Joukko Jyväskylän seudun Perussuomalaiset ry:n jäseniä kokoontui yhteiseen potrettiin la 24.9.2022 Jyväskylän Kävelykadulla. Tilaisuudessa puhuivat kansanedustajat Lulu Ranne, Toimi Kankaanniemi ja Jouni Kotiaho. Kuva : Mika Rinne

Kommentti Puusan viihteelliseen versioon

16.11.2022 10:15

Keski-Uusimaa lehti, ke 16.11.2022

Jore Puusa kuvailee kirjoituksessaan (K-U 14.11.) lennokkaasti ja osin disinformaation innottomana perussuomalaisten toiminnasta eduskunnassa.  Parasta kirjoituksessa oli se, että hän panettelee persuja sekä Iiro Silvanderia omalla nimellään.

Eteenpäin vietävät asiat eivät rajoitu suinkaan kahteen – sinänsä merkittävään -asiaan, vaan niitä on toistakymmentä. Tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä on mm. pienituloisten eläkeläisten aseman parantaminen, Pk-yritysten verotuksen korjaaminen, turvallisuuteen panostaminen ja kehäkolmosen ulkopuolella asuvien kansalaisten jokapäiväisen toimeentulon nostaminen.

Kirjoittaja on oikeassa siinä, että Suomeen saapui vuonna 2015 pakolaiskriisin seurauksena yhteensä 32 476 turvapaikanhakijaa. Sen sijaan hän on väärässä syyttäessään maahantulosta persuja. Myönnän, että ulkoministeri Timo Soinin ja silloisten persuministerien (myöhemmin Siniset) olisi tullut jättää hallitus, joka ei pitänyt kiinni sovitusta hallitusohjelmasta.

Maahanmuuton ”syylliset” kerrottiin lokakuussa 2021 YLE:n ohjelmassa ”Politiikka-Suomi” sarjan toisessa osassa otsikolla ”Kyllä kansa tietää”. Siinä silloinen kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb kertoi, mitä persuille tehtiin, kun heidät otetiin hallitukseen.

Hänen ja pääministerin filosofia oli lähinnä se, että ”nyt halataan perussuomalaiset kuoliaaksi. Ja niinhän siinä aluksi kävi, kun persut tulivat hallituksen kolmella lupauksella, joista yksi oli EI talouskuria, EI rahaa Kreikalle ja EI maahanmuuttoa.

No -sinä kesänä, tiukka talousohjelma, Kreikan kolmas paketti ja sitten historian anomalian takia suurin tulopaikkakriisi – sitten toisen maailmansodan. Ja heidän kannatuksensa puolittui sen kesän aikana kahdeksastatoista yhdeksään ja me ajateltiin, että se oli siinä, mutta sitten toisin kävi”.

Yllä oleva suora lainaus Stubb’ in puheesta edellä mainitussa TV-ohjelmassa kertoo, ketkä olivat ”syyllisiä” vuoden 2015 maahanmuuttokriisiin.

KAUKO TUUPAINEN

Turve esille tulevissa hallitusneuvotteluissa

30.09.2022 08:25

P-S-Plogit ma 26.9.2022, Itä-Savo-lehti 27.9.2022, Keski-Uusimaa lehti ke 19.10.2022, Perussuomalainen lehti nro 11/2022

Ollessani 2000-luvun alussa Keski-Suomen maakuntavaltuuston jäsen, puolustin voimakkaasti turvealan yrittäjiä ja heidän työntekijöittensä oikeuksia.

Turvealalla työskentelevät ovat monialaisia maa- ja metsätalouden sekä kone- ja kuljetusalan yrittäjiä. Heille turve on tuonut osan jokapäiväisestä leivästä, muu urakointi tai maa- ja metsätalous loput. On arvioitu, että energiaturpeen alasajo vaikutti merkittävästi lähes 600 yrittäjän ja vielä useamman työntekijän tuloihin alueilla, joilla ei ole vastaavia toimeentulon edellytyksiä.

Turve on nostettava tulevien hallitusneuvottelujen kohteeksi. Ei ole oikein, että lähes 22 vuotta sitten turve todettiin Suuren valiokunnan kokouksessa 5.12.2000 fossiiliksi polttoaineeksi – arvonnan jälkeen. Sitä ennen demareiden ja vihreiden edustajat Kimmo Kiljunen ja Tuija Brax saivat aikaan äänestyksen, mikä päätyi tasatulokseen 12 – 12, yksi tyhjä. Äänestyksestä ei tehty nimilistaa.

Asia oli aiemmin esillä pääministeri Paavo Lipposen hallituksessa 7.9.2000. Se oli otsikoitu ministeri Mönkäreen esityksessä: ”Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön käytön edistäminen)”.

Kyseinen valtioneuvoston kirjelmä (U34/2000) eduskunnalle käsitteli EU:n direktiiviehdotusta, jossa ei esitetty turpeen sisällyttämistä uusiutuvien luonnonvarojen joukossa.

Kuten jo aiemmin totesin, päätöksen turpeen kieltämisestä teki suuri valiokunta arvanheiton jälkeen, ei siis maamme valtioneuvosto eikä eduskunta.

Jos ja kun turpeen tuottaminen otetaan esille tulevissa hallitusneuvotteluissa, on syytä korostaa, että maaseudulla asuvat kansalaisemme voivat jatkossakin asua kotiseuduillaan, tehdä siellä töitä ja maksaa veronsa kotikunnalleen.

Toiseksi suota Suomessa riittää ikuisiksi ajoiksi. Suomen pinta-alasta on lähes kolmasosa eli 9,3 miljoonaa hehtaaria soita ja turvemaita, joista Geologian tutkimuskeskuksen mukaan teknisesti ja taloudellisesti hyödyntämiskelpoista suota on 1,2 miljoonaa hehtaaria eli lähes 13 prosenttia koko suopinta-alasta. Keski-Suomessakin on suoalaa riittävästi (380 000 ha), joten pelko siitä, että turvemiehet menisivät luonnontilassa oleville soille, on aiheeton.

Suo, kuokka ja sisu. Niitä meillä on aina ollut. Nyt tarvitaan paitsi suota ja turvetta, myös viisaita päätöksiä – tavoitteena suomalaisen energiatalouden omavaraisuus.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen

En kannata työeläkerahastojen riskien kasvattamista

18.09.2022 16:03

PS-Plogit to 15.9.2022, Keski-Uusimaa -lehti su 18.9.2022, Suomenmaa ma 19.9.2022, Länsi-Savo la 25.9.2022, Suur-Jyväskylän lehti ke 5.10.2022

TELA:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes esitti jokin aika sitten, että eläkelaitoksille annettaisiin mahdollisuus ottaa nykyistä enemmän sijoitusriskiä. Olen eri mieltä asiasta.

Työeläkerahastojen suuruus oli viime vuoden lopussa 257,5 miljardia euroa (mrde), joista tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä oli sulanut pois 18,5 mrde. Eräs syy oli koronaepidemian aiheuttama osakemarkkinoiden voimakas alamäki.

Tämä vuosi ei suinkaan ollut ensimmäinen, kun eläkerahastot tuottivat tappiota, joskin pitkällä ajanjaksolla näin on käynyt aiemmin vain kolme kertaa, jolloin alijäämät olivat yhteensä 26,3 mrde.

Satunnaisista alijäämistä huolimatta ovat työeläkerahastot kasvaneet vuoden 1995 tasearvosta 36,4 mrde viime vuoden lopun 257,5 miljardiin euroon eli 27 vuoden aikana keskimäärin 8,2 mrde vuodessa.

Osakemarkkinat ovat nyttemmin lievässä nousussa ja oletan sen vaikuttavan positiivisesti myös eläkerahastojen sijoitustuottoihin. Olen tietoinen, että eläkelaitosten varoista yli puolet (52 %)  on sijoitettu lähinnä pörssiosakkeisiin, mutta tästä huolimatta ei ole syytä hötkyillä, eikä varsinkaan miettiä ailahtelevien riskisijoitusten tekemistä.

Lisäys Keski-Uusimaa lehden julkaisemaan kirjoitukseeni:

Viitaten kirjoitukseeni (K-U 18.9), jossa esitin, ettei Suvi-Anne Siimekselle ja kumppaneille tule antaa oikeutta entistä suurempiin riskisijoituksiin, totean kirjoittamani lisäksi seuraavaa.

 On erikoista, että kansanedustajat käyvät kädenvääntöä Fortumin 8 miljardin euron menetyksestä, mutta eivät puutu sanallakaan työeläkerahastojen yli 18 miljardin euron sijoitustappioihin.

Summa on suuri, sillä kaikki Keskarin levikkialueen kunnat pärjäisivät sillä – nykyisten talousarvioiden perusteella – yli 18 vuotta, vaikka kuntien kassaan ei kyseisenä aikana kilahtaisi killinkiäkään. Jos budjeteista poistetaan tulevien vuosien sosiaali- ja terveyspalvelut pörssitappioiden summalla pärjättäisiin lähes 30 vuotta.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
Jyväskylä

Instituutio ei ole huvipuisto

21.08.2022 13:17

PS-Plogi, pe 19.8.2022, Keski-Uusimaa lehti su 21.8.2022

Pääministerin (viran) sanotaan olevan instituutio, kuten eräät muutkin julkisen vallankäytön organisaatiot. Kun näin on, niin kyseinen mekanismi on kärsinyt viime päivinä melkoisen imagotappion.

Kaiholla muistelen eräiden aikeisempien pääministereiden (Lipponen & Sipilä) toimintaa ja käytöstapoja, niin virka-aikana kuin vapaa-ajallakin. Heistä ei lehdistö kirjoitellut samaan tapaan kuin nykyisestä pääministeristä.

Toisaalta mm. kokoomus – konservatiivisena puolueena – ei hyväksynyt pääministeri Stubb´in kohellusta julkisuudessa, sen enempää tikkatauluna kuin polvihousuissakaan. Ministeri vaihdettiin lähes alta aikayksikön.

Vanha sanonta: ”Kun herra antaa viran, hän antaa myös järkeä sen hoitamiseen”, ei pidä nykyisen ministerin osalta paikkaansa, vaan hänen örveltäminen on herättänyt kummastusta myös maamme rajojen ulkopuolella.

KAUKO TUUPAINEN
ex. Eduskunnan ikäpuhemies

Valtio elää jatkuvasti velaksi

12.08.2022 08:40

PS-plogi, to 11.8.2022, Suur-Jyväskylän lehti, ke 24.8.2022

Istuva hallitus ei näytä vieläkään tiedostavan finanssipolitiikan alkeita, vaan noudattaa ex. ministeri Paavo Arhinmäen (vas) neuvoa, jonka mukaisesti valtion velkaa ei tarvitse koskaan maksaa takaisin. Kuolleena syntynyt ajatus.

Valtion ensi vuoden talousarvio tullee olemaan noin 79,5 miljardia euroa (mrde). Valtiokonttorin mukaan, valtion bruttovelanotto on ensi vuonna 35,5 mrde ja nettovelanotto 6,3 mrde.

Valtion lainojen takaisinmaksut, lyhennykset ml. pääomatappiot ovat 29,2 mrde. Eli velaksi on eletty ja velkarahalla on rahoitettu ja rahoitetaan jatkossakin juoksevia menoja. Bruttovelan määrä on lähes puolet (44,6 %) valtion ensi vuoden talousarviosta. Jatkossa kohoavat korkomenotkaan eivät näytä maamme hallitusta surettavan.

Viime heinäkuun lopussa oli valtion velan määrä 135,7 mrde (24 382 euroa per suomalainen), joten yhden prosentin korkomeno on 1,357 mrde/vuosi. Sanomattakin on selvää, että alati paisuva velka lisää myös merkittävästi velasta maksettavien korkojen määrää. Opposition vaatimukset – talouden vakauttamisesta – näyttävät jatkuvasti menevän kuuroille korville.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
Jyväskylä

Mietteitäni Eläkebarometristä

07.07.2022 16:09

PS-blogit, to 7.7.2022, Keski-Uusimaa lehti, su 10.7.2022, Keskisuomalainen, ke 13.7.2022

Jokin aika sitten (5.7.) Ilmarisen vakuutus- ja eläkejohtaja Tiina Nurminen ja Eläketurvakeskuksen ekonomisti Sanna Tenhunen ottivat TV:ssa kantaa hiljattain julkistetun Eläkebarometrin antiin.

Esille nousi myös tarve työeläkemaksujen korottamiseen.  Minusta tarvetta maksujen korottamiseen ei ole. Miksi? Siksi, että vuosina 1996 – 2021 eli 25 vuoden aikana työeläkerahastot kasvoivat keskimäärin 8,4 miljardia euroa (mrde) eli 7,88 % vuodessa.

Vuonna  2021 maksetut eläkkeet olivat 30,5 mrde ja sijoitustuotot jopa 34,9 mrde eli tuotot olivat 4,4 mrde kuluja suuremmat. Eläkerahastot kasvoivat viime vuonna 33,1 mrde eli eläkevarat olivat 31.12.2021 yhteensä 257,5 mrde. Lähde: Työeläkelehti nro 2/2022.

Edellä kirjoittamani kertoo sen yksinkertaisen totuuden, ettei korotuspainetta työeläkemaksujen korotuksille ole, vaikka monet asiantuntijoina pidetyt henkilöt ovatkin toista mieltä.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen


Vinkki Valtioneuvostolle ja puoluejohtajille

21.06.2022 12:37

PS-plogit, su 19.6.2022, Keski-Uusimaa lehti, 27.6.2022, Suur-Jyväskylän lehti , ke 27.7.2022

Valtiovarainministeri Saarikko ja eräät muutkin puoluejohtajat pohtivat keinoja pienituloisten toimeentulon parantamiseksi. Eräänä keinona on nähty verotuksen keventäminen. Esitys on muutoin hyvä, mutta se vähentää samalla valtion tuloja.

Annan vaatimattoman vinkin Valtioneuvostolle ja oppositiopuolueiden puheenjohtajille. Ehdotukseni parantaa pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa ja lisää samalla yhteiskunnan verotuloja.

Suomessa on tällä hetkellä noin 1,5 miljoonaa äänioikeutettua työeläkeläistä, joista 48,3 % (lähes 725 000) saa eläkettä alle 1 500 euroa/kk. Sijoitustuottojen ansiosta työeläkerahastot ovat kasvaneet vuoden 1996 määrästä (35,4 miljardia euroa) vuoden 2021 loppuun mennessä 255 miljardiin euroon. Vuosikasvu oli 25 vuoden aikana keskimäärin 8,4 Mrde eli 7,88 %.

Olen jo aiemmin ehdottanut, että rahastoista maksettaisiin pienituloisille eläkeläisille lisäeläkettä pari miljardia euroa per vuosi 4 vuoden ajan. Sen jälkeen tarkistettaisiin, miten rahastot jaksavat. Toimenpide lisäisi valtion, kuntien ja seurakuntien verotuloja useita satoja miljoonia euroja vuodessa ja eläkeläisten toimeentulon parantuessa myös KELAn vuosittaiset menot vähenisivät.

Ehdotukseni ei maksa valtiolle senttiäkään, koska maksajina olisivat työeläkerahastot. Kokeilua voitaisiin koeajan jälkeen jatkaa koskemaan kaikkia työeläkkeellä olevia.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen

Muutos omaishoitajien verotukseen

02.06.2022 10:38

PS-Blogit, to 2.6.2022, Itä-Häme la 4.6.2022, Keski-Uusimaa lehti, ma 6.6.2022, Länsi Savo, ma 6.6.2022

Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheisiään. Kyse on läheisen sairaudesta, vammaisuudesta tai korkeaan ikään liittyvästä auttamisesta.

Omaishoitotilanteita on tällä hetkellä lähes 350 000, joista sitovia ja vaativia on yli 60 000.

Kuten yleisesti tiedetään, omaishoitajalle maksetaan veronalaista palkkiota omaishoitotyöstä. Palkkio (pienin alle 430 euroa/kk) lisätään työssä olevan työtuloon ja eläkeläisen eläketuloon, jolloin verottaja nappaa siitä – progressiosta johtuen – melkoisen siivun. Tästä syystä omaishoitajan verotukseen olisi saatava muutos.

Ehdotan, että nykyisen verotuskäytännön sijaan siirryttäisiin omaishoitajien osalta ns. lähdeverotukseen, jonka suuruus olisi omaishoitajan palkkiosta 10 – 20 %:n välillä.

Perussuomalaisten esittämä täydellinen verovapaus olisi paras ratkaisu, mutta siihen eivät muut puolueet tule suostumaan, joten ”metsä on nähtävä puilta” eli on harkittava muitakin vaihtoehtoja. 

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen
Jyväskylä

Yritysverotusta on syytä muuttaa

27.05.2022 19:04

PS-Plogit pe 22.5.2022, Keski-Uusimaa lehti su 29.5.2022, Suur-Jyväskylän lehti ke 15.6.2022

Tein jo kesäkuussa 1984 Lahdessa kokoontuneelle demarien XXXIII puoluekokoukselle ehdotuksen, jonka punaisena lankana oli yritysten tuloverotuksen uudistaminen.

Esitykseni ideana oli, että annettakoon yritysten näyttää voittoa, siitä ”rankaisematta” niin kauan kuin voittovarat pysyvät yrityksessä.

Tämä toimenpide parantaisi yrityksen tasetta ja maksuvalmiutta, eikä aiheuttaisi turhia (lue: tarpeettomia) investointeja irtaimistoon tai kiinteään omaisuuteen verotuksessa hyväksyttävien poistojen saamiseksi. Verotus tapahtuisi vasta silloin, kun omistajat ottavat rahaa yrityksestä omaan käyttöönsä.

Eihän demarien ay-siipi esitykseeni suostunut, sillä heidän ajatuksen juoksuun ei tuolloin mahtunut tieto siitä, missä määrin yritykset työllistävät kansalaisiamme.

38 vuotta sitten tekemäni esityksen on nostanut estradille Perussuomalaisten eduskuntaryhmä viime ja tämän vuoden varjobudjeteissaan. He ovat esittäneet, että yritysverotuksessa siirryttäisiin ns. Viron verotusmalliin, jolloin yrityksiä verotetaan voitosta vasta silloin, kun omistajat nostavat voittovaroja yrityksestään.

Perusteluna edellä kertomani lisäksi on se, että yritykseen jäävät voittovarat toimisivat eräänlaisina puskureina huonoina vuosina, kuten korona-aikana.

Unohtaa ei pidä sitäkään, että suomalaisista yrityksistä on noin 90 % alle 10 hengen mikroyrityksiä, jotka työllistävät lähes neljänneksen maamme työvoimasta.

Edellä esittämilläni perusteilla on – tulevien eduskuntavaalien jälkeen – hallituksen ohjelmaan syytä ottaa lauseke yritysverotuksen muuttamisesta.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Maksaisimmeko erillisveroa?

20.05.2022 10:55

Keski-Uusimaa lehti, pe 20.5.2022. Suur-Jyväskylän lehti ke 25.5.2022, Länsi-Savo0 lehti, la 28.5.2022

Kuten tiedämme, Suomen asukasluku on tällä hetkellä 5,5 miljoonaa ja ”rapiat päälle”. Äänioikeutettuja on 4,460 miljoonaa.

Tiedostamme myös, että maahanmuutto Suomeen ja maamme maksama kehitysapu on noin 4,4 miljardia euroa vuodessa.

Kun tämä summa jaetaan äänioikeutettujen lukumäärällä, niin maahanmuutto ja kehitysapu maksaa 986 euroa per 18 vuotta täyttänyt suomalainen. Jos tämä summa muutetaan YLE-veron kaltaiseksi erilliseksi veroksi, niin aviopari maksaisi sitä 1 972 euroa vuodessa.

Perussuomalaiset tietävät tämän, mutta eduskunnan ja kansalaistemme enemmistö ei tiedosta asiaa.

Kuvitellaan, että kun maksaja on valtio, niin se ei koske minua.

Kansallinen ja kansainvälinen solidaarisuus on hyvä asia, mutta jotain rajaa siinäkin on oltava.

 Suomen valtion tulee ensisijaisesti pitää huolta niistä kansalaisistamme, joiden etujen ajamisesta ja tasavertaisesta sosiaalisesta ja taloudellisesta sekä yhteiskunnallisesta asemasta ei ole oikeudenmukaisesti huolehdittu.

Summa summarum. Puolittamalla maahanmuuton ja kehitysavun menot, saisimme vuosittain pari miljardia euroa ”vähäväkisen kansan” elintason parantamiseen verotusta kiristämättä.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos