Arkisto : ‘Mielipidekirjoitukset’ Category

Mistä on kyse JE-kaupoissa?

perjantai, marraskuu 1st, 2019

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla pe 1.11.2019

Valtuutetut: ”Nähkää metsä puilta”

Jyväskylän kaupungin sähkölaitos perustettiin 23.4.1902 eli se on saanut toimia kaupunkilaisten sähkön toimittajana jo 117 vuotta.  Myöhemmin yhtiö on huolehtinut myös kaupunkilaisten kaukolämmöstä ja vesihuollosta useiden vuosien ajan.

Jyväskylän Energia Oy perustettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä 11.11.1996 ja sen ensimmäinen hallitus valittiin 9.12.1996, jonka jälkeen osallistuin hallituksen työskentelyyn vuosina 1997–2000. Tässä roolissa sain puolustaa yhtiön olemassaoloa useita vuosia. Olihan yhtiöittämisen päätarkoituksena myydä yhtiön osakkeet ulkopuoliselle sijoittajalle. Asiaa ajoi voimakkaasti silloinen virkamies- ja luottamusmiesjohto.

Energia-liikelaitoksen myynti oli julkisuudessa jo 1990 luvulla, jolloin käytiin voimakasta kädenvääntöä kaupungin ja maalaiskunnan yhdistämisestä. Maakuntalehti Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikainen ja kunnallistoimittaja Jorma Rahkonen kirjoittivat kesäkuun 1994 kommenteissaan, että jos Jyväskylän Energialaitos myydään, niin saaduilla rahoilla kuitattaisiin kaupungin velkoja. Menettely edistäisi toimittajien mukaan kuntaliitosta kaupungin ja maalaiskunnan välillä.

Myyntiä vastusti voimakkaasti myös edeltäjäni eli Energialaitoksen hallituksen puheenjohtaja Raimo Sopo. Hän oli kirjoittanut Keskisuomalaiseen jo 15.4.1994 mm. seuraavaa: ”Keskisuomalaisen esille nostama kauppa-ajatus lienee tulkittava siten, että kaupungin tulisi myydä koko energialaitoksensa sähkö- ja lämpöverkkoineen Keski-Suomen Valolle. Samalla siirtyisi 90 vuotta jyväskyläläisten määräysvallassa ollut energiahuolto Saarijärvellä pääkonttoriaan pitävän yhtiön tai jonkun muun omistajan komentoon.”

Kirjoitin Keskisuomalaiseen 3.5.1996 mielipidekirjoituksen otsikolla ”Jyväskylän Energiaa ei pidä myydä”. Totesin mm. seuraavaa: ”Viime päivinä ovat eräät Jyväskylän kaupungin johtavat virkamiehet ja porvarilliset poliitikot kilvan vaatineet, että kaupungin on luovuttava Jyväskylän energialaitoksesta. Perusteluksi he ovat sanoneet, että kaupunki pääsisi kerta heitolla eroon huomattavasta osasta suurta lainataakkaansa.”

Kuten aiemmin totesin, energialaitoksen yhtiöittämisen päätarkoitus oli yhtiön osakkeiden myynti. Ostajaehdokkaina oli useita kansainvälisiä energia-alan yhtiöitä sekä IVO Oy. Myyntiä varten oli 12.1.1998 kutsuttu koolle kaupunginvaltuuston kokous, jonka alussa puheenjohtaja Marja-Leena Viljamaa totesi, että koska kaupunginhallitus oli peruuttanut 29.12.1997 tekemänsä myyntipäätöksen, asia poistetaan valtuuston listalta. Tähän päättyi ensimmäinen yritys myydä energiayhtiömme

Nyt on julkisuuteen putkahtanut paitsi energiayhtiön myyntiä edeltänyt nimenmuutos, myös yhtiön osakkeiden osittainen myynti. Nyt olisi valtuutettujen ”nähtävä metsä puilta” eli tajuttava mistä on kyse.

Kansalaiset kritisoivat voimakkaasti maamme hallituksen toimia myydä kansallisomaisuuttamme valtion menojen kattamiseksi. Olen samaa mieltä, siksi vastustan edelleenkin kaupunkilaisten jo kahteen kertaan maksaman Jyväskylän Energia Oy:n osakkeiden myyntiä. Miksi? Siksi, että sanomattakin on selvää, että vähemmistöosakas vaatii sijoittamalleen pääomalle korkeaa korkoa osinkojen muodossa. Tämä vaikuttaa suoraan kaikkien energiayhtiön perimien taksojen ja tariffien hinnoitteluun.

Mielestäni ei ole oikein eikä kohtuullista, että ns. vähäväkinen kansa maksaa korotettuja hintoja saman suuruisina kuin ns. parempipalttoiset. Kysehän on ns. piiloverottamisesta, mikä koskee pienituloisia eläkeläisiä, työttömiä ja toimeentulotuen varassa kituuttavia kaupunkilaisia.

Maalaamatta pirua seinälle tulee mieleeni, että saatavilla sadoilla miljoonilla saatetaan rahoittaa Hippos 2020 investointia, kun päärahoittajat ovat kateissa.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Perustuslakituomioistuin tarvitaan myös Suomeen

sunnuntai, lokakuu 27th, 2019

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla su. 27.10.2019 ja Keski-Uusimaa-lehti to. 31.10.2019

Olen eri yhteyksissä törmännyt kysymykseen, miksei Suomessa ole Perustuslakituomioistuinta? Ihmettelen samaa? Useimmissa Euroopan maissa kyseinen toimielin on. Poikkeuksen tekevät vain Pohjoismaat, Iso-Britannia ja Hollanti.

Suomessa kyseisen tuomioistuimen tehtävät on annettu eduskunnan nimeämälle 17 jäseniselle perustuslakivaliokunnalle, jonka jäsenistä – tällä hetkellä – puolet ovat pääsääntöisesti lakiasioihin perehtymättömiä, ensimmäisen kauden kansanedustajia. Moinen menettely, jossa kansanedustajien säätämien lakien perustuslaillista oikeellisuutta valvovat samaiset edustajat, on harvinaista koko maailmassa.

Entisenä tilintarkastajana olen usein joutunut ottamaan kantaa erilaisten yhteisöjen jäsenten esteellisyys- ja jääviyskysymyksiin, joten eduskunnan nimeämän perustuslakivaliokunnan toiminta ”omien päätösten valvojana” mietityttää minuakin.

Tiedän, että eduskunnassa on tällä hetkellä 17 valiokuntaa ja valtiovarainvaliokunnassa vielä kahdeksan erillistä jaostoa, joissa käsitellään ”eduskuntaan matkalla olevia” laki- ja budjettiesityksiä. Mielestäni olisi kuitenkin oikein ja kohtuullista, että Suomen perustuslain noudattamiseen liittyvä ennakkovalvonta olisi alan ammattilaisten käsissä.

Eräänä heikkoutena pidän myös sitä, että nykymuotoisen perustuslakivaliokunnan kokoonpano vaihtuu aina neljän vuoden välein eli eduskuntakausittain, jolloin vaihtuvuus myös valiokunnassa on merkittävä.

Kun perustuslakivaliokunta käyttää myös eräänlaista ”tuomiovaltaa” päätöksissään, olisi se rinnastettava perustuslain 3 §:n 3 momentin mukaisesti ”tuomiovaltaa käyttävään riippumattomaan tuomioistuimeen”, jollainen perustuslakituomioistuin olisi.

KAUKO TUUPAINEN
ex. tilintarkastaja, talousneuvos
Jyväskylä

Kuokkalaan oma ”kylätalo”

perjantai, lokakuu 4th, 2019

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla pe 4.10.2019:

Kylätalot henkivät maaseudun elinvoimaa, otsikoi varapäätoimittaja Inkeri Pasanen  kolumnissaan (KSML 27.9.2019). Kirjoituksen ”punainen lanka” oli erinomainen ja vieläpä ajankohtainenkin. Kuokkalan asukasyhdistyksen ja kaupungin järjestämässä tilaisuudessa muutama päivä sitten keskusteltiin vilkkaasti alueelle jo vuonna 1987 luvatusta ”Kuokkalatalosta” ja sen tulevasta kohtalosta.

Entinen Petäjäveden kunnanjohtaja ja nykyinen kulmakunnan asukasaktiivi Tarmo Tiihonen toi tilaisuudessa esille niin omia kuin kulmakunnan muidenkin asukkaiden näkemyksiä yhteisten kokoontumistilojen tarpeellisuudesta.

Hän ihmetteli mm. sitä, miksi Kuokkala-talon tontti halutaan muuttaa yhdeksän korkean kerrostalon tontiksi antamalla tontille lähes 9 000 k-m2 rakennusoikeutta. Hän ihmetteli myös virkamiesten operoimaa kaavan muutoshanketta ja sitä miksi kaavamuutoksesta ei ole keskusteltu aiemmin asukasyhdistyksen edustajien ja muiden asukkaiden kanssa?

Olen hänen kanssaan tismalleen samaa mieltä

Jos ja kun Kuokkala-talohankkeesta luovutaan, niin mielestäni yli 18 000 asukkaan kaupunginosa vaatii Inkeri Pasasen tarkoittaman ”kylätalon” tai ainakin sen korvikkeen. Korvikkeena voisi toimia esimerkiksi 40–50 m2:n kokoontumistilat rakennettavan kerrostalon alimmassa kerroksessa.

Tiloja käyttäisivät Kuokkalan kymmenet rekisteröidyt yhdistykset ja he maksaisivat siitä kohtuullisen korvauksen kiinteistön omistajalle.

Mallina voitaisiin pitää Kyllikinkadun Sepänkeskusta, jossa toimivat niin eläkeläisyhdistykset kuin muutkin järjestöt lähes ”asevelihintaan”. Tämä tarkoittaa sitä, että Jyväskylän kaupunki kompensoisi vuosittain vuokranmaksua.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen
Jyväskylä, Kuokkala

Vihreät ja keskustanuoret köyhdyttämässä eläkeläisiä

maanantai, elokuu 26th, 2019

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ma 26.08.2019

Perjantain uutisissa kerrottiin, että niin vihreiden kuin keskustankin nuoret ovat vaatineet eläkkeiden leikkauksia, jotta rahaa riittäisi heidänkin eläkkeisiin. Melkoista tohotusta, mikä perustuu poliittiseen kokemattomuuteen. Albert Einstein sanoi aikoinaan: ”Only source of knowledge is excperience” eli ainoa tietolähde on kokemusta. Nuorilta näyttää kokemuksen ja tiedon lisäksi puuttuvan myös ymmärrys.

He eivät tiedosta, että heinäkuussa 1962 voimaan tullut työeläkelaki ”lupasi”, että eläkkeitä korotetaan vuosittain samalla prosentilla kuin palkkojakin. Näinhän ei asia ole ollut enää yli 40 vuoteen. Tästä johtuu, että sadat tuhannet eläkeläiset elävät EU:n määrittämän köyhyysrajan alapuolella.

Tietävätkö nuoret, että leipäjonojen asiakkaista noin 40 % on eläkeläisiä. Heidän köyhtyminen jatkuu ikääntymisen myötä niin, että yli 75-vuotiaista 20 %, yli 85-vuotiaista 30 % ja satavuotiaista puolet elää edellä mainitsemani köyhyysrajan alapuolella.( Lähde: Eläkekatekismus, Kimmo Kiljunen).

Suomen valtion talousarvio on 55,3 miljardia euroa, velkaa oli tämän vuoden kesäkuussa 109,5 miljardia euroa, mutta töissä ja työeläkkeellä olevien sekä työnantajien maksamat eläkemaksut ja työeläkerahastojen sijoitustuotot ovat kasvattaneet eläkerahastot yli 200 miljardiin euroon.

Vaikka eläkeyhtiöiden sijoittajat eivät ole kyenneet sijoittamaan rahastojen varoja pörssiyhtiöiden tapaan – parhaalla mahdollisella tavalla – huitelevat rahastojen tuotot vuosittain 10 miljardin euron tasolla.

Tunnustan, etten minäkään ymmärrä miksi työeläkerahastoja kasvatetaan jatkuvasti, kun niitä voitaisiin käyttää paljon puhuttuun elvytykseen lisäämällä eläkeläisten ostovoimaa ja sen myötä valtion verotuloja.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Äänestäjien tahto mitätöitiin Brysselissä

maanantai, heinäkuu 15th, 2019

Keski-Uusimaa lehti su 14.7.2019

ID-ryhmän, johon myös Suomesta valitut europarlamentaarikot kuuluvat, edustajien valinta eräiden valiokuntien puheenjohtajiksi mitätöitiin hiljattain Brysselissä enemmistön tahdon mukaisesti. Eräänä julkistamattomana syynä on se, että useat ryhmän jäsenet ovat viime kaudella puuttuneet EU:n eritasoisiin väärinkäytöksiin ja petoksiin. Toki ne ovat viimeisen 10 vuoden aikana melkoisesti vähentyneet, mutteivat loppuneet. Vuonna 2017 petoksia todettiin ”vain” 13 kappaletta.

Parlamentista viime vaaleissa varasijalle jäänyt meppi Pirkko-Ruohonen-Lerner (ps), kirjoitti ennen vaaleja kirjanpidon ja veroasioiden asiantuntijana mm. seuraavaa:

”En ole koskaan ollut politiikassa mukana miellyttääkseni johtavia virkamiehiä tai kovapalkkaisia lobbareita, vaan edistämässä omille äänestäjilleni tärkeitä asioita heidän antamallaan toimeksiannolla. Päätyöni Euroopan parlamentissa on ollut veronkierron, talousrikosten ja rahanpesun kitkeminen. Tätä työtä olen tehnyt neljä vuotta talous- ja raha-asioiden valiokunnassa ECONissa, PANA-tutkintavaliokunnan varapuheenjohtajana ja viimeksi TAX3-erityisvaliokunnan jäsenenä.

Ymmärrän varsin hyvin, että lähinnä suuryrityksiä edustavat lobbarit eivät pidä veronkierron vastaisesta työstäni, sillä heidän päämiestensä tavoitteena on välttyä normaalilta veronmaksulta.”

Tätä Ruohonen-Lerner`in viitoittamaa tietä – yhdessä ID-ryhmän asiantuntijoiden kanssa – haluavat ryhmän edustajat jatkaa. Ymmärrettävästi parlamentin eräät edustajat hyväksyvät nykymeiningin ja haluavat enemmistöllään vaikeuttaa ID-ryhmän työskentelyä parlamentissa.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen, talousneuvos
Jyväskylä

 

Avoin kysmys Aki Kangasharjulle

keskiviikko, kesäkuu 5th, 2019

Keski-Uusimaa lehti, la 1.6.2019

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtaja Aki Kangasharju. Esiinnyitte viime keskiviikkona TV 1:n A-Studiossa. Toimittajan kysymykseen, kuinka 1,2 miljardin euron valtion menolisäys rahoitetaan, vastasitte mm. seuraavasti: ”Miksei puhuta vähiten haitallisten verojen, kuten kiinteistöverotuksen korottamisesta?”

Ymmärtääkseni kiinteistöverojen korotus ei kasvata valtion verotuloja, koska kiinteistövero tuloutetaan sille kunnalle, jossa kiinteistö sijaitsee. Vai onko lainsäädäntö tältä osin muuttunut?

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen, talousneuvos

Väärinkäytökset ovat vähentyneet EU:ssa

torstai, toukokuu 16th, 2019

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla 16.5.2019

Olen ollut EU-kriittinen vuodesta 2011 alkaen, jolloin Eduskunnan päätöksellä suostuin useiden instituutioiden tilintarkastajaksi. Nämä tehtävät ”avasi silmäni” myös EU:n harrastamaan finanssipolitiikkaan, lähinnä sen tilintarkastukseen.

Vielä 2010 alussa Maarten Engwirda, hollantilainen EU:n tilintarkastuslaitoksen (ECA, European Court of Auditors) jäsen väitti, että EU:n varojen väärinkäytöksiä on lakaistu maton alle piiloon tilintarkastuslaitoksen toimesta, vaikka kyseisen instanssin kuuluisi valvoa varojen käyttöä ja paljastaa väärinkäytökset.

Myös aiempi EU:n päätilintarkastaja Marta Andreasen kertoi ”joutuneensa suunnattoman painostuksen alle, jotta hän piilottaisi totuuden EU:n varojen käytöstä”, ennen kuin komissio erotti hänet.

Viime vuosina epärehellisyys ja petokset ovat vähentyneet melkoisesti. EU:n tilintarkastustuomioistuimessa toimivan Suomen edustajan Hannu Takkulan mukaan vuonna 2017 löytyi vain 13 petosepäilyä, jotka on siirretty EU:n petostentorjuntaviraston OLAF:in jatkotutkimuksiin.

EU:n vuoden 2019 talousarvion mukaan ovat komission tekemät sitoumukset 166 miljardia euroa ja maksut 148 mrde. Maksamattomat sitoumukset jäsenmaille olivat vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan 267 mrde. Haluankin herättää kysymyksen, että kuinka EU pystyy lunastamaan komission tekemät tukipäätökset, kun jäsenmaat vaativat supistuksia maksuihinsa.

Suomi on viimeisen viiden vuoden aikana eli vv. 2013 – 2017 ollut nettomaksaja 2,470 mrde eli keskimäärin 494 me/vuosi. Jos ja kun Iso-Britannia jättäytyy pois EU:sta, vähenevät vuosittaiset tulot yli 13 mrde.

Tulevien meppien on siis syytä kiinnittää huomiota EU:n finanssipolitiikkaan, estettävä komission kaavailema jäsenmaiden yhteinen valtiovarainministeriö sekä vastustettava esityksiä jäsenmaiden omistamien yhtiöiden myynnistä. Suomen tärkein yhtiö VR on pidettävä jatkossakin valtion omistuksessa.

Pelkästään edellä kertomieni asioiden vuoksi on meidän suomalaisten syytä käydä äänestämässä tulevissa EU-vaaleissa, tuumii

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen
Jyväskylä

Työeläkkeitä nostamalla verotulot kasvavat

sunnuntai, toukokuu 5th, 2019

TKeski-Uusimaa lehti la 4.5.2019 ja Keskisuomalainen su 5.5.2019

Olen eri yhteyksissä todennut, että 1,4 miljoonaa työeläkeläistä odottelee ns. taitetun indeksin muutosta eli eläkkeiden tarkistusta. Ihmettelen eduskunnan saamattomuutta asioiden hoidossa. Pari vuotta sitten ei yksikään kansanedustaja ”lotkauttanut korvaansa” asian etenemisen puolesta käsitellessään yli 80 000 kansalaisen allekirjoittamaa aloitetta.

Ovatko päättäjät tietoisia, että työeläkkeiden tarkistuksella kasvavat paitsi valtion myös kuntien ja seurakuntien verotulot? Miten niin? Minäpä kerron: Työeläkeyhtiöiden taseissa oli viime vuoden vaihteessa työssä olevien, eläkeläisten ja työnantajien maksamia sekä rahastojen sijoitustuottojen varoja 193,4 miljardia euroa.

Vuosina 1995 – 2017 on rahastojen kasvu ollut keskimäärin 7,5 miljardia euroa vuodessa.  Oletettavaa on, että kun lähivuosina korkotaso nousee, niin on turhaa spekulointia, että sijoitustuotot vähenisivät ja sen myötä rahastot tyhjenisivät.

Ehdotankin, että työeläkkeiden korotuksiin käytetään tulevina vuosina kolme miljardia euroa, josta verottajalle palautuu vuosittain noin miljardi käytettäväksi Kelan eläkkeiden tarkistuksiin tai muihin valtion tärkeisiin menoihin. Esitystäni voidaan kokeilla vaikkapa neljän vuoden ajan, jolloin asian vastustajat saavat dokumentoitua tietoa laskelmieni vahvistukseksi.

Ehdotukseni perustuu laskelmaan, jossa sijoitustuottojen korko olisi tulevaisuudessa ”vain” 3 % ja alkupääoma 193,4 miljardia euroa sekä vuosittainen sijoitustuottojen käyttö eläkkeiden maksuihin 3 miljardia euroa. Korostan, ettei veromaksajien budjettivaroja käytetä eläkkeiden korotuksiin senttiäkään, koska eläkkeiden tarkistus rahoitetaan rahastojen sijoitustuotoista.

Exel-taulukon avulla totean, että rahastojen taseiden arvo on – nostoista huolimatta – vuonna 2060 noin 425 miljardia ja vuonna 2100 noin 1 154 miljardia euroa ja rapiat päälle.

Mielestäni työeläkeyhtiöiden julkisuuteen tuomat arviot työeläkerahastojen taseiden arvon vähenemisistä eivät perustu faktoihin, vaan johtajien spekulaatioihin. Kukapa ”sitä omaa oksaansa sahaisi” – on käsitykseni mukaan heidän ajatuksenjuoksu – esittämälleni asialle.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen, talousneuvos
Jyväskylä

O tempora, o mores (KU) Hallituksen teko on melkoista meninkiä (Ksml)

sunnuntai, huhtikuu 28th, 2019

Keski-Uusimaa lehti ti 23.4.2019 ja Keskisuomalainen la 27.4.2019

O tempora, o mores

on kuuluisa latinankielinen ilmaisu ja tarkoittaa suomeksi ”Oi aikoja, oi tapoja”. Lausahdus pätee mielestäni hyvin vireillä olevaan hallitusneuvotteluun. SDP:n puheenjohtaja Rinne puhuu tänään yhtä ja huomenna toista koskien perussuomalaisten tuloa/menoa hallitukseen.

Olen aiemmin todennut eri yhteyksissä, että nykymuotoinen suomalainen parlamentarismi on tiensä päässä. Miksi? Siksi, että kun ollaan oppositiossa, niin vaaditaan menolisäyksiä yhteen jos toiseenkin menoerään. Kun päästään hallitukseen, niin leikataan samaisista määrärahoista.

Melkoista meininkiä on eduskuntavaalien jälkeinen hallituksen muodostaminen. SDP:n puheenjohtaja Rinne ei puheittensa mukaan kelpuuta perussuomalaisia hallitukseen, vaikka puolue sai viime vaaleissa 39 kansanedustajaa. Olisiko nyt korkea aikaa muuttaa systeemiä ja siirtyä kauan kaivattuun demokraattiseen parlamentarismiin? 

Tämä tarkoittaisi sitä, että hallitus valittaisiin samaan tapaan kuin maamme peruskunnissa ja kuntainliitoissa. Jos kuntien poliittinen vallankäyttö on pelittänyt maamme kaikissa kunnissa jo toista sataa vuotta, niin miksei se toimisi myös eduskunnassa?

Jos hallitus valittaisiin suoritettujen eduskuntavaalien tuloksen perusteella, niin maamme hallitukseen tulisi neljä demaria, kolme perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan edustajaa sekä yksi hallituksen jäsen vihreistä ja vasemmistosta. Hallituksen puheenjohtajan eli päämisterin paikka kuuluisi tässä esimerkissä demareille.

Muiden ministereiden salkkujen jako sovittaisiin voimasuhteiden perusteella. Hallituksen ulkopuolelle jäisivät vähäisen kannatuksen vaaleissa saaneet pienpuolueet.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

 

 

 

 

Eduskunnan asiantuntijoiden käyttö

keskiviikko, huhtikuu 10th, 2019

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla. ke 10.4.2019

Vaikuttaa siltä, että asiantuntijoiden käyttö Eduskunnan valiokunnissa on ylittänyt kohtuuden.

Eduskunnassa on 16 valiokuntaa ja valtiovarainvaliokunnassa lisäksi 8 jaostoa, joiden kokouksiin eritasoisia asiantuntijoita kutsutaan valiokunnan oman harkinnan mukaan.

Eniten viime vaalikaudella tuhlasi yhteisiä veroeuroja Krista Kiurun (sd) johtama sosiaali- ja terveysvaliokunta, jossa vieraili 320 asiantuntijaa.

Monet heistä kävivät näyttäytymässä valiokunnan kokouksissa useaan otteeseen. Tätä ihmettelen. Eikö ”oppi” mennyt kerralla perille, vai mistä oli kyse uudelleen kuulemisella?

Asiantuntijalausunto on syytä pyytää etukäteen kirjallisena, jolloin valiokunnan jäsen voi siihen jo ennakolta perehtyä ja esittää tarvittaessa kysymyksiä valiokunnan kokouksessa. Lisäselvityksiä voidaan pyytää kirjallisena kuulemisen jälkeenkin.

Eivät asiantuntijoiden kuulemiset ilmaisia ole. Mediassa on kerrottu, että esimerkiksi Perustuslakivaliokunnassa vieraillut Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää on laskuttanut viime vaalikaudella 119 260 euroa esiintymisistään ja saman yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen 92 460 euroa.

Missä on edustajien omaehtoinen osaaminen ja tiedonhankinta, jos yksinkertaisiinkin kysymyksiin haetaan valmista vastausta asiantuntijoilta.

Olkoon esimerkkinä valiokunnan hylkäämä 84 420 suomalaisen allekirjoittama kansalaisaloite ns. taitetusta indeksistä.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
Jyväskylä