Jyväskylän revisio- ja investortoimisto Oy lahjoitti 3.3.2020 Jyvässeudun Kuulo ry:lle viikkolomaosakkeen Kalajoen Hiekkasärkiltä. Kuvassa yhtiön hallituksen puheenjohtaja Kauko Tuupainen on luovuttanut osakekirjan yhdistyksen puheenjohtaja Alpo Pulkkaselle (keskellä) ja varapuheenjohtaja Ilkka Puhakalle. Kuva Kimmo Lenkkeri.

Tulovero pois yrityksiltä

22.11.2020 09:22

Perusuomalainen blogi pe 20.11.2020 ja Keski-Uusimaa-lehti su 22.11.2020

Tein jo kesäkuussa 1984 Lahdessa kokoontuneelle demarien XXXIII puoluekokoukselle ehdotuksen, jonka punaisena lankana oli tuloverotuksen poistaminen yrityksiltä.

Esitykseni ideana oli, että annettakoon yritysten näyttää voittoa, siitä ”rankaisematta” niin kauan kuin voittovarat pysyvät yrityksessä. Tällöin yritysten maksuvalmius kohentuisi, oman pääoman suhde vieraaseen pääomaan muuttuisi nykyistä edullisemmaksi ja jopa kansainvälinen kilpailukyky paranisi. Verotus tapahtuisi vasta silloin, kun omistajat ottavat rahaa yrityksestä omaan käyttöönsä.

Näin esitin jo 36 vuotta sitten, toki esitystäni perustelin myös edellä kerrottua laajemmin. Eihän demarien ay-väki tietenkään suostunut, koska heidän ajatuksenjuoksuun ei tuolloin mahtunut, että myös menestyvät yritykset työllistävät kansalaisiamme.

Suomessa on ollut puhetta ns. Viron mallista, joka on periaatteessa samankaltainen kuin esitykseni vuosikymmenien takaa. Olen tietoinen, että Virolle myönnettiin poikkeus EU:n jäsenneuvotteluissa, koska katsottiin, että maasta tulee ns. veroparatiisi.

En ihmettele yhtään kun tänä päivänä monet suomalaiset yrittäjät siirtävät tai perustavat yrityksensä Suomenlahden eteläpuolelle. Myös suomalaiset konserniyhtiöt ovat oivaltaneet Viron – mielestäni järkevän – yritysverotuksen. Onhan emoyhtiön saama osinkotulo virolaiselta tytäryhtiöltä verovapaata tuloa EU:n emo-tytäryhtiödirektiivin perusteella.

Perussuomalaisten säännöissä todetaan, että puolueen eräänä päämääränä on edistää maamme talouden rakentamista vahvaksi ja kilpailukykyiseksi siten, että työntekoa ja yrittämistä kunnioitetaan. 

Erityisesti puolue haluaa puolustaa mm. pien- ja perheyrittäjiä sekä itsenäisiä ammatinharjoittajia, jotka elinkeinoelämämme merkittävinä tukipilareina pitävät pystyssä kansantalouttamme niin ulkomaankaupassa kuin ennen kaikkea kotimarkkinoilla, sekä rahoittavat korkeilla välillisillä maksuilla nykyistä sosiaaliturvaamme.

Eräät eduskunnan talousvaliokunnan PS-jäsenet ovat hiljattain todenneet, että ”Yrittäjät ovat tämän maan selkäranka. Suomessa on noin 280 000 yritystä, joista 180 000 on yksinyrittäjiä. Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan puolet yksinyrittäjistä ansaitsee alle 2 000 euroa kuukaudessa. Näin merkittävää joukkoa ei saa unohtaa”, totesivat ps-kansanedustajat maamme hallituksen esitykseen määräaikaisesta kustannustuesta.  

Summa summarum. Maamme hallitus ottaa melkoisesti velkaa EU:n elvytyspaketin vuoksi, paketin jolla tuetaan useita EU:n hulttiomaita. Kysynkin, että olisiko paikallaan muuttaa yritysverotusta Viron mallin mukaisesti, vaikkakin se merkitsee – siirtymävaiheessa – muutaman miljardin euron verotulojen menetystä. Yritysten vakavaraisuuden ja työpaikkojen lisääntymisen johdosta yhteiskunnan verotulot myöhemmin kasvaisivat, jolloin kaikki osapuolet: yritykset, työntekijät ja verottaja olisivat ratkaisuun tyytyväisiä.

Turvetuotannon alasajosta

08.10.2020 17:52

PS-Blogit su 4.10.2020, Kaleva-lehti to 8.10.2020

Vajaa kymmenen vuotta sitten käytiin eduskunnassa melkoista kädenvääntöä turkistarhauksen olemassaolosta. Onneksi järki voitti ja Vihreiden myyräntyö jäi hopealle. Nyt samainen porukka on vaatimassa turvetuotannon alasajoa.

Ollessani 2000-luvun alussa Keski-Suomen maakuntavaltuuston jäsen puolustin voimakkaasti maaseutuyrittäjien ja heidän työntekijöittensä oikeuksia. Vuosikymmenien saatossa on tilanne muuttunut, mutta siitä huolimatta haluan, että maamme hallitus pitää Suomen asuttuna etelästä pohjoiseen ja idästä länteen.

Turvealan yrittäjät ovat monialaisia maa- ja metsätalouden sekä kone- ja kuljetusyrittäjiä. Heille turve on tuonut osan jokapäiväisestä leivästä, muu urakointi tai maa- ja metsätalous osan. On arvioitu, että energiaturpeen alasajo vaikuttaa merkittävästi lähes 600 yrittäjän ja vielä useamman työntekijän tuloihin alueilla, joilla ei ole vastaavia toimeentulon edellytyksiä.

Synnyinmaakuntani eli Pohjois-Pohjanmaan osalta energiaturpeen suora työllistävyys oli viime vuonna 357 henkilötyövuotta (htv) ja kerrannaisvaikutus 657 htv. Kun lukuihoin lisätään Keski- ja Etelä-Pohjanmaa, oli kerrannaisvaikutus 1 572 htv. Nykyisen kotimaakuntani eli Keski-Suomen työllisyysvaikutus oli viime vuonna 240 htv (Bioenergia ry).

Vastoin eräiden politiikkojen luuloja, turvetuotanto ei saa valtiolta avustusta. Toki ”avustukseksi” voidaan lukea ”energiaturpeen normia alempi verokanta” eli EU:lle notifioitu ero kivihiilen hintaan.

Energiaturpeesta on maksettu vuosittain valtiolle veroja useita kymmeniä miljoonia euroja. Ensi vuoden alusta turpeen energiavero on 5,70 €/MWh, vaikka päästöoikeuden hinta on nousussa nykyisestä 27€/CO2 tn tasolta. Tämä tarkoittaa sitä, että energiaturpeen käyttö puolittunee jo vuoteen 2025 mennessä eli viisi vuotta hallitusohjelmaa aiemmin.

Turvetuotanto aiheuttaa tunnetusti myös ns. vesistöhaittoja, joskin tuotannon vesistökuormitus on laskenut jyrkästi viimeisen 15 vuoden aikana suhteessa tuotantopinta-alaan. Alan ammattilaiset ovat kertoneet minulle olevansa tietoisia, että turvetuotannossa ollaan koko ajan tekemisissä luonnonvesien kanssa. Humusaineiden ja kiintoaineksen vähentämisessä onkin onnistuttu varsin hyvin, jota todistavat mittavat ympäristöhallinnon tarkkailutulokset (YLVA-järjestelmä).

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen

Perussuomalaiset – yhden asian puolue

04.09.2020 15:24

Perussuomalaisten Blogi-palstalle 4.8.2020

Perussuomalaiset ovat todellakin yhden asian puolue. Poliittiset vastustajat ovat tätä toitottaneet jo useita vuosia, joskin eri näkökulmasta kuin minä. Mielestäni perussuomalaisten – jo sääntöjenkin perusteella – tarkoituksena on ajaa vain yhtä, mutta tärkeää asiaa eli suomalaisten asiaa.

Sääntöjemme pohjalta perussuomalaisten tarkoituksena on koota yhteen ne väestöryhmät, joiden sosiaalisesta, taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta asemasta ei ole oikeudenmukaisesti huolehdittu. Tämän kaltaista mainintaa ei muiden puolueiden säännöistä ilmene.

Perussuomalaisten päämääränä on edistää Suomen talouden rakentamista vahvaksi ja kilpailukykyiseksi. Tämä tarkoittaa, että työntekoa ja yrittämistä kunnioitetaan ja kansallista itsemääräämisoikeutta ei heikennetä. Suomalaisten arvojen ja kulttuurin puolustaminen on vaatimuksemme myös EU:ssa.  

Lisäksi haluamme, että kaikilla kansalaisillamme taataan taloudellinen perusturva ja oikeus työhön. Olemme aina ottaneet vastuuta lapsiperheiden, eläkeläisten, opiskelijoiden, työttömien, pien- ja perheyrittäjien, pienipalkkaisten toimihenkilöiden, virkamiesten ja työntekijöiden sekä maa- ja metsätalouselinkeinojen harjoittajista. He kaikki ovat mielestäni Suomen valtion selkäranka. Kun heillä menee hyvin, niin Suomellakin menee hyvin.

Perussuomalaisia voi jatkossakin sanoa ”yhden asian puolueeksi”, kunhan sanojat ymmärtävät, että mitä se tarkoittaa.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä
www.tuupainen.net

Haloo Helsinki

03.09.2020 10:31

Haloo Helsinki

Perussuomalaisten Blogi-palstalla 27.8.2020, KSML:n verkkolehti 9.9.2020 ja Keskisuomalaisen mielipidepalstalla 11.09.2020

yhtyeen erään platinalevyn suosittu kappale oli ”Maailma on tehty meitä varten”. Tämän aasinsillan avulla haluan herättää Helsingin (lue: hallituksen) huomion Suomen jatkuvasti kurjistuvaan talouteen ja työllisyysteen.

Onko hallitus tietoinen, että Suomessa oli viime heinäkuussa 387 500 työtöntä työnhakijaa?  Se on 118 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyys koskettaa niin nuoria kuin varttuneitakin, sillä alle 25 vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 54 000 ja yli 50 vuotiaita 125 700. Molemmat luvut olivat kasvaneet kymmenillä tuhansilla edellisvuodesta.

Mielestäni Vihreiden ministeriryhmän esitys tuoda Suomeen 80 000 uutta maahanmuuttajaa, on kuolleena syntynyt. Miksi? Siksi, että mistä heille saadaan työtä, kun sitä ei löydy suomalaisillekaan. Suomi ei ole koko Euroopan sosiaalitoimisto, vaikka Vihreät niin luulevatkin.

Maailmaa ei ehkä ole tehty meitä varten, mutta Suomi on. Siksi hallituksen tulisi ensisijaisesti huolehtia omien kansalaistemme hyvinvoinnista ja vasta sen jälkeen eteläisen Euroopan hulttiomaiden eduista. 

Ei ole oikein, että EU maksattaa 750 miljardin euron avustuspottia jäsenmaillaan, jotka pyrkivät laittamaan omaa talouttaan kuntoon. Merkittävä osa tuesta menee Saksan ja Ranskan pankeille, jotka ovat rahoittaneet maksukyvyttömien maiden pankkeja.

Toiseksi useiden hulttiomaiden verotus, niin henkilökohtainen kuin arvonlisäverotuskin, on merkittävästi alhaisempaa kuin Suomessa. Suomen yleinen ALV on 24 %, kun se on Espanjassa 21, Italiassa 22 ja rikkaissa maissa kuten Saksa 19 ja Ranska 20 %.

Suomi on ollut EU:n nettomaksaja viimeisen kuuden vuoden aikana yli 3 miljardia euroa eli keskimäärin 508 miljoonaa euroa vuodessa. Tätä taakkaa lisää hallituksen viimeisin päätös osallistua EU:n kautta veroeurojemme hupulointiin 3,4 miljardilla eurolla. Näillekin rahoille olisi käyttöä kotimaassamme.

Lopuksi hallitukselle pari vinkkiä: Lisätkää kunnille annettavia valtionosuuksia ja muuttakaa työeläkeläisten taitettu indeksi viimeinkin puoliväli-indeksiksi. Valtionosuuksien maksuun saadaan jopa nollakorkoista lainaa ja indeksitarkistuksista palautuu veroina kolmasosa valtiolle, kunnille ja seurakunnille. Kun eläkeläisten toimeentulo kohenee, niin valtion ylläpitämän Kelan menot samalla vähenevät.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen

Mietteitäni perussuomalaisista

15.08.2020 07:50

Keski-Uusimaa-lehti, la 15.8.2020

Perussuomalaiset haluavat kunnioittaa niitä edesmenneitä kansalaisiamme, jotka taistelivat Suomelle itsenäisyyden.

Perussuomalaiset haluavat myös pitää Suomen suomalaisilla ja siksi puolustavat itsenäisyyttämme.

Perussuomalaiset eivät halua tinkiä itsenäisyydestämme tuumaakaan ja siksi he vastustavat EU:n liittovaltiokehitystä ja veronmaksajiemme eurojen lahjoittamista EU:n hulttiomaille.

Samaa mieltä on merkittävä osa kansalaisistamme, myös galluppien perusteella.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Pienosakkaiden sinnikäs mittelö osakkeista

15.08.2020 07:35

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla la 15.8.2020 ja Suur-Jyväskylän lehdessä ke 26.8.2020

Ei oikeutta maassa saa, ken ei sit` itse hanki totesi Kaarlo Kramsu runokokoelmassaan jo 142 vuotta sitten. Runon viesti on voimassa vielä tänäkin päivänä. Miksi?

Siksi, että yhdentoista Jyväskylän Kongressikeskus Oy:n vähemmistöosakkaan (osakkeita 23 kpl) oli haettava oikeutta välimiesoikeuden kautta, saadakseen järkevän hinnan omistamilleen osakkeille.

Kaikki alkoi siitä, kun yhtiön vähemmistöosakas, Jyväskylän revisio – ja investortoimisto Oy ei tyytynyt Jyväskylän Messut Oy vaatimukseen myydä osakkeensa yhtiölle 490 euron lunastushinnalla, vaan laittoi vireille Keskuskauppakamarille osoitetun lunastushakemuksen 7.12.2018.

Taustaksi totean, että Jyväskylän Messu- ja Kongressikeskus perustettiin 10.2.1998, jolloin yhtiön osakkeita merkittiin 726 kappaletta, mukana parikymmentä pienosakasta.

 Seuraavana vuonna pienosakkaitten määrä lisääntyi useilla kymmenillä. Yksittäisen osakkeen hinta oli perustamisvuonna 10 000 markkaa (nykyrahassa 2 312 euroa).

Kongressikeskuksen osakkeiden enemmistö siirtyi vuoden 2018 aikana Jyväskylän Messut Oy:lle, joka käynnisti pienosakkeiden osakkeiden pakkolunastuksen 490 euron hinnalla. Useat suostuivatkin lunastuksiin, mutta 11 vähemmistöosakasta ei. Tästä aiheutui vuoden ja seitsemän kuukauden mittelö messuyhtiön ja pienosakkaiden välillä.

Messuyhtiö pyrki alhaisella sisäpiirien – keinotekoisella – kauppahinnalla (490 euroa), vaikuttamaan yksittäisen osakkeen hintaan, jolloin se vaikuttaisi vähemmistöosakkaiden osakkeiden lunastushintaan. Sanomattakin on selvää, että lähes kaikki enemmistöosakkaat olivat olleet jo vuosia riippuvaisia kongressi- ja messuyhtiön toiminnasta. 

Unohtuiko lunastajalta, että osakkeen hinnanmäärityksessä tulee käyttää minimihintana ns. substanssiarvoa, koska vähemmistöosakkaiden on pakko taipua enemmistöosakkaiden tahtoon.

Vähemmistöosakkaiden osakkeiden hinnan vedätys tuli messuyhtiölle hintoihinsa. Maksettiinhan uskotulle miehelle 25 569 euroa, välimiehelle 32 240 euroa eli yhteensä 57 809 euroa. Samaa hintaluokkaa lienee myös messuyhtiön juristille maksettu korvaus.

Maalaamatta pirua seinälle – voinen entisenä tilintarkastajana – kysyä, että eihän messuyhtiöllä ollut tarkoituksena alhaisen kauppahinnan (490 euroa) avulla vaikuttaa osakekaupoista perittävään varainsiirtoveroon. Eihän?

Summa summarum. Yksitoista vähemmistöosakasta saivat osakkeistaan 2 203 euroa eli 1 713 euroa enemmän kuin mitä messuyhtiö olisi maksanut ilman välimiesoikeudenkäyntiä.

Kiitokset tästä kuluu Keskuskauppakamarin lunastuslautakunnan määräämälle välimiehelle, asianajaja Kirsi Kannasteelle sekä pienosakkeenomistajia puolustaneille Mauri Koljanderille, Esa Salokorvelle ja Erja Pirnekselle. He antoivat lukuisia lausuntoja asian tiimoilta prosessin aikana.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Minä en luulottele rahastoista mitään

22.07.2020 08:46

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ke 22.7.2020

Ilkka Alava veisaa samaa virttä kuin ”työeläkerahastojen herrat” kirjoituksessaan (Ksml 13.7). Hän ei usko asiaan vihkiytyneiden matematiikkojen laskelmiin, vaan työeläkelaitosten  ”leipäpappeihin”, joiden mukaan eläkerahastot kuivuisivat 2060-luvulla. Tämän jälkeen eläkkeet rahoitettaisiin suoraan työnteosta kertyvillä eläkemaksuilla, jotka olisivat 35 prosenttia palkasta.  Todella karmeaa tekstiä.

Alava kyseli, ketä tarkoitin, kun kerroin luottavani asioihin perehtyneisiin matemaatikkoihin. Heitä on useita, mutta nostan tässä yhteydessä esiin yhden nimen. Hän on sosiaalipolitiikan dosentti, yhteiskuntatieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko (SHV) sekä Eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen asiantuntija Olli Pusa.  

Pusa julkaisi väitöskirjassaan vuonna 1994 julkaisi laskelman työeläkejärjestelmän kokonaisvastuista (600 – 700 miljardia euroa). Hän kertoi minulle käyttäneensä kokonaisvastuun käsitettä aivan eri tarkoitusta varten kuin mitä Eläkeyhtiöt ja ETK väärinkäyttävät omassa propagandassaan.

 En ole luulotellut mitään, kun olen kertonut, että eläkerahastot olivat vuoden 2019 lopulla 218 miljardia euroa ja että ne kasvoivat viime vuonna 21,8 miljardia euroa. Kasvu johtui paitsi työnantajien ja työntekijöiden maksuista myös kansainvälisten sijoitusten sijoitustuotoista.

Uskon, että ns. taitettu indeksi voidaan palauttaa puoliväli-indeksiksi, jos istuva hallitus haluaa puolustaa 1,5 miljoonan suomalaisen eläkeläisen tahtoa. Asiasta on tehty kaksi lakialoitetta, jotka tulevat eduskunnan käsittelyyn tämän istuntokauden aikana.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Miksi kaikkea todellakin vastustetaan?

14.07.2020 08:25

Keskisuomalaisen mkidelipidepalstalla su 12.7.2020

Pekka Penttinen otti kantaa (Ksml 06.07) kaupunkilaisten innokkuuteen ”vastustaa kaikkea uudistamista ja kehittämistä”.

Ymmärrän sen, mutta sitä en ymmärrä, että kansalaisten valitsemat luottamushenkilöt, kuten valtuutetut ja kansanedustajat vastustavat kansalaisille tärkeitä asioita. Pari esimerkkiä.

Jyväskylän kaupunginvaltuutetut ovat päättäneet lakkauttaa Keskustan ja Kuokkalan terveysasemat vastoin kymmenien tuhansien asukkaiden tahtoa.

Eduskunta kaatoi pari vuotta sitten 85 337 kansalaisen haaveen ”Työeläkeindeksin palauttamisesta palkkaindeksiksi”. Uskottiin työeläkerahastojen herrojen puheita enemmän kuin asioihin perehtyneiden matematiikkojen laskelmia.

En kiistä sitä tosiasiaa, että työeläkerahastojen avulla Suomen valtio on säilyttänyt erinomaisen luottoluokituksen kansainvälisten luottoluokittajien (Satandard & Poor`s, S & P, Moody`s ja Fitch) laskelmissa. Taitetun indeksin ansiosta ovat yksityiset eläkeyhtiöt kasvattaneet eläkerahastot jo yli 218 miljardin euron suuruiseksi ja kasvu jatkuu. Summa on yli puolitoista kertaa suurempi kuin valtion tämän hetkinen velka (123 Mrde).

Saapa nähdä kuinka käy Ritva ”Kike” Elomaan (PS)  7.10.2019 tekemän lakialoitteen, koskien työntekijäin eläkelain 98 §:n muutamista. Toivottavasti myös demarien enemmistä tukee aloitetta.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Kaupunki ei todellakaan vastaa

02.07.2020 12:48

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla, ke 01.07.2020

Jyväskyläläinen Kari Halttunen kyseli (Ksmal 26.6.) tällä palstalla, miksi Jyväskylän johto ei vastaa?

Ihmettelen samaa, kun tiedän, että konsernissa on kymmenittäin tiedottajia ja vielä keskuskansiliassa viestintäjohtajakin[KT1] . Toisaalta tiedostan, ettei virkatehtäviin ehkä kuulukaan kaupunkilaisten mielipidepalstoilla ja sanomalehden ”lyhyissä” esittämät kysymykset, mutta lakisääteisiin kirjallisiin kysymyksiin tulisi sentään aina vastata.

Olen kolmen muun Kuokkalassa asuvan aktiivin eläkeläisen kanssa tehnyt jo yhdeksän kuukautta sitten eli 28.10.2019 kansalaisaloitteen otsikolla ”Kuntalain 23 §:n mukainen aloite Kuokkalan terveysaseman säilyttämisestä”. Vastausta emme ole vieläkään saaneet.

Ehdotankin, että kaupunginjohtaja Timo Koivisto ottaa – entistäkin tiukemmin – hanskaansa kaupunkikonsernin tiedotustoiminnan. Hänen tulisi velvoittaa eri hallintokuntien palkkalistoilla olevat tiedottajat seuraamaan kansalaisten esittämiä mielipidekirjoituksia ja toimittamaan kirjalliset vastineet kaupungin tiedotusjohtajalle, joka harkintansa jälkeen toimittaa ne medialle.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä


 [KT1]

Kuntien voimasuhteet muuttuisivat suorassa henkilövaalissa

26.06.2020 13:28

Keski-Uusimaa lehti, pe 26.6.2020

Useat osuuspankit ja osuuskaupat ovat viime kuukausina muuttaneet sääntöjään, koskien osuuskuntien edustajiston vaaleja. Aiempi suhteellinen vaalitapa on muutettu suoraksi henkilövaaliksi. Tällöin edustajiston jäseniksi valitan esimerkiksi 50 eniten ääniä saanutta henkilökohtaisen äänimäärän perusteella.

Ynnäilin Juhannuspyhien aikana, mikä merkitys muutoksella olisi kuntien valtuustojen kokoonpanoon, jos siirrytään nykyisestä suhteellisesta vaalitavasta suoraan henkilövaaliin.

Tulos yllätti, sillä se tekisi oikeutta ns. pienryhmille, suurten valtuustoryhmien jäsenmäärän pienentyessä valtuustossa. Kotikyläni lisäksi laskeskelin entisen asuinpaikkani (Järvenpää) lisäksi muutoksia Keravan ja Tuusulan kuntien valtuustoissa.  

Vihreät suurin ryhmä Järvenpäässä

Jos viimeksi vuonna 2017 pidetyissä kuntavaalissa olisi ollut suhteellisen vaalitavan sijaan suora henkilökohtainen vaali, niin Vihreät olisivat saaneet Järvenpään valtuustoon neljä lisäpaikkaa ja tulleet valtuuston suurimmaksi ryhmäksi 12valtuustopaikalla.  Valtuustopaikkoja olisivat demarit ja keskusta menettäneet kaksi paikkaa.

Nykyinen suhteellinen vaalitapaa vääristää Järvenpään vaalitulosta, jos 123 äänellä ei yllä valtuuston jäseneksi, mutta 83 äänellä pääsee päättämään.

Vihreät suurimmaksi ryhmäksi myös Keravalla

Henkilökohtainen suora vaalitapa viimeksi pidetyissä kuntavaaleissa nostaisi myös Keravalla Vihreät suurimmaksi ryhmäksi, sillä he olisivat saaneet kolme lisäpaikkaa, jolloin ryhmän suuruus olisi 12 valtuutettua.

 Toiseksi eniten vaalitavan muutoksesta olisivat hyötyneet Perussuomalaiset kahdella lisäpaikallaan.  Menettäjinä olisivat olleet kokoomus ja demarit kahdella paikalla ja keskusta yhdellä.

Nykyisen vaalitavan mukaan Keravan valtuustoon ei päässyt 121 äänellä, mutta 78 ääntä riitti valtuuston jäsenyyteen.

TUPU olisi ollut yllättäjänä Tuusulassa

Samankaltaisia muutoksia olisi tapahtunut vaalitavan muutoksesta johtuen myös Tuusulassa. TUPU olisi noussut viidellä lisäpaikallaa kunnan suurimmaksi ryhmäksi 15 valtuutetulla. Rannalle jääneet ”tupulaiset” saivat erittäin tasaisen äänimäärän, joka viiden valtuutetun välillä vaihteli 108 äänestä 99 ääneen.

Myös Vihreät ja Keskusta olisivat saaneet yhden lisäpaikan. Valtuustopaikan olisi joutunut jättämään suorassa henkilövaalissa neljä demaria ja yhden paikan olisivat menettäneet PS, vasemmisto sekä keskusta

Suhteellisen vaalitavan mukaisesti, valtuustoon ei Tuusulassa yltänyt 108 äänellä, mutta 74 ääntä riitti valtuustopaikkaan.

Lopuksi korostan, että edellä esittämäni on vain spekulointia, sillä sanomattakin on selvää, etteivät suuret puolueet halua muuttaa nykyistä lainsääntöä. Jos näin tehtäisiin, niin kansalaisten (lue: äänestäjien) vaikutusvalta ”oman suosikin” saamiseksi valtuustoon paranisi ja suurten puolueiden merkitys vähenisi, kuten edellä kerroin.

KAUKO TUUPAINEN