PS- ja Uusi Suomi blogit ti 8.10.2024

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä oli jo 30.1.2020 huolissaan kuntien suunnitelmista myydä vesiyhtiöitään tai niiden osaomistusta sijoittajille. Vesihuollon yksityistämien nousi tapetille Jyväskylässä käynnissä olevan yksityistämishankkeen myötä.

– Pohjavedet tulee määritellä laissa sellaiseksi kansallisomaisuudeksi, jota yksityiset sijoittajat eivät voi omistaa. Tämä olisi tärkeä teko vesihuoltovarmuuden ja kohtuullisen veden hinnan varmistamiseksi, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio totesi.

– Emme hyväksy elintärkeän kansallisomaisuuden omistuksen siirtämistä kasvottomille sijoittajille. Tämä on merkittävä uhka vesihuollon varmuudelle hinnankorotusuhasta puhumattakaan, Tavio jatkoi.

Perussuomalaisten ryhmästä muistutetaan, kuinka kävi, kun sähköverkkoa myytiin ulkomaisille sijoittajille.

– Siinä luotiin yksityinen monopoli ja samaa oltiin tekemässä Jyväskylässä. Suunnitelmia on muuallakin. Tässä ollaan jälleen avaamassa Pandoran lipas, jossa yksi kansallinen perusinfra ollaan jättämässä globaaleiden markkinoiden käsiin, Tavio muistutti.

*****

Edellä kertomaani viitaten kerron, että perussuomalaisten toimesta vesilaitosten myyntiongelmaa korjataan tehdyn lakiesityksen myötä. Jos näin ei tehtäisi, niin vesilaitokset voitaisiin myydä ulkomaille ja sijoittajille.

Muistan kuin eilisen päivän, kun syyskuussa 2000 olin seuraamassa Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston kokousta, jonka päätöksellä kaupunki möi omistamansa energiayhtiön koko osakekannan 505 miljoonalla markalla Vattenfallille, Päätöstä oli tekemässä muun muassa kaksi silloista demariministeriä: Filatov ja Koskinen.

Nyt uuden lakiesityksen myötä julkista omistusta ja määräysvaltaa vahvistetaan. Kunnilla pitää aina olla enemmistöosuus. Lisäksi esityksessä annetaan kunnille etuosto-oikeus nykyisiin yksityisomisteisiin vesilaitoksiin. Kyse ei ole siis vesilaitosten yksityistämisestä, vaan päinvastoin.

Se, mikä onnistui edellisten hallitusten aikana, ei onnistu enää jatkossa. Tämä on hallituksen esityksen ”punainen lanka”, jonka sisältöä oppositio ei ymmärrä.

PS- ja Uusi Suomi, blogit to 26.9.2024, Keski-Uusimaa lehti, ke 2.10.2024

Viime viikkoina on noussut jälleen puheenaiheeksi, että eläkelaitoksille annettaisiin mahdollisuus ottaa nykyistä enemmän sijoitusriskiä. Olen asiasta eri mieltä.

Työeläkerahastojen suuruus oli viime vuoden lopussa 254,9 miljardia euroa (mrde). Eläkevarat ovat satunnaisista syistä tippuneet – vuosien saatossa – kolme kertaa, jolloin alijäämää syntyi 26,3 mrde.

Satunnaisista alijäämistä huolimatta ovat työeläkevarat kasvaneet vuoden 1995 tasearvosta 36,4 mrde viime vuoden lopun 254,9 miljardiin euroon eli 28 vuoden aikana keskimäärin 7,8 mrde vuodessa. Viime vuonna olivat eläkevarojen sijoitustuotot jopa 15 mrde eli yli miljardin kuukaudessa. Minusta se on riittävä tuotto eli lisäriskejä ei ole syytä ottaa.

Osakemarkkinat ovat nyttemmin lievässä nousussa ja oletan sen vaikuttavan positiivisesti myös eläkevarojen sijoitustuottoihin. Olen tietoinen, että eläkelaitosten varoista yli puolet (52 %) on sijoitettu lähinnä pörssiosakkeisiin, mutta tästä huolimatta ei ole syytä hötkyillä, eikä varsinkaan miettiä ailahtelevien riskisijoitusten riskien määrän kasvattamista.

”PS:n ja Uuden Suomen blogit, to 5.9.2024, Keski-Uusimaa lehti , su 8.9.2024

Eräs järvenpääläinen opposition edustaja esitti Keski-Uusimaa lehdessä 2.9.2024 kaksi keinoa sote-kriisin ratkaisuksi, muun muassa lisärahoitusta HVA:lle.  Otan niihin kantaa oman näkemykseni perusteella.

Hän syytteli hallitusta, koska se ei ole esittänyt ratkaisua ongelmien ratkaisemiseen. Mielestäni edellinen hallitus ”ei nähnyt metsää puilta” päättäessään sote-uudistuksesta.

Demarivetoinen hallitus ei kyennyt arvioimaan uudistuksen todellisia kustannuksia, vaan jätti lisärahoituksen seuraavalle hallitukselle. Kunnilta siirtyi HVA:n palvelukseen noin 170 000 työntekijää, joiden palkkojen harmonisoinnin kustannus tuli maksamaa lähes miljardi euroa.

Olen ymmärtänyt, että hallituksessa olevat perussuomalaiset pitivät jo talousvaliokunnan kokouksessa – huhtikuussa 2021 – hyvinvointialueiden määrää (21) liian suurena ja kustannusten määrästä ei – vaikutusarvioiden puuttuessa – tulevina vuosina ollut hajuakaan.

Perussuomalaisten mielestä olisi hyvinvointialueet pitänyt rakentaa ensisijaisesti Yliopistollisten keskussairaaloiden ympärille ja niiden lisäksi vain pari-kolme muuta aluetta.

Jos kyseisiä alueita olisi merkittävästi vähemmän, niin syntyisi melkoinen säästö ylimitoitetuissa hallintokuluissa, kuten korkeapalkkaisten virkamiesten ja valtuustoryhmien lukumäärässä sekä ryhmärahoissa. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan HVA:ssa on ryhmäraha muistaakseni 5 000 euroa per valtuutettu. 

Demokratia ei mielestäni vähene, vaikka hyvinvointialueiden määrää vähennetään, sillä valtuutettujen sijaan päätösvalta on nykyisinkin johtavilla virkamiehillä ja HVA:n hallituksilla.

Minusta yksityisten terveystalojen käyttö ei ole pahasta, sillä niiden asiakkaat eivät ole lisäämässä kunnallisten terveysasemien pitkiä jonoja. Ymmärrettävästi yksityisten terveystalojen hinnoittelu on merkittävästi korkeampaa kuin kunnallisten terveysasemien, joissa lääkärien pakeille pääsee 23 eurolla. Mielestäni tämä on merkittävä tuki meille vähävaraisille kuntalaisille, jonka valtio kustantaa.

Olen osaltani pohtinut maakuntaveroa, joka on järkevää, jos samalla kevennetään kansalaisten valtionverotusta.

Siinä kirjoittaja on oikeassa, että edelliseltä hallitukselta puuttui osaaminen ja valtion finanssipolitiikan ymmärrys. Tätä mokaa istuva hallitus paikkaa – opposition räksytyksestä huolimatta – toteuttaen sanontaa: ”Hiljaa hyvää tulee”.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä
www.tuupainen.net

Suur-Jyväskylän lehti, ke. 4.9.2024

Jyväskylä tulouttaa – tänä vuona – konserniinsa kuuluvilta yhtiöiltä osinkotuloja 12,4 miljoonaa euroa (Me). Hyvä niin, mutta sisältyykö siihen  ns. piiloverotusta? Tätä on minulta kysytty ja olen vastannut, että mielestäni sisältyy.

Suurimmat osingot eli 10 miljoonaa euroa maksaa – tänä vuonna – kaupungin omistama energiayhtiö ALVA Oy. Yhtiön erinomaisen tulokseen ovat vaikuttaneet ensisijaisesti yhtiön sähköntuottajana saama korkea hinta tukkusähköstä parina kriisivuonna. Myös Keljonlahti tuotti poikkeuksellisen hyvin.

ALVA Oy oli kaukolämmön hinnassa – jokin aika sitten – toiseksi halvin suurten kaupunkien joukossa, tällä hetkellä keskitasoa. Yhtiön sähkön ja veden hinnoittelu on ollut myös keskivertoa edullisempaa koko Suomessa. Nämä ovat syyt yhtiön erinomaiseen tulokseen ja osinkojen maksukykyyn.  

Haluan kuitenkin – jälleen kerran – muistuttaa, että kun ALVA Oy maksaa osinkoja omistajalleen 10 Me, niin yhtiö joutuu keräämään sitä varten asiakkailtaan lähes 16 Me, kun huomioidaan valtiolle menevät verot. Verojen osuus on tarkoittamaani piiloveroa valtiolle, jonka kuluttajat maksavat energian hinnassa.

Ihmettelen, mikseivät eduskunnan oppositiopuolueet ole valtuustossa puuttuneet asiaan. Onhan sähkön, veden, kaukolämmön ja muut yhtiön palvelut samanhintaisia niin köyhälle kuin rikkaallekin. Oppositiopuolueilla on kaupunginvaltuustossa selkeä enemmistö eli 42 valtuutettua.

Mielestäni olisi ”vähäväkiselle” kaupunkilaiselle edullisempaa maksaa kaupungin kuluja verotuksen kautta kuin yhtiöiden periminä taksoina ja tariffeina. Tiedostan, etteivät ”parempipalttoiset” eli hyvätuloiset valtuutetut tähän suostu.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Uuden Suomen ja PS-blogit su 25.8.2024

Vaikuttaa siltä, että asiantuntijoiden käyttö Eduskunnan valiokunnissa on ajoittain ylittänyt kohtuuden.

Eduskunnassa on 17 valiokuntaa ja valtiovarainvaliokunnassa lisäksi 8 jaostoa, joiden kokouksiin eritasoisia asiantuntijoita kutsutaan valiokunnan tai jaoston oman harkinnan mukaan. Asiantuntijoiden käyttö ei suinkaan ole ilmaista.

Joitakin vuosia sitten Krista Kiurun (sd) johtama sosiaali- ja terveysvaliokunta tuhlasi yhteisiä verovaroja eniten, sillä valiokunnassa vieraili 320 asiantuntijaa.

Monet heistä kävivät näyttäytymässä ”Kiurun” valiokunnan kokouksissa useaan otteeseen.  Eikö ”oppi” mennyt kerralla perille, vai mistä oli kyse saman asiantuntijan uudelleen kuulemisella?  Lisäselvityksiä voidaan pyytää kirjallisena kuulemisen jälkeenkin.

Toistan jo aiemmin sanomani: ”Eivät asiantuntijoiden kuulemiset ilmaisia ole”. Mediassa on aikoinaan kerrottu, että esimerkiksi Perustuslakivaliokunnassa vieraillut Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää oli laskuttanut yhden vaalikauden aikana 119 260 euroa esiintymisistään ja saman yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen 92 460 euroa.

Missä on edustajien omaehtoinen osaaminen ja tiedonhankinta, jos yksinkertaisiinkin kysymyksiin haetaan valmista vastausta jopa samoilta asiantuntijoilta – useaan kertaan.  Minä vaan kysyn?

PS- ja Uusi Suomi blogit ke 14.8.2024

Viime viikkoina ovat opposition edustajat syyttäneet istuvaa hallitusta liiallisesta velanotosta. He ovat unohtaneet, että eräs syy on edellisen eli Marinin (sdp) hallituksen hulvattoman velanoton nousseet korkokulut.

Marinin hallitus otti – toki eduskunnan suostumuksella – yli 10 miljardia euroa (mrde) enemmän velkaa kuin kaksi edellistä hallitusta (Katainen ja Sipilä) yhteensä. Mikä oli ottaessa, kun sitä sai jopa miinuskorolla.

Tarkemmin kerrottuna keskustavetoisen (Matti Vanhanen) hallituksen aikana vuosina 2007 – 2010 valtio otti uutta velkaa 21,8 mrde ja korkoja maksettiin 8,355 mrde.

Kokoomuksen (Jyrki Katainen) johdolla työskennellyt hallitus vuosina 2011 – 2014 otti velkaa 21,4 mrde ja maksoi korkoja 7,221 mrde.

Keskustan (Juha Sipilä) hallituksen velanotto vuosina 2015 – 2018 oli ”vain” 9 mrde ja korot 5,532 mrde.

Demarien (Sanna Marin) hallituksen velanotto vuosina 2019 – 2022 nousi omaan suuruusluokkaansa eli 44 miljardiin euroon, mutta korkoja maksettiin vähemmin kuin edellisten hallitusten aikana eli 3,724 mrde.

Istuva (Petteri Orpo) hallitus maksoi viime vuonna korkoja 2,323 mrde ja joutunee maksamaan tämän vuoden aikana korkoja – talousarvion ja lisätalousarvion mukaan –  3,250 mrde.  Ensi vuodelle on korkokuluihin budjetoitu 3,5 mrde eli valtio maksaa korkoja vuodessa lähes yhtä paljon kuin ”Marin” hallituskaudellaan.

Hallituksen edustajat ovat kertoneet, että velkaantumisen syitä ovat kohonneiden korkokulujen lisäksi, verotulojen väheneminen miljardilla eurolla ja HVA:n sotemenojen kasvu 1,5 mrde. Toki aiempia velkoja täytyy myös lyhentää lainaehtojen mukaisesti, unohtamatta EU:n ja NATOn  jäsenyysmaksuja.

LÄHTEET: Velkojen osalta Veronmaksajat ry ja korkojen osalta Valtiokonttori.

Keski-Uusimaa leehti 27.7.2024 ja Keskisuomalainen 31.7.2024

Tänään (24.7.) julkaistiin useissa lehdissä Uutisuomalaisen artikkeli Suomen perustuslain tulkinnasta.

Olen eri yhteyksissä törmännyt kysymykseen, miksei Suomessa ole Perustuslakituomioistuinta? Useimmissa Euroopan maissa kyseinen toimielin on. Poikkeuksen tekevät vain Pohjoismaat, Iso-Britannia ja Hollanti.

Suomessa kyseisen tuomioistuimen tehtävät on annettu eduskunnan nimeämälle 17 jäseniselle perustuslakivaliokunnalle, jonka jäsenistä puolet ovat pääsääntöisesti lakiasioihin perehtymättömiä, ensimmäisen kauden kansanedustajia. Moinen menettely, jossa kansanedustajien säätämien lakien perustuslaillista oikeellisuutta valvovat samaiset edustajat, on harvinaista koko maailmassa.

Entisenä tilintarkastajana olen usein joutunut ottamaan kantaa erilaisten yhteisöjen jäsenten esteellisyys- ja jääviyskysymyksiin, joten eduskunnan nimeämän perustuslakivaliokunnan toiminta ”omien päätösten valvojana” mietityttää.

Eduskunnassa on tällä hetkellä 17 valiokuntaa ja valtiovarainvaliokunnassa vielä kahdeksan erillistä jaostoa, joissa käsitellään ”eduskuntaan matkalla olevia” laki- ja budjettiesityksiä. Mielestäni olisi kuitenkin oikein ja kohtuullista, että Suomen perustuslain noudattamiseen liittyvä ennakkovalvonta olisi alan ammattilaisten käsissä.

Eräänä heikkoutena pidän myös sitä, että nykymuotoisen perustuslakivaliokunnan kokoonpano vaihtuu aina neljän vuoden välein eli eduskuntakausittain, jolloin vaihtuvuus myös valiokunnassa on merkittävä.

Kun perustuslakivaliokunta käyttää myös eräänlaista ”tuomiovaltaa” päätöksissään, olisi se rinnastettava perustuslain 3 §:n 3 momentin mukaisesti ”tuomiovaltaa käyttävään riippumattomaan tuomioistuimeen”, jollainen perustuslakituomioistuin olisi.

KAUKO TUUPAINEN
ex. tilintarkastaja, talousneuvos

***

Keskisuomalainen to 18.7.2024, Aamulehti to 18.7.2024 ja Länsi-Savo to 18.7.2024

Onko nykymuotoinen suhteellinen vaalitapa demokraattinen, kun valitaan edustajia kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustoihin, eduskuntaan ja Europarlamenttiin

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Pohjois-Karjalan vaalipiiristä valittiin eduskuntaan kuusi edustajaa. Vihreiden silloinen puheenjohtaja Tarja Cronberg sai vaalissa toiseksi eniten ääniä (7 804), mutta ei valtakirjaa eduskuntaan.

Sen sijaan neljä muuta ehdokasta merkittävästi pienemmillä äänimäärillä tulivat valituiksi, Viimeinen valittu sai Pohjois-Karjalan eduskuntavaaleissa tuolloin ”vain” 4 391 ääntä eli 3 413 ääntä vähemmän.

Europarlamenttivaaleissa kesäkuussa mepeiksi ylsivät kaksi vasemmiston ehdokasta Merja Kyllönen (27 072 ääntä) ja Jussi Saramo (4 918), kun ”rannalle jäivät” Eeva-Riitta Korhola (45 167 ) ja Sirpa Pietikäinen (34 987).

Olisiko 2020-luvulla syytä siirtyä puoluevallasta kansaisten valtaan eli eri instituutioihin valitaan aina vaaleissa eniten ääniä saaneet ehdokkaat. Tästä olen saanut kokemusta Keski-Suomessa niin osuuspankin kuin osuuskaupankin edustajiston vaaleissa. Henkilökohtaisesti eniten äänejä vaaleissa saaneet on valittu edustajiston jäseniksi.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

PS-Blogi pe 12.7.2024

Suomalaiseen poliittiseen kulttuurin on joitakin aikoja sitten pesiytynyt uusia sanoja eli laitavasemmisto ja -oikeisto. Kysynkin, että mistä on kyse?

Aloitin jalkapallon potkimisen jo 12 vuotiaana ja tällöin puhuttiin sekä vasemmasta että oikeasta laitahyökkääjästä. Nämäkin termit ovat näköjään siirtyneet politiikan kentille, toki hieman muuttuneena. 

Vanhan koulukunnan edustajana olen edelleen sitä mieltä, että maamme poliittinen kenttä on jakautunut edelleenkin vain kolmeen ryhmään eli vasemmistoon, keskustaan ja oikeistoon.

Mielestäni vasemmistoon kuuluvat SKP, Vasemmistoliitto ja SDP. Keskustan muodostavat Suomen Keskusta, Liberaalipuolue, Kristilliset ja Perussuomalaiset sekä oikeistopuolueisiin lasken RKP:n, Kokoomuksen ja Liike Nytin .

Puoluepoliittisen kokemukseni (lähes 60 vuotta) perusteella olen edelleenkin – edellä kertomani – ”kolmikannan” kannattaja.  Perusuomalaiset eivät ole ex. puheenjohtaja Timo Soinin mukaan – poliittisesti – sen enempää vasemmalla kuin oikeallakaan, vaan pääsääntöisesti oikeassa ja askeleen edellä muita puolueita. Olen samaa mieltä.

PS-puolueen sääntöjen 2 §:n mukaisesti puolue puolustaa niitä väestöryhmiä, joiden sosiaalisesta, taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta asemasta ei ole oikeudenmukaisesti huolehdittu. Näihin ryhmiin kuuluvat muun muassa lapsiperheet, eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat. Samaan hengenvetoon totean, että näistä tavoitteista on jouduttu hallitussopimuksessa osin tinkimään, mutta paikallistasolla niistä tullaan – tulevissa kuntavaaleissa – taatusti pitämään kiinni.

Kauko Tuupainen

PS-Blogi, ma 1.7.2024

Suomessa on tällä hetkellä noin 1,5 miljoonaa äänioikeutettua työeläkeläistä, joista 48,3 % (lähes 725 000) saa eläkettä alle 1 500 euroa/kk.

Perussuomalaisten sääntöjen 2 §:n mukaisesti puolueen tarkoituksena on huolehtia muun muassa lapsiperheistä, eläkeläisistä ja työttömistä. Lehtitietojen mukaan ovat terveydenhuollon taksat nousemassa, jolloin kyseiset väestöryhmät joutuvat entistä suuremmassa määrin taloudellisiin vaikeuksiin.

Toisaalta olen tietoinen, että neljän eläkeyhtiön omistamat varat olivat viime vuoden lopussa 254,9 miljardia euroa eli lähes kolme kertaa enemmän kuin valtion tämän vuoden talousarvio. Varallisuuden kasvu viime vuoden aikana oli miljardi euroa kuukaudessa eli yhteensä 12,5 miljardia euroa

Varallisuutta ovat 27 viimeisen vuoden aikana kasvattaneet sijoitustuotot, joiden osuus kasvusta on ollut samana ajanjakona keskimäärin 8,1 % vuodessa, ollen viime vuonna peräti 15 miljardia euroa.

 Olen jo aiemmin ehdottanut, että pienituloiseille eläkeläisille maksettaisiin lisäeläkettä pari miljardia euroa vuodessa neljän vuoden ajan. Sen jälkeen tarkistettaisiin, miten eläkeyhtiöiden rahastot jaksavat.

Lisäpontta ajatukselleni sain, kun lukasin Työeläkelehdestä (2/2024), että sveitsiläiset tulevat saamaan ylimääräisen 13. kuukausieläkkeen joulukuusta 2026 alkaen. Muutostarvetta on perusteltu voimakkaasti kasvaneilla elinkustannuksilla. Miksei näin voitaisi toimia myös Suomessa?

Esitänkin toiveenani PS-puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purralle (alias Mrs. Iron), että nykyistä asemaasi hyödyntäen, käynnistäisit kolmikantaneuvottelut esittämäni asian tiimoilta.

KAUKO TUUPAINEN
ex. kansanedustaja (ps), talousneuvos
Jyväskylä