Keski-Uusimaa lehden Puheenvuoropalstalla 23.9.2014
Pahalta näyttää ainakin paperilla Suomen hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi. Budjetin loppusumma (53,705 miljardia euroa) on hieman pienentynyt tämän vuoden talousarviosta. Budjetin ulkoinen koko on sen sijaan paisunut 1 070 sivuiseksi. Paksuutta teoksella on 53 mm.
Talousarviosta keskusteltiin viime viikolla kolmena päivinä aamusta iltaan ja vääntö vähentyneistä määrärahoista siirtyy eduskunnan 16 valiokuntaan ja valtiovarainvaliokunnan kahdeksaan jaostoon ennen isoon saliin palautumista.
Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd) on kertonut että lainaa otetaan ensi vuonna kolme miljardia vähemmän kuin tänä vuonna. Totuus kuitenkin on, että uutta lainaa otetaan (emissiotappiot mukaan lukien) 16,694 miljardia eli 1,1 miljardia vähemmän kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa.
Sen sijaan vanhojen lainojen kuoletuksiin, lyhennyksiin ja mahdollisiin pääomatappioihin varataan 12,226 miljardia euroa, mikä on 1,563 miljardia enemmän kuin tänä vuonna.
Ensi vuoden talousarvion mukaan valtion velka noussee 102 miljardiin euroon eli on lähes 19 000 euroa jokaista suomalaista kohden. Voimakas velkaantuminen vaarantaa luottoluokittelijoiden mukaan Suomen pysymisen AAA-luokassa. Toisaalta maamme työntekijät ovat maksaneet Suomen yksityisille eläkelaitoksille yhdessä työnantajien kanssa eläkemaksuja, joiden tasearvo on 170 miljardia euroa. Eli kun Suomen kansalaisilla on velkaa, heillä on myös säästöjä. Olenkin esittänyt Eduskunnassa, että laskentatapaa olisi syytä muuttaa siten, että eläkeyhtiöiden rahastot olisivat mukana luottoluokituksessa.
- * * * *
Fennovoiman merkittävä osakas on venäläinen Rusatom Overseas, jonka omistaa Venäjän valtion ydinenergiayhtiö Rosatom. Viime viikolla ilmestynyt Karjalan Kuvalehti otsikoi sivuillaan ”Poliittinen hyökkäys Fortumia vastaan Venäjällä on alkanut”. Lehti toteaa sivuillaan, että ”Kun Putin on keskittänyt kaikki muut merkittävät alat omille holding-yhtiöille, miksi tärkeä sähköala jätettäisiin vierasmaalaisen haltuun? Venäjän sähköreformia sanotaan onnistuneeksi. Mitä paremmin sähköreformi onnistuu, sitä suuremmalla todennäköisyydellä Putin kansallistaa myös Fortumin osuuden. Menestyksellä on siten huono ennuste”, kertoo Karjalan kuvalehti.
Haluankin herätellä kysymyksen, onko venäläisomisteinen yhtiö suomalaisille energiayhtiöille paras mahdollinen kumppani? Eli haluaako vieras toimia in bona fide? Lopuksi ”Jokerikysymys”: Tarvitaanko Suomessa lisää ydinvoimaloiden rakentamista?
KAUKO TUUPAINEN
kansanedustaja,
valtiovarainvaliokunnan jäsen (ps)
v