Keskisuomalaisen mielipidepalstalla to 4.4.2019
Demarien entinen valtuutettu Kimmo Ojala unohti kertoa (KSML 1.4.), että ollessani eduskunnassa perussuomalaiset – Timo Soinin johdolla – yrittivät saada Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan sekä ns. taitetun indeksin muutoksen että Kreikalle annettavien lainojen kasvun lopettamisen, mutta se ei kelvannut Jyrki Kataiselle (kok).
Totta on, että vuoden 2015 hallitusneuvotteluissa silloisen puheenjohtajan Timo Soinin toimesta syötiin lähes kaikki persujen vaalilupaukset. Päätavoitteena hänellä oli päästä ulkoministeriksi ja siinä hän onnistuikin kapinallisten (lue: myöhemmin siniset) avulla.
Nyt uusi perussuomalaisten puoluejohto on – osin painostukseni ansiosta – ottanut nykyiseen vaaliohjelmaan sekä taitetun indeksin muutoksen että eläkeläisten verokysymyksen, ainoana puolueena.
Entisen puoluetoverini Paavo Lipposen (sdp) toimesta toteutettu ”taitettuun indeksiin” siirtyminen vuoden 1996 alusta on muodostunut kirosanaksi lähes kaikille työeläkkeellä oleville. Miksi? Siksi, että vuodesta 1996 vuoteen 2017 on ansiotasoindeksi noussut 96,2 % mutta työeläkeindeksi vain 48,8 % eli jälkeenjääneisyys on ollut parinkymmenen vuoden ajalta 47, 4 prosenttiyksikköä.
Samalla ajanjaksolla eli vuosina 1996 – 2017 ovat rahastot kasvaneet 36 miljardista eurosta 202 miljardiin euroon eli 560 %. Vaikka puolenkymmentä kertaa on rahastojen sijoitustuottoja jouduttu käyttämään työeläkkeiden maksuun. niin rahastot ovat jatkaneet kasvuaan.
”Ojalan laskuoppi” oli minun ikäpolven kansakouluvaiheen matematiikan perusopetusta. Kimmon laskelmat osoittavat, että hän on sen täysin unohtanut tai kompetenssi ei ole riittänyt laskelmien tekoon.
Eläkerahastojen tuoton osalta Kimmo osoittaa tietämyksensä rajallisuuden. Olisi demarienkin syytä suunnata huomio eläkelaitosten (lue: työeläkeläisten) sijoitusvarojen hoidon keskinkertaiseen tasoon. Totean, että eläkerahastojen reaalinen tuotto on ollut taitetun indeksin aikana vuosittain vain 4,2 prosenttia. Kun tuottoa verrataan Suomessa pelkästään suurempien pörssiyhtiöiden (25 suurinta OMXH-25) tuottoon, niin se on ollut vuodesta 1988 osinkotuottoineen yli 9 prosenttia.
Vaikuttaa siltä, että demaritkin tyytyvät eläkelaitoksen lobbaukseen, yrittämättäkään itse selvittää laskelmien taustoja. Väittiväthän eläkelaitokset jo vuosikymmenet sitten, että ”Kun suuret ikäluokat tulevat eläkeikään, niin rahastot tyhjenevät … ”. Nyt he kaikki ovat eläkkeellä ja rahastot jatkavat kasvuaan, kuten edellä totesin.
Maahanmuuton lisääminen ei suinkaan helpota eläkeläisten asemaa. Miksi? Siksi, että heille täytyy ensin saada töitä, jotta he pystyvät maksamaan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Näitä maksuja maksavat eläkeläiset, saamatta niistä verohelpotuksia.
Pakolaiset ovat täydellisesti riippuvaisia yhteiskunnan myös eläkeläisten tuesta. YLE:n uutiset kertoivat jokin aika sitten, että maassamme piileskelee 8 000 kielteisen oleskelupäätöksen saanutta maahanmuuttajaa. Heille maksettaisiin 5 000 euroa sekä lentoliput, jos he suostuvat poistumaan maasta. Hintalappu on siis 40 miljoonaa euroa.
KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä