luppoajalta kiinteistöverot itselleen.

Unohtaa ei pidä sitäkään, että kaupungilla on vuonna 2000 voimaan tulleeseen maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuva kaavoitusoikeus. Vuonna 2003 lakiin lisättiin yksityisten omistamien maiden yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamista koskevaa sääntelyä, jonka mukaisesti kunta voi tehdä lain perusteella kaavoitukseen ja sen toteuttamiseen liittyviä maankäyttösopimuksia.

KAUKO TUUPAINEN, tilintarkastaja, kaupunginvaltuutettu (PS)

Jyväskylä