Keskisuomalainen to 18.7.2024, Aamulehti to 18.7.2024 ja Länsi-Savo to 18.7.2024

Onko nykymuotoinen suhteellinen vaalitapa demokraattinen, kun valitaan edustajia kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustoihin, eduskuntaan ja Europarlamenttiin

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Pohjois-Karjalan vaalipiiristä valittiin eduskuntaan kuusi edustajaa. Vihreiden silloinen puheenjohtaja Tarja Cronberg sai vaalissa toiseksi eniten ääniä (7 804), mutta ei valtakirjaa eduskuntaan.

Sen sijaan neljä muuta ehdokasta merkittävästi pienemmillä äänimäärillä tulivat valituiksi, Viimeinen valittu sai Pohjois-Karjalan eduskuntavaaleissa tuolloin ”vain” 4 391 ääntä eli 3 413 ääntä vähemmän.

Europarlamenttivaaleissa kesäkuussa mepeiksi ylsivät kaksi vasemmiston ehdokasta Merja Kyllönen (27 072 ääntä) ja Jussi Saramo (4 918), kun ”rannalle jäivät” Eeva-Riitta Korhola (45 167 ) ja Sirpa Pietikäinen (34 987).

Olisiko 2020-luvulla syytä siirtyä puoluevallasta kansaisten valtaan eli eri instituutioihin valitaan aina vaaleissa eniten ääniä saaneet ehdokkaat. Tästä olen saanut kokemusta Keski-Suomessa niin osuuspankin kuin osuuskaupankin edustajiston vaaleissa. Henkilökohtaisesti eniten äänejä vaaleissa saaneet on valittu edustajiston jäseniksi.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

PS-Blogi pe 12.7.2024

Suomalaiseen poliittiseen kulttuurin on joitakin aikoja sitten pesiytynyt uusia sanoja eli laitavasemmisto ja -oikeisto. Kysynkin, että mistä on kyse?

Aloitin jalkapallon potkimisen jo 12 vuotiaana ja tällöin puhuttiin sekä vasemmasta että oikeasta laitahyökkääjästä. Nämäkin termit ovat näköjään siirtyneet politiikan kentille, toki hieman muuttuneena. 

Vanhan koulukunnan edustajana olen edelleen sitä mieltä, että maamme poliittinen kenttä on jakautunut edelleenkin vain kolmeen ryhmään eli vasemmistoon, keskustaan ja oikeistoon.

Mielestäni vasemmistoon kuuluvat SKP, Vasemmistoliitto ja SDP. Keskustan muodostavat Suomen Keskusta, Liberaalipuolue, Kristilliset ja Perussuomalaiset sekä oikeistopuolueisiin lasken RKP:n, Kokoomuksen ja Liike Nytin .

Puoluepoliittisen kokemukseni (lähes 60 vuotta) perusteella olen edelleenkin – edellä kertomani – ”kolmikannan” kannattaja.  Perusuomalaiset eivät ole ex. puheenjohtaja Timo Soinin mukaan – poliittisesti – sen enempää vasemmalla kuin oikeallakaan, vaan pääsääntöisesti oikeassa ja askeleen edellä muita puolueita. Olen samaa mieltä.

PS-puolueen sääntöjen 2 §:n mukaisesti puolue puolustaa niitä väestöryhmiä, joiden sosiaalisesta, taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta asemasta ei ole oikeudenmukaisesti huolehdittu. Näihin ryhmiin kuuluvat muun muassa lapsiperheet, eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat. Samaan hengenvetoon totean, että näistä tavoitteista on jouduttu hallitussopimuksessa osin tinkimään, mutta paikallistasolla niistä tullaan – tulevissa kuntavaaleissa – taatusti pitämään kiinni.

Kauko Tuupainen

PS-Blogi, ma 1.7.2024

Suomessa on tällä hetkellä noin 1,5 miljoonaa äänioikeutettua työeläkeläistä, joista 48,3 % (lähes 725 000) saa eläkettä alle 1 500 euroa/kk.

Perussuomalaisten sääntöjen 2 §:n mukaisesti puolueen tarkoituksena on huolehtia muun muassa lapsiperheistä, eläkeläisistä ja työttömistä. Lehtitietojen mukaan ovat terveydenhuollon taksat nousemassa, jolloin kyseiset väestöryhmät joutuvat entistä suuremmassa määrin taloudellisiin vaikeuksiin.

Toisaalta olen tietoinen, että neljän eläkeyhtiön omistamat varat olivat viime vuoden lopussa 254,9 miljardia euroa eli lähes kolme kertaa enemmän kuin valtion tämän vuoden talousarvio. Varallisuuden kasvu viime vuoden aikana oli miljardi euroa kuukaudessa eli yhteensä 12,5 miljardia euroa

Varallisuutta ovat 27 viimeisen vuoden aikana kasvattaneet sijoitustuotot, joiden osuus kasvusta on ollut samana ajanjakona keskimäärin 8,1 % vuodessa, ollen viime vuonna peräti 15 miljardia euroa.

 Olen jo aiemmin ehdottanut, että pienituloiseille eläkeläisille maksettaisiin lisäeläkettä pari miljardia euroa vuodessa neljän vuoden ajan. Sen jälkeen tarkistettaisiin, miten eläkeyhtiöiden rahastot jaksavat.

Lisäpontta ajatukselleni sain, kun lukasin Työeläkelehdestä (2/2024), että sveitsiläiset tulevat saamaan ylimääräisen 13. kuukausieläkkeen joulukuusta 2026 alkaen. Muutostarvetta on perusteltu voimakkaasti kasvaneilla elinkustannuksilla. Miksei näin voitaisi toimia myös Suomessa?

Esitänkin toiveenani PS-puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purralle (alias Mrs. Iron), että nykyistä asemaasi hyödyntäen, käynnistäisit kolmikantaneuvottelut esittämäni asian tiimoilta.

KAUKO TUUPAINEN
ex. kansanedustaja (ps), talousneuvos
Jyväskylä

Keski-Uusimaa lehti, ke 19.6.2024

Asuin – eduskunnassa ollessani – neljä vuotta Järvenpäässä (Tupalantiellä) ja osallistuin Järvenpää-talossa 25.5.2011 Antti Kaikkosen ja Eero Lehden (kok) kanssa yhteiseen ”Kansanedustajien mietteitä” tilaisuuteen.

Tuolloin tutustuin lähemmin Anttiin ja hänen mielipiteisiinsä yhteisten asioiden hoidosta.

Toki tapasin Antin myöhemminkin paitsi eduskunnassa myös paikallisen Prisman käytävillä.

Olin vakuuttunut, kun tapasin Antin vuosia myöhemmin eli 30.8.2019 Jyväskylässä Suomen Keskustan puheenjohtajaehdokkaiden (Antti ja Katri Kulmuni) vaalikiertueella, että jos hänet olisi valittu puolueen puheenjohtajaksi, niin Keskusta olisi yltänyt mitalisijalle puoluekartalla.

 Keskustan vuoden 2024 Jyväskylän puoluekokouksessa tehtiin Antista puoluejohtaja, joka pyrkii nostamaan Suomen Keskustan hallituspuolueeksi.

Hänellä on siihen hyvät mahdollisuudet, joskin yksi lausahdus saattaa mitätöidä homman.

Antti totesi kokouksessa, että keskusta pyrkii seuraavaan hallitukseen yhdessä kokoomuksen ja SDP:n kanssa.

Ihmettelen näkemystä, sillä olisin luullut Keskustan maksaneen oppirahat ollessaan mukana vasemmistohallituksessa.

Miksi ihmettelen? Siksi, että pyrkiväthän demarit edelleenkin sosialismiin ainakin sääntöjensä perusteella ja Keskustan oletan olevan porvaripuolue.

Yli 50 vuoden poliittisella kokemuksella toivon, että maamme talouden tasapainottamista jatketaan myös tulevassa hallituksessa, johon kokoomuksen ja perussuomalaisten lisäksi kuuluisi myös Suomen Keskusta.

Eripurainen RKP on jo näyttänyt yhteistyökykynsä ainakin minulle.

KAUKO TUUPAINEN
ex. kansanedustaja (ps), talousneuvos
Jyväskylä

*****

PS-blogi pe 14.6.2024

Perussuomalaisten kannatus on viimeisten galluppien ja viimeisen vaalituloksen perusteella ollut melkoista alamäkeä. Kannatuksen laskun syitä on pohdittu puolueen johdossa, mutta onko meiltä – puolueen rivijäseniltä kysytty mitään. En ole huomannut.

TAUSTAA. Toimin aikoinaan SDP:n järjestötoiminnan kaikissa tehtävissä lähes 40 vuotta ja sen ohessa myös julkishallinnon luottamustehtävissä. Erosin puolueesta 17 vuotta sitten, kun se ryhtyi toimimaan kokoomuksen apupuolueena kunnallispolitiikassa, unohtaen ns. vähäväkisen kansan.

Tapasin eduskunnassa 30.11.2006 silloisen puolueen puheenjohtaja Timo Soinin ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Raimo Vistbackan ja lupaannuin PS:n sitoutumattomaksi vaaliehdokkaaksi kevään 2007 eduskuntavaaleihin.

Liityin syyskuussa 2007 piirisihteeri Jorma Uskin myötävaikutuksella PS:n ja Jyväskylän Perussuomalaiset ry:n jäseneksi, koska puolueen sääntöjen 2 § kertoi selkeästi tavoitteet ja toiminnan laadut. Myös puolueohjelmat täyttivät toiveeni.

KYSYMYS PS-JOHDOLLE? Olisiko puolueen syytä siirtyä pari piirua vasemmalle?  Kysymyksen esitti aikoinaan oppi-isäni Rafael Paasio ja mielestäni se on ajankohtainen tänäkin päivänä.

Kysymykselläni tarkoitan sitä, ettei PS-puolue ole sisäistänyt sääntöjemme 2 §:n sanomaa, vaan on – hallitusneuvottelujen aikana ja niiden jälkeenkin  – poikennut tekstistä melkoisesti.

Sääntöjemme mukaisesti puolueen päämääränä on kristillissosiaaliselta pohjalta koota yhteen ne väestöryhmät, joiden etujen ajamisesta ja tasavertaisesta sosiaalisesta ja taloudellisesta sekä yhteiskunnallisesta asemasta ei ole oikeudenmukaisesti huolehdittu.

Näitä kansalaisryhmiä ovat: lapsiperheet, eläkeläiset, työttömät, PK-yrittäjät, pienipalkkaiset julkishallinnon toimihenkilöt, virkamiehet ja työntekijät sekä opiskelijat ja maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittajat.

Lähes kaikki ryhmät on unohdettu tämän päivän poliittisessa päätöksenteossa.

EHDOTUKSENI. Jos PS-puolue ei halua toimia voimassa olevien sääntöjemme mukaisesti on puolueen tarkoituksen ja toiminnan laadun sisältöä syytä tarkistaa. Tämä tarkoittaa sitä, että säännöt muotoillaan nykykäytännön mukaiseksesi seuraavassa puoluekokouksessa.

Henkilökohtaisesti en ole sääntömuutoksen takana, vaan toivon, että puolueemme entiset poliittiset pöytätavat otetaan käyttöön. Jos ja kun näin tehdään, niin uskon puolueemme saavan takaisin kansalaistemme tuen ja kannatuksen jo tulevissa vaaleissa.

PS- ja Uusi Suomi Blogit pe7.6. ja Keski-Uusimaa lehti la 8.6.2024

Katselin viime torstaina (6.6.) TV 1:n ”Suurta vaalikeskustelua” ja totesin, että se oli melkoinen fiasko. Syy ei ollut paneelin vetäjän Petri Raivion, vaan lähinnä oppositiota edustavien naisten, joilta puuttuivat tyystin politiikan pöytätavat.

Hyviin pöytätapoihin kuuluu, että kuunnellaan rauhallisesti mitä muilla on sanottavaa, eikä keskeytetä heitä typerillä välihuudoilla. ”Parhaiten” härinnässä kunnostautui ”aina käsi pystyssä” Andersson, joka käytti lukuisia puheenvuoroja omalla luvallaan.

Sen sijaan miespuoliset osanottajat malttoivat kuunnella rauhallisesti muiden esityksiä ja olivat äänessä vasta luvan saatuaan.  Heistä parhaiten onnistui Lindman.

Yksi keino panelistien puheenvuorojen hillitsemiseksi olisi vanhakantainen äänieristetty ”koppijärjestelmä”, jossa panelistit olisivat omissa oloissaan ja puhuvat vasta sitten kun puheenjohtaja antaa siihen luvan. Tällöin jokainen saa vastata tehtyyn kysymykseen ilman muiden panelistien häirintää. Mallina esimerkiksi Jenni Poikeluksen vetämä ”Hengaillaan kilpailu”.

Positiivisena asiana totean vaalikeskusten ajankäytön, jossa hallituksen neljä edustajaa saivat puheaikaa – viisi minuuttia ennen lähetyksen päättymistä – 40 minuuttia 27 sekuntia ja viisi opposition edustajat 46 min 23 sekuntia.

PS-ja Uuden Suomen blogit, pe 24.5.2024

Useat oppositiopuolueiden edustajat ovat arvostelleet istuvan hallituksen velanottoa ja todenneet sen vaalilupausten vastaiseksi.

He ovat unohtaneet kertoa, että edellinen – demarivetoinen – hallitus otti yli 10 miljardia euroa enemmän velkaa kuin kaksi edellistä hallitusta (Katainen & Sipilä) yhteensä.

Täytyy myös muistaa, että Kataisen hallituksen aikana oli ns. finanssikriisi.

Kun en ole enää Eduskunnan ja Suomen Pankin tilintarkastaja, enkä osallistu tarkastusvaliokunnan kokouksiin, on pakko uskoa mm. Helsingin Sanomien tutkivaan journalismiin.

Lehdessä todettiin 23.8.2023 monipuolisen grafiikan lisäksi mm. seuraavaa:

”Oppositiopuolueet kokoomus ja perussuomalaiset ovat syyttäneet Sanna Marinin hallitusta holtittomasta rahankäytöstä. Hallitus taas on toistuvasti perustellut velanottoa poikkeuksellisilla kriiseillä eli koronaepidemialla ja Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan.

Kuitenkin yli 10 miljardia euroa hallitus on eduskunnan siunauksella käyttänyt aivan muihin kohteisiin. Pidättäytymällä osasta päätösperäisistä menolisäyksistä, hallitus olisi siis voinut halutessaan vähentää velanottoa.

Ei ole myöskään lainkaan selvää, että kaikki pandemian ja Venäjän hyökkäyksen vuoksi tehdyt menolisäykset olisivat olleet välttämättömiä. Useat hallituspuolueiden edustajat ovat itsekin todenneet, että jälkikäteen tarkasteltuna esimerkiksi kunnille ja yrityksille myönnetyt tuet saattoivat olla paikoin tarpeettoman avokätisiä”.

Edellä kertomani on siis lainaus HS:n sivulta.  Olen asiantuntijoiden kanssa samaa mieltä, kun he ovat todenneet, että Marinin hallitus oli heittänyt vaalikauden menokehykset romukoppaan.

Valtion velanoton vähentämistä, ei ole edistänyt esimerkiksi ex. kansanedustaja Paavo Arhinmäen sanat: ”Eiväthän valtiot koskaan maksa lainojaan pois, ne ottavat uusia lainoja tilalle.”

Edellisen hallituksen holtitonta velanottoa avitti myös se, että lainaa saatiin jopa miinuskorolla. Korkomenot olivat vuonna 2022 ”vain” 0,8 miljardia, kun ne nyt ovat 3,2 miljardia euroa.

 Orpon johtama hallitus joutuu – tästäkin syystä – ottamaan lisävelkaa kohonneiden korkojen maksuun, unohtamatta Hyvinvointialueiden vaatimaa miljardien lisärahoitusta.

Keski-Uusimaa lehti ma 20.05.2024

Nimimerkki ”Ei voi kuin ihmetellä tätä touhua” otti tämän lehden ”LYHYET” palstalla 19.5. kantaa edellisen hallituksen rajuun velanottoon.

 Hän unohti kertoa, että edellinen – demarivetoinen – hallitus otti yli 10 miljardia euroa enemmän velkaa kuin kaksi edellistä hallitusta (Katainen & Sipilä) yhteensä.

 Täytyy myös muistaa, että Kataisen aikana oli ns. finanssikriisi.

Kun en ole enää Eduskunnan tilintarkastaja, enkä osallistu tarkastusvaliokunnan kokouksiin, on pakko uskoa mm. Helsingin Sanomien tutkivaan journalismiin. 

Lehdessä todettiin 23.8.2023 monipuolisen grafiikan lisäksi mm. seuraavaa:

”Oppositiopuolueet kokoomus ja perussuomalaiset ovat syyttäneet Sanna Marinin hallitusta holtittomasta rahankäytöstä. Hallitus taas on toistuvasti perustellut velanottoa poikkeuksellisilla kriiseillä eli koronaepidemialla ja Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan. 

Kuitenkin yli 10 miljardia euroa hallitus on eduskunnan siunauksella käyttänyt aivan muihin kohteisiin. Pidättäytymällä osasta päätösperäisistä menolisäyksistä, hallitus olisi siis voinut halutessaan vähentää velanottoa.

Ei ole myöskään lainkaan selvää, että kaikki pandemian ja Venäjän hyökkäyksen vuoksi tehdyt menolisäykset olisivat olleet välttämättömiä. Useat hallituspuolueiden edustajat ovat itsekin todenneet, että jälkikäteen tarkasteltuna esimerkiksi kunnille ja yrityksille myönnetyt tuet saattoivat olla paikoin tarpeettoman avokätisiä”.

Edellä kertomani ovat siis lainauksia HS:n sivulta.  Olen asiantuntijoiden kanssa samaa mieltä, kun he ovat todenneet, että Marininhallitus oli heittänyt vaalikauden menokehykset romukoppaan. 

Valtion velanoton vähentämistä, ei ole edistänyt esimerkiksi ex. kansanedustaja Paavo Arhinmäen sanat: ”Eiväthän valtiot koskaan maksa lainojaan pois, ne ottavat uusia lainoja tilalle.”

Edellisen hallituksen holtitonta velanottoa auttoi myös se, että lainaa saatiin jopa miinuskorolla. Korkomenot olivat vuonna 2022 ”vain” 0,8 miljaria, kun ne nyt ovat 3,2 miljardia. 

 Orpon johtama hallitus joutuu – tästäkin syystä – ottamaan lisävelkaa kohonneiden korkojen maksuun, unohtamatta Hyvinvointialueiden  vaatimaa miljardien lisärahoitusta.

KAUKO TUUPAINEN
ex. kansanedustaja, talousneuvos
Jyväskylä

PS-Blogi ja Uusi Suomi Blogi, ke 10.4.2024

Otsikko perustuu eräiden Helsingin Sanomien ja Iltalehden kolumnistien disinformaatioon. He antavat ymmärtää, että ”Suomi voi joutua EU:n tarkkailuluokalle eli liiallisen alijäämän menettelyyn”, ellei eläkkeitä leikata tai indeksiä jäädytetä.

He eivät tiedosta sitä, että jos eläkeyhtiöt olisivat aidosti osana kansantaloudellista kokonaisuutta, niin Suomen tämän hetken julkinen velka ei olisi pakkasella, vaan 40 miljardia plussan puolella. Euroalueen bruttovelka oli vuonna 2023 noin 89,6 % per bkt, kun vastaava luku oli Suomessa 73,6 %

Vastaavasti julkisen hallinnon tulos oli Euroalueella samana vuonna – 3,4 % ja Suomessa – 2,6 % bkt:sta.  LÄHDE: World Economic Outlook Databases.

Kolumnistit toteavat myös, että ”Työeläkeindeksin, joka vuosittain nostaa eläkettä, voi esimerkiksi jäädyttää”. He eivät tajua sitäkään, että jo nyt eläkkeensaajat maksavat paljon enemmän veroja saman suuruisesta tulosta kuin palkansaajat. Lisäksi yli 47 000 euroa vuodessa eläkettä saavat maksavat ns. raippaveroa 5,85 %.

Kirjoittajat esittävät myös, että ”Työeläkkeiden indeksin jäädyttäminen parantaisi yksityisten työeläkeyhtiöiden tasetta”. Ihmettelen, miksi niitä pitää parantaa. Taseet ovat kasvaneet – kiitos sijoitustuottojen – vuodesta 1995 vuoden 2023 loppuun mennessä 215 miljardia euroa ja kasvu jatkuu.

EK:n ennusteen mukaan eläkevarat ovat vuonna 2070 noin 9,5 kertaiset tuolloin maksettaviin eläkkeisiin verrattuna.

Vastoin parempaa tietoa kolumnistit väittävät, että nuorten tulevaisuus on turvattomampi kuin tällä hetkellä. Sitä se ei todellakaan ole, Jos jostain eläkeläisryhmästä on syytä olla huolissaan, niin he ovat ETK:n tietokannan 31.12.2023 mukaan alle 1 770 euroa kuukaudessa eläkettä saavat henkilöt, joita Suomessa on – tällä hetkellä – yli yksi miljoona.

*****

Jos maamme hallitus aikoo vähentää valtion menoja, niin yksi kohde olisi henkilöstön hallittu vähentäminen. Henkilöstä on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana noin 8 300 palkollisella ja työvoimakustannukset 1,135 mrde, ollen tämän vuoden lopussa 5,524 mrde. Myös valtion maksamat eläkemenot ovat lisääntyneet 1,144 mrde, ollen vuoden lopussa 5,575 mrde. 

Hallitulla henkilöstömenojen karsimisella tarkoitan, että kun henkilö jossain virastossa jää eläkkeelle, niin hänen tilalleen ei valita ulkopuolista henkilöä, vaan tehtävä täytetään organisaation sisältä. Samalla mahdollistetaan henkilöstön urakehitys.

Leikkausten ja indeksin jäädytyksen sijaan olisi järkevämpää nostaa työeläkkeitä. Kun näin tehtäisiin, se ei maksaisi valtiolle senttiäkään, sillä maksajana ei olisi valtio van yksityisten eläkeyhtiöiden eläkerahastot. Poikkeuksena edellä mainitsemani valtion maksamat eläkkeet.

Jos näin tehtäisiin, niin valtion, kuntien ja seurakuntien verotulot eivät vähenisi, vaan päinvastoin kasvaisivat.

PS:n ja Uusi Suomi blogit , ma 1.4.2024

Julkisuudessa on kerrottu, että Orpon hallitus aikoo huhtikuun kehysriihessään puuttua myös eläkeläisten eläkkeisiin. Puuttumistavasta ei ole vielä kerrottu.

Edustan näkemystä, ettei yksityisten eläkeyhtiöiden maksamiin työeläkkeisiin puuttuminen paranna valtion kassatilannetta senttiäkään, vaan käy päinvastoin.  Miksi? Siksi, ettei eläkkeiden maksajana ole valtio, vaan eläkkeet maksetaan eläkeyhtiöiden rahastoista, jotka kasvavat jatkossakin. Toiseksi, valtio, kunnat ja seurakunnat menettäisivät eläkkeiden alentumisen myötä merkittävästi verotulojaan.

Asiaa tuntemattomille kerron hieman eläkerahastojen taustoista.

Vuonna 1995 rahastoissa oli varoja ”vain” 36,4 mrde, mutta vuoden 2023 lopussa peräti 255 mrde.  Kasvu on ollut vv. 1996 -2023 eli 27 vuoden aikana keskimäärin 8,1 mrde per vuosi. Kyseisenä ajanjaksona ovat eläkevarojen sijoitustuotot olleet pakkasellakin kolme kertaa, jolloin alijäämät olivat yhteensä 26,3 mrde. Eli satunnaisista alijäämistä huolimatta rahastot jatkavat vuosikasvuaan useilla miljardeilla euroilla. Onhan jo 1 %:n korkotuotto noin 2,5 mrde vuodessa.

Kuten tunnettua nykyinen työeläkelaki tuli voimaan heinäkuussa 1962. Tällöin ajatuksena oli, että eläkkeitä tarkistetaan vuosittain samalla prosentilla kuin palkkojakin.

Tätä päätöstä on heikennetty aiempien hallitusten toimesta jo kahdesti eli vuosina 1977 ja 1996. Heikennysten seurauksena ansiotaso nousi vuodesta 1995 vuoteen 2021 noin 112 %, mutta työeläkkeet vain 54 % eli eläkkeiden jälkeenjääneisyys on ollut kyseisenä ajanjaksona 58 prosenttiyksikköä.

Keskituloisia eläkeläisiä rasittaa jo nyt 5,85 %:n solidaarisuusvero eli ns. raippavero, jota palkansaajilta ei peritä.  

Rohkenenkin esittää kysymyksen pääministeri Orpon hallitukselle, että mitä hyötyä on valtion finanssipolitiikalle, jos eläkeläisten toimeentuloa heikennetään nykyisestään ja samanaikaisesti useiden julkisyhteisöjen verotulot vähenevät.

KAUKO TUUPAINEN
ex. kansanedustaja, talousneuvos