Arkisto : ‘Mielipidekirjoitukset’ Category

Eläkeläisten puoluetta tuskin tulee

sunnuntai, 24 toukokuun, 2020

Keski-Uusimaa lehti la 23.5.2020

Nimimerkki ”Yksi heistä” kaipasi eläkeläisten omaa puoluetta (K-U 20.5.) Esitys on erinomainen, mutta sillä ei ole tulevaisuutta. Miksi? Siksi, että Suomeen on perustettu eläkeläisten puolue jo kahdesti.

Ensimmäinen yritys tapahtui 24.10.1985, jolloin Seinäjoella perustettiin Suomen Eläkeläisten Puolue (SEP) .

Puolue oli puoluerekisterissä kahteen otteeseen eli vv. 1985 – 1991 ja 1992 – 1999, muttei koskaan saanut yhtään kansanedustajaa eduskuntaan ja poistettiin myöhemmin rekisteristä.

Toinen eläkeläisten puolue perustettiin sen jälkeen, kun SEP hajosi riitoihinsa.

Uusi puolue merkittiin puoluerekisteriin tammikuussa 1991 ja sai nimekseen Riippumattomat Sitoutumattomat Eläkeläiset Suomessa (RSES).

Samana vuonna nimi muuttui ensin Eläkeläiset Kansan Asialla (EKA) ja saman vuoden kesällä nimeksi tuli Suomen Senioripuolue. Puolueen toiminta oli melko kivikkoista, sillä järjestö poistettiin puoluerekisteristä kolmesti eli vuosina 1995, 2003 ja 2011, koska sekään ei saanut ensimmäistäkään kansanedustajaa.  

Suomen Senioripuolueen toiminta päättyi vuonna 2011, jolloin sen jäsenmäärä oli noin 500, joskin jäsenmaksun maksaneita oli vain sata.  

Viimeisenä puheenjohtajana toimi jyväskyläläinen Anja Koivistoinen.  Pienenä kuriositeettina kerron, että Anja pyysi minuakin puolueen puheenjohtajaksi, mutta toki kohteliaasti kieltäydyin tehtävästä.

Lopuksi totean arvoisalle nimimerkille, että vaikka esityksesi on todella hyvä, niin Suomen 1,5 miljoonaa eläkeläistä haluaa toimia omien puolueittensa taustayhteisössä eli niiden eläkeläisjärjestöissä ja eivät ole riittävästi kiinnostuneita omista asioistaan.

Tätä todistaa sekin, ettei eläkeläisten kattojärjestö EETU ry ole halukas hoitamaan sille kuuluvia tehtäviään eli ajamaan mm. ns. taitetun indeksin poistamista.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen, talousneuvos

Suomea viedään EU:n liittovaltioon

torstai, 7 toukokuun, 2020

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla to 7.5.2020

EU:n liittovaltio – hyvä vaiko paha?

Suomen valtiota ollaan EU:n toimesta viemässä kohti liittovaltiota. Tähän toteamukseen olen tullut seuratessani EU:n viimeaikaisia päätöksiä.

Iso-Britannia on vetänyt EU:sta omat johtopäätöksensä ja palaamassa jälleen itsenäiseksi valtioksi. Pitäisikö Suomen miettiä samaa? Mielestäni pitäisi.

Suomi on jo nyt melkoinen nettomaksaja EU:ssa.  Viimeisen kuuden vuoden aikana (vv. 2013 – 2018) on nettomeno ollut 3 050 miljoonaa euroa eli keskimäärin 508 miljoonaa euroa per vuosi. Maksut ovat melkoisessa nousupaineessa, kiitos eräiden hulttiomaiden, kuten Kreikka, Italia ja Portugali.

EU:n liittovaltiohan tarkoittaisi lähinnä sitä, että kaikilla EU:n jäsenmailla olisi yhteinen valtiovarainministeriö, talousarvio ja jopa presidentti. Suomi olisi vain yksi osavaltio 27 muun osavaltion joukossa ja toteuttaisi kiltisti kaikki EU:n päätökset.  Mihin nykyistä Eduskunnan päätösvaltaa enää tarvittaisiin? Vastaan ei mihinkään, tai tarkemmin mietittynä direktiivien toteuttamiseen.

Suomen valtionvelka oli maaliskuun lopussa 117,7 miljardia euroa eli 21 225 euroa jokaista suomalaista kohden.  Suomen julkisen talouden velkaantumisaste eli EDP-velka on 58,9 %, joskin se on nousussa tunnetuista syistä.

Suomi joutuu ottamaan lisävelkaa – koronalainojen lisäksi – myös, jos Italian vaatimuksiin suostutaan. Onhan kyseisen maan EDP-velka jo 132 %. Suomen hallituksen ei pitäisi missään olosuhteissa suostua EU:n talousarvion kasvattamiseen, sillä rahathan menisivät ensisijaisesti paitsi Italian, myös Kreikan, Portugalin ja Ranskan valtioiden talouden tasapainottamiseen. 

Jos ja kun velkaa otetaan, niin ns. eurobondit eli jäsenmaiden yhteiset joukkovelkakirjat tulisi kiertää kaukaa. Miksi? Siksi, että lainojen kustannukset jaettaisiin kaikkien jäsenmaiden kesken. Tämä saattaisi tarkoittaa sitä, että eräät hulttiomaat lisäisivät vastuuttomasti velkaantumistaan, koska muut jäsenmaat hoitaisivat velkojen korot ja lyhennykset.

KAUKO TUUPAINEN

Työeläke on myöhennettyä palkkaa

maanantai, 4 toukokuun, 2020

Keski-Uusimaa lehti , ma 4.5.2020

Tapoihini ei kuulu olla erimieltä minua fiksumpien kirjoittajien kanssa, mutta nyt olen. Professori Mauri Airila kirjoitti kolumnissaan (K-U 19.4.2020), ettei työeläke ole myöhennettyä palkkaa. Höpö höpö. Siinä hän on oikeassa, että eläke määräytyy ihan eri tavalla kuin palkka. Mielestäni eläke on myöhennettyä palkkaa samaan tapaan kuin osuuskaupan bonus on myöhennettyä alennusta.

Taustaa mielipiteelleni. Nykyinen työeläkelaki tuli voimaan heinäkuussa 1962. Tällöin ajatus oli, että eläkettä maksetaan 40 prosenttia eläkkeelle jäämishetken palkasta. Samalla päätettiin, että työeläkettä korotetaan vuosittain samalla prosentilla kuin palkkojakin. Vuoden 1975 alusta prosentti korotettiin 60 %:iin eläkkeellejäämishetken palkasta.

En minäkään ole kuullut eläkeläisten irtisanomisista, mutta eläkkeen maksun päättymisestä olen tietoinen. Sehän päättyy välittömästi, kun eläkeläinen poistuu keskuudestamme.

Siinäkin kirjoittaja on oikeassa, etteivät eläkkeet hyppele palkkojen tapaan. Totuus on se, että työeläkkeet ovat jääneet parikin kertaan paikoilleen, kun palkat ovat hyppelehtineet ylöspäin.

Ensimmäinen heikennys työeläkkeisiin tuli jo vuonna 1977, kun eläkkeitä ei nostettukaan samalla prosentilla kuin palkkoja. Toimittiin päinvastoin eli eläkkeitä leikattiin.  Tällöin puhuttiin ns. puoliväli-indeksistä. Toinen heikennys tuli vuoden 1996 alusta, jolloin siirryttiin nykyiseen ns. taitettuun indeksiin ja jälleen eläkkeitä leikattiin.

Toistan jälleen kerran, että me työeläkkeellä olevat 1,5 miljoonaa kansalaista olemme todellakin vauhdittamassa kansantalouttamme. Meitä on valtion toimesta petetty raskaasti, sillä myöhennettyä palkkaamme eli eläkettämme on leikattu jo kahdesti. Eläkkeet eivät ole vuosikymmenien saatossa nousseet samalla prosentilla kuin palkat. Sen sijaan lähes miljoona työeläkeläistä maksaa edelleenkin sekä työeläke- että työttömyysvakuutusmaksua lähes 10 prosenttia korkeamman verotuksen muodossa kuin palkansaajat samasta tulosta.  

Maksukykyä eläkeyhtiöillä kyllä olisi, sillä onhan yhtiöiden taseissa tälläkin hetkellä varoja reilusti yli 210 miljardia euroa. Ainut hyvä puoli asiassa on, että varat toimivat eräänlaisina finanssipolitiikan puskureina ja mahdollistavat valtion edullisen lainansaannin.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen, talousneuvos

Eläkeläisten korottomat lainat eivät tuota senttiäkään valtiolle

torstai, 16 huhtikuun, 2020

Keski-Uusimaa lehti, ke 15.4.2020

Eräs helsinkiläinen esitti Helsingin Sanomien sivuilla absurdin mielipiteen, että me eläkeläiset lainasimme säästöistämme varoja valtiolle.  Kirjoittajan idea oli, että jos 100 000 eläkeläistä lainaisi valtiolle 2000 euroa, niin valtion kassaan kertyisi korotonta lainaa 200 miljoonaa euroa. Totean näin, koska valtio ei siitä hyödy senttiäkään.

Olen tietoinen. että valtio sai joitakin viikkoja sitten 750 miljoonan euron lainan 4,5 vuoden maksuajalla ns. miinuskorolla eli – 0,146 %. Tämä tarkoittaa sitä, että lainan takaisinmaksuhetkellä, velan määrä on noin 4, 915 miljoonaa euroa pienempi kuin otettaessa, lainan supistuttua noin 745,085 miljoonaan euroon.

Toiseksi valtionkonttorille tulisi melko kalliiksi rekisteröidä satatuhatta lainanantajaa rekistereihinsä ja huolehtia aikanaan lainojen takaisinmaksusta.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen

Vielämuutama sana työeläkkeistä

lauantai, 28 maaliskuun, 2020

Keski-Uusimaa lehti la 28.3.2020

Olen otettu kun Tuusulan aktiivinen eläkeläinen Jori Porspakka tarttui kynään ja otti kantaa aiempaan kirjoitukseeni (K-U 15.3) työeläkkeiden jälkeenjääneisyydestä. Kiistän kuitenkin unohtaneeni mitään. Kirjoitukseni ”punainen lanka” oli laajentaa nimimerkki Papan esille nostamia asioita.

Olen tietoinen, että EU:n määrittämän köyhyysrajan alapuolella elää tällä hetkellä yli 430 000 suomalaista.  Olen myös tietoinen, että Kimmo Kiljusen 24.3.2016 tekemän ”Kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkaindeksiksi”, allekirjoitti 85 337 kansalaista. Aloite tyrmättiin kaikkien eduskuntaryhmien toimesta ensin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja myöhemmin eduskunnassa.

Otin päätöksiin kantaa julkisesti kirjoittamalla 1.12.2017 muutamissa lehdissä mm. seuraavaa: ”Tunsin myötä häpeää perussuomalaisia kohtaan, kun he yhtyivät kokoomuksen ja keskustan näkemykseen. siitä että ”Rahastojen tuotot ovat jo käytössä eläkkeiden maksussa. Jos rahastoja ryhdytään syömään nykyistä nopeammin, on edessä ennen pitkää eläkemaksujen korotus tai eläke-etuuksien pieneneminen”.

Kansanedustajat eivät tienneet, ettei työeläkerahastoja ole käytetty kertaakaan eläkkeiden maksuun, vaan pari-kolme kertaa on eläkkeiden maksuun osoitettu myös rahastojen sijoitustuottoja, joten rahastot ovat jatkaneet kasvuaan vuosikymmenestä toiseen.

Minulla on käsitys, että kaikki puolueet vastustivat Kimmo Kiljusen alullepanemaa kansalaisaloitetta siksi, kun hän oli asettunut demarien eduskuntavaaliehdokkaaksi. Politiikka on raadollista.

Edellä esittämääni ajatusta poliittisesta raadollisuudesta tukee sekin, että Kiljusen myöhemmin eli 3.9.2019 tekemää lakialoitetta tuki vain 9 kansanedustajaa, joista neljä demaria.  Ritva ”Kike” Elomaan aloite sai taakseen sentään 25 allekirjoittajaa.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen

Työeläkkeiden jälkeen jäämisen taustoja

sunnuntai, 15 maaliskuun, 2020

Keski-Uusimaa-lehti su 15.3.2020

Nimimerkki Pappa otti 11.3. tämän lehden Tekstiviestit-palstalla kantaa ns. eläkeleikkurin poistamisesta. Olen nimimerkin kanssa asiasta tismalleen samaa mieltä.

Kun voimassa oleva työeläkelaki tuli voimaan heinäkuussa 1962, niin sen tarkoituksena oli säilyttää eläkeläisen tulotaso tulevaisuudessa samalla tasolla kuin se oli eläkkeelle jäämishetkellä eli 40 % palkasta. Vuoden 1975 alusta prosentti korotettiin 60 %:iin eläkkeellejäämishetken palkasta. Työeläkkeet nousisivat vuosittain samalla prosentilla kuin palkatkin. Onhan työeläke tavallaan ”myöhennettyä palkkaa” samaan tapaan kuin vaikkapa S-Kaupan bonus on myöhennettyä alennusta.

Tätä autuutta kesti aina vuoteen 1977 asti, jolloin Eduskunta muutti maksuperustetta siten, että työeläkkeiden korotuksista palkkojen nousun osuus oli 50 % ja hintojen osuus samoin 50 %.  Puhuttiin ns. puoliväli-indeksistä.

Varsinainen heikennys tapahtui v. 1995, jolloin Paavo Lipposen hallitus säikähti ns. suurten ikäluokkien eläköitymistä ja muutti eläkkeiden maksuperusteita siten, että niiden korotukset perustuivat 20 % palkkojen tarkistuksiin ja 80 % hintojen nousuun. Menettely sai ns. taitetun indeksin nimen.

Tässä on Papan esille nostama suuri vääryys. Esimerkiksi vuosina 1995 – 2018 palkat nousivat 95,5 %, mutta työeläkkeet vain 48,8 % eli eläkkeiden jälkeen jääneisyys oli 46,7 prosenttiyksikköä.

Kuten Pappa totesi, työeläkerahastot ovat kasvaneet merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana. Kun vuonna 1996 rahastojen suuruus oli 36 miljardia, niin viime vuoden lopussa rahastoissa oli 210 miljardia euroa. Rahastojen kasvu oli siis 583,3 %! Kasvu johtui lähinnä ulkomaisista sijoitustuotoista, jotka olivat viimeisen 20 vuoden aikana keskimäärin 7,5 miljardia euroa vuodessa.

Olen esittänyt kansanedustajille, että jos esimerkiksi työeläkkeiden tarkistuksiin käytettäisiin vuosittain 2,5 miljardia euroa, niin valtion, kuntien ja seurakuntien verotulot kasvaisivat lähes miljardin. Siitä huolimatta rahastot jatkaisivat kasvuaan – kansainvälisistä sijoitustuotoista johtuen – keskimäärin viisi miljardia euroa vuodessa.

Esityksestäni johtuen valtion tulot kasvaisivat ja menot pienenisivät, koska eläkeläisten lisääntynyt ostovoima kasvattaisi myös ALV-tuloja ja vähentäisi KELAn maksamia toimentulomenoja.

Eläkeläisillä ei mene Suomessa kovinkaan hyvin. Esimerkiksi 80 vuotta täyttäneitä on tällä hetkellä noin 300 000 ja heidän eläkkeensä on bruttona keskimäärin 1 100 euroa kuukaudessa. Kun siitä vähennetään verot, asumiskustannukset ja jokapäiväinen leipä, niin moni joutuu päivittäin miettimään ostaako ruokaa vaiko lääkkeitä.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä on kaksi lakialoitetta ns. taitetun indeksin muutokseksi. Ne ovat kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sdp) lakialoite (7/2019 vp) ja kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaan (ps) lakialoite (9/2019 vp). Toivon, että tämän kirjoitukseni lukeneet eläkeläiset ottaisivat yhteyden omiin edustajiinsa Eduskunnassa ja kehottaisivat heitä tutustumaan aloitteisiin ja tekemään tarpeelliset johtopäätökset niiden suhteen.

KAUKO TUUPAINEN, eläkeläinen, talousneuvos

Vetoomus Eetu ry:n johdolle

maanantai, 2 maaliskuun, 2020

Keski–Uusimaa lehti su 1.3.2020

Poliittisten puolueiden ”yhteistyökumppaneina” toimivat eläkeläisjärjestöt (Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto ry, Kansallinen Senioriliitto ry, Kristillinen Eläkeliitto ry ja Svenska pensionärsförbundet rf.) perustivat 20.5.2006 Eläkeläisliittojen etujärjestön EETU ry:n.

EETU ry on rekisteröity yhdistys, jonka pitäisi edustaa noin 300 000 eläkeläistä. Yhdistys väittää, että sillä on toimivat ja vahvat yhteiskunnalliset suhteet niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Se väittää myös vahvistavansa eläkkeensaajien edunvalvontaa toimiessaan jäsenjärjestöjensä yhteistyöelimenä. Haluankin kysyä näin julkisesti, miten yhdistys on toiminut jäsentensä hyväksi?

Otanpa vain yhden esimerkin, joka koskee työeläkeläisten ”kirosanaa” taitettua indeksiä. Asia on ollut esillä Eduskunnassakin useaan otteeseen.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 22.12.2011 silloisen ministerin Paula Risikon (kok) toimesta työryhmän arvioimaan työeläkeindeksijärjestelmän mahdollisia muutostarpeita. Työryhmän loppuraportti valmistui 9.1.2013. Työryhmässä EETU ry:tä edustivat järjestöpuheenjohtaja Matti Hellsten ja järjestöpuheenjohtaja Jouni Mykkänen.

Reippaan vuoden pohdiskelun jälkeen työryhmä totesi, ettei se esitä nykyiseen työeläkkeiden tarkistusmenettelyyn muutoksia. Tähän ratkaisuun eivät EETU ry:n edustajat tyytyneet, vaan he esittivät, että eläkkeiden tarkistuksessa ryhdytään käyttämään indeksiä, jossa palkkatason muutoksen paino on 30 % ja hintatason nousun paino 70 %. Lisäksi he esittivät, että indeksitarkistus tehdään kahdesti vuodessa saman mallin mukaan, joka oli käytössä vuosina 1977–1984.

Tähän EETU ry:n edustajien esitykset jäivätkin. Nyt olisi yhdistyksen syytä skarpata, sillä sosiaali– ja terveysvaliokunnan käsittelyssä on kaksikin lakialoitetta ns. taitetun indeksin muutokseksi. Ne ovat kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sdp) lakialoite 7/2019 vp ja kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaan (ps) lakialoite 9/2019 vp.

Nyt olisi EETU ry:n otettava yhteys taustaryhmiinsä (kesk., vas., sdp, kok, kd ja rkp) ja vaadittava niitä toimimaan työeläkkeellä olevien kansalaisten tahdon mukaisesti.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
Jyväskylä

Puhutaan Alvasta

perjantai, 31 tammikuun, 2020

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla, pe 31.01.2020

Jyväskylän kaupungin omistaman energiayhtiön (ALVA Oy) osakkeiden myynnissä ei ole kyse pelkästään vesilaitoksesta. Yhtiön tase lähentelee tuhatta miljoonaa euroa ja sen omistuksessa on mm. kaksi suurta lämpövoimalaa (Keljon- ja Rauhanlalahti) sekä neljä öljyllä toimivaa varalämpövoimalaitosta (Kuokkala, Savela, Varikko ja Rauhanlaht)i.

Kaukolämpöverkostoa on kantakaupungin alueelle rakennettu 482 kilometriä sekä Tikkakoskelle 9,9 km ja Korpilahdelle 8 km.  Erikokoista sähköverkostoa on – maan alla – 1 342,4 km, josta 0,4 kv:n osuus on 70,6 %.

Asukkaillemme tärkeä vesilaitos ja sen verkosto on myös hinnakas, sillä onhan sitä rakennettu Jyväskylään, maalaiskuntaan ja Korpilahdelle vuosien saatossa yhteensä 2 073 km, josta puhtaan veden osuus on 866 km, jäteveden 882 km ja hulaveden 325 km.

Yksityiskohtaisempia tietoja taseesta sekä ALVA-yhtiön osakkeiden myynnistä saavat kaupunkilaiset torstaina 6.2.2020 klo 17.00 alkaen Kaupunginkirjaston Unonsalissa. Tilaisuuden alustajana toimii kaupunginjohtaja Timo Koivisto, kommentoimassa Jyväskylän suurimpien valtuustoryhmien ”kellokkaat”.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Populismin syvin olemus

lauantai, 25 tammikuun, 2020

Perussuomalainen-lehden Blogi 17.1. ja Keski-Uusimaa lehti 29.2.2020

Vaikuttaa siltä, etteivät kaikki ymmärrä sitä, mitä populismi tarkoittaa. Alun alkaen ”populismi” oli vuonna 1929 syntynyt ranskalainen kirjallinen suuntaus, joka kuvasi kansanelämää realistisesti.

Populismi on kansan suosioon perustuva demokratiakäsitys, jonka vastakohta on elitistinen eli byrokraattinen demokratia, jota mm. kok, sdp ja kepu harrastavat.

Populistisen demokratian mukaisesti kansalaiset haluavat edustajikseen henkilöitä, jotka ajattelevat asioista samaan tapaan kuin he itse ajattelevat. Kansalaisilla ja perussuomalaisilla on useista asioista samankaltaiset näkemykset, mielipiteet ja kokemukset. Sen osoittaa selkeästi persujen tämänhetkinen gallup-kannatuskin.

Nykyisten vallanpitäjien (lue: hallitus) harrastama elitistinen eli byrokraattinen demokratia lähtee siitä, että he ovat tietävinään, mitä kansa haluaa. He käyttävät mielellään eri alojen asiantuntijoita ja kalliita konsultteja todistaakseen kansalaisille olevansa oikeassa.

Kun hallituksessa istuvien ministerien poliittinen kokemus on melko ohutta, he joutuvat ammentamaan tietonsa kymmeniltä erityisavustajilta ja valtiosihteereiltä. Toisaalta hyvä niinkin, muuten valtiolla menisi nykyistäkin kehnommin.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
Jyväskylä

Energiayhtiöllä ei mene niin huonosti kuin on kerrottu

perjantai, 3 tammikuun, 2020

Keskisuomalainen, to 2.1.2020

Kuten Keskisuomalaisen uutisoinnista on ilmennyt, Jyväskylän kaupunki on myymässä omistamansa energiayhtiön osakkeita. Eräänä syynä on pidetty yhtiön pitkäaikaisten lainojen määrää ja niistä aiheutuvia riskejä tulevaisuudessa.

Tilanne ei kuitenkaan ole ollut kaupungin ja kaupunkilaisten kannalta niin paha kuin taseiden perusteella näyttää. Siksi lyhyt katsaus menneisyyteen:

Jyväskylän Energia Oy perustettiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 11.11.1996. Perustamisen jälkeen allekirjoitettiin kauppakirja kaupungin ja yhtiön välillä 30.12.1996. Kauppakirjan mukaan kaupunki myi omistamansa energialaitoksen verkostoineen perustetulle yhtiölle 520 miljoonalla markalla (87,458 M€).

Kauppahinta hoidettiin siten, että yhtiön maksettavaksi siirrettiin kaupungin lainoja 200 Mmk (33,638 M€) ja kaupunki merkitsi liikkeelle laskemansa 320 Mmk:n (53,820 M€) debentuurilainan, jonka koroksi omistaja määräsi 7,8 %.

Myöhemmin yhtiölle pakkomyytiin kaupungin vesilaitos (Jyväskylän Vesi) räikeään150 miljoonan euron ylihintaan. Kaupunki myönsi yhtiölle saman suuruisen lainan 5,9 %:n korolla.

Toteutettujen kuntaliitosten jälkeen yhtiö joutui ostamaan myös Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden vesilaitokset huikeaan 63 miljoonan euron ylihintaan, jonka kaupunki lainotti perien jälleen korkoa 5,9 %. Sanon räikeään, koska kaupungin omien pitkäaikaisten lainojen painotettu keskikorko oli tuolloin vain 3,01 %.

Ei energiayhtiöllä mene niin huonosti kuin julkisuudessa on kerrottu. Konsernin vuoden 2018 voitto oli 9,990 M€. Sitä ennen oli omistajalle (kaupunki) maksettu korkeakorkoisen debentuurilainan korkoa 8,9 M€ ja osinkoja 4 M€.

Jos ja kun energiayhtiön 30 osakkeesta osa myydä sijoittajalle, niin ennepitkää myydään kaikki osakkeet ja tapetaan ”lypsävä lehmä”. Kun Joulupukkia ei ole, niin ostaja saattaa perustaa tyttärekseen holding-yhtiön, mikä ostaa velkarahalla osakkeet. Tämän jälkeen Holding-yhtiö fuusioidaan Alvaan ja kaupunkilaiset joutuvat maksamaan kolmannen kerran vuonna 1902 perustetun energiayhtiönsä.

Kun kaupungin myöntämä korkeakorkoinen debentuurilaina erääntyy maksettavaksi 29.12.2020, niin se kannattaa maksaa pois halpakorkoisemmalla lainalla ja säästää samalla noin 6 M€ vuodessa.

Säästö voi olla suurempikin, sillä saahan valtiokin lainaa ns. nollakorolla. Olisiko syytä pyrkiä myös konvertoimaan (muuttaa halpakorkoisemmiksi) muutkin yhtiön lainat?

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä