Minulle ojennettiin Keski-Suomen Osuuspankin edustajiston ylimääräisessä kokouksessa 19.12.2023 kunniakirja kukkapuskan kera ”kiitokseksi lähes 50 vuotisesta hallintotyöstä pankin hyväksi”. Kunniakirjan luovuttivat pankin toimitusjohtaja Pasi Sorri ja pankinjohtaja Katri Piilola. Kuva: Miina Matilainen.

Istuvan hallituksen velanoton syistä

24.05.2024 11:44

PS-ja Uuden Suomen bogit, pe 24.5.2024

Useat oppositiopuolueiden edustajat ovat arvostelleet istuvan hallituksen velanottoa ja todenneet sen vaalilupausten vastaiseksi.

He ovat unohtaneet kertoa, että edellinen – demarivetoinen – hallitus otti yli 10 miljardia euroa enemmän velkaa kuin kaksi edellistä hallitusta (Katainen & Sipilä) yhteensä.

Täytyy myös muistaa, että Kataisen hallituksen aikana oli ns. finanssikriisi.

Kun en ole enää Eduskunnan ja Suomen Pankin tilintarkastaja, enkä osallistu tarkastusvaliokunnan kokouksiin, on pakko uskoa mm. Helsingin Sanomien tutkivaan journalismiin.

Lehdessä todettiin 23.8.2023 monipuolisen grafiikan lisäksi mm. seuraavaa:

Oppositiopuolueet kokoomus ja perussuomalaiset ovat syyttäneet Sanna Marinin hallitusta holtittomasta rahankäytöstä. Hallitus taas on toistuvasti perustellut velanottoa poikkeuksellisilla kriiseillä eli koronaepidemialla ja Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan.

Kuitenkin yli 10 miljardia euroa hallitus on eduskunnan siunauksella käyttänyt aivan muihin kohteisiin. Pidättäytymällä osasta päätösperäisistä menolisäyksistä, hallitus olisi siis voinut halutessaan vähentää velanottoa.

Ei ole myöskään lainkaan selvää, että kaikki pandemian ja Venäjän hyökkäyksen vuoksi tehdyt menolisäykset olisivat olleet välttämättömiä. Useat hallituspuolueiden edustajat ovat itsekin todenneet, että jälkikäteen tarkasteltuna esimerkiksi kunnille ja yrityksille myönnetyt tuet saattoivat olla paikoin tarpeettoman avokätisiä”.

Edellä kertomani on siis lainaus HS:n sivulta.  Olen asiantuntijoiden kanssa samaa mieltä, kun he ovat todenneet, että Marinin hallitus oli heittänyt vaalikauden menokehykset romukoppaan.

Valtion velanoton vähentämistä, ei ole edistänyt esimerkiksi ex. kansanedustaja Paavo Arhinmäen sanat: ”Eiväthän valtiot koskaan maksa lainojaan pois, ne ottavat uusia lainoja tilalle.”

Edellisen hallituksen holtitonta velanottoa avitti myös se, että lainaa saatiin jopa miinuskorolla. Korkomenot olivat vuonna 2022 ”vain” 0,8 miljardia, kun ne nyt ovat 3,2 miljardia euroa.

 Orpon johtama hallitus joutuu – tästäkin syystä – ottamaan lisävelkaa kohonneiden korkojen maksuun, unohtamatta Hyvinvointialueiden vaatimaa miljardien lisärahoitusta.

Tarkennusta mielipiteeseen

20.05.2024 20:35

Keski-Uusimaa lehti ma 20.05.2024

Nimimerkki ”Ei voi kuin ihmetellä tätä touhua” otti tämän lehden ”LYHYET” palstalla 19.5. kantaa edellisen hallituksen rajuun velanottoon.

 Hän unohti kertoa, että edellinen – demarivetoinen – hallitus otti yli 10 miljardia euroa enemmän velkaa kuin kaksi edellistä hallitusta (Katainen & Sipilä) yhteensä.

 Täytyy myös muistaa, että Kataisen aikana oli ns. finanssikriisi.

Kun en ole enää Eduskunnan tilintarkastaja, enkä osallistu tarkastusvaliokunnan kokouksiin, on pakko uskoa mm. Helsingin Sanomien tutkivaan journalismiin. 

Lehdessä todettiin 23.8.2023 monipuolisen grafiikan lisäksi mm. seuraavaa:

Oppositiopuolueet kokoomus ja perussuomalaiset ovat syyttäneet Sanna Marinin hallitusta holtittomasta rahankäytöstä. Hallitus taas on toistuvasti perustellut velanottoa poikkeuksellisilla kriiseillä eli koronaepidemialla ja Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan. 

Kuitenkin yli 10 miljardia euroa hallitus on eduskunnan siunauksella käyttänyt aivan muihin kohteisiin. Pidättäytymällä osasta päätösperäisistä menolisäyksistä, hallitus olisi siis voinut halutessaan vähentää velanottoa.

Ei ole myöskään lainkaan selvää, että kaikki pandemian ja Venäjän hyökkäyksen vuoksi tehdyt menolisäykset olisivat olleet välttämättömiä. Useat hallituspuolueiden edustajat ovat itsekin todenneet, että jälkikäteen tarkasteltuna esimerkiksi kunnille ja yrityksille myönnetyt tuet saattoivat olla paikoin tarpeettoman avokätisiä”.

Edellä kertomani ovat siis lainauksia HS:n sivulta.  Olen asiantuntijoiden kanssa samaa mieltä, kun he ovat todenneet, että Marininhallitus oli heittänyt vaalikauden menokehykset romukoppaan. 

Valtion velanoton vähentämistä, ei ole edistänyt esimerkiksi ex. kansanedustaja Paavo Arhinmäen sanat: ”Eiväthän valtiot koskaan maksa lainojaan pois, ne ottavat uusia lainoja tilalle.”

Edellisen hallituksen holtitonta velanottoa auttoi myös se, että lainaa saatiin jopa miinuskorolla. Korkomenot olivat vuonna 2022 ”vain” 0,8 miljaria, kun ne nyt ovat 3,2 miljardia. 

 Orpon johtama hallitus joutuu – tästäkin syystä – ottamaan lisävelkaa kohonneiden korkojen maksuun, unohtamatta Hyvinvointialueiden  vaatimaa miljardien lisärahoitusta.

KAUKO TUUPAINEN
ex. kansanedustaja, talousneuvos
Jyväskylä

Eläkkeisiin ottavat eniten kantaa ne, jotka niistä vähiten tietävät

13.04.2024 12:34

PS-Blogi ja Uusi Suomi Blogi, ke 10.4.2024

Otsikko perustuu eräiden Helsingin Sanomien ja Iltalehden kolumnistien disinformaatioon. He antavat ymmärtää, että ”Suomi voi joutua EU:n tarkkailuluokalle eli liiallisen alijäämän menettelyyn”, ellei eläkkeitä leikata tai indeksiä jäädytetä.

He eivät tiedosta sitä, että jos eläkeyhtiöt olisivat aidosti osana kansantaloudellista kokonaisuutta, niin Suomen tämän hetken julkinen velka ei olisi pakkasella, vaan 40 miljardia plussan puolella. Euroalueen bruttovelka oli vuonna 2023 noin 89,6 % per bkt, kun vastaava luku oli Suomessa 73,6 %

Vastaavasti julkisen hallinnon tulos oli Euroalueella samana vuonna – 3,4 % ja Suomessa – 2,6 % bkt:sta.  LÄHDE: World Economic Outlook Databases.

Kolumnistit toteavat myös, että ”Työeläkeindeksin, joka vuosittain nostaa eläkettä, voi esimerkiksi jäädyttää”. He eivät tajua sitäkään, että jo nyt eläkkeensaajat maksavat paljon enemmän veroja saman suuruisesta tulosta kuin palkansaajat. Lisäksi yli 47 000 euroa vuodessa eläkettä saavat maksavat ns. raippaveroa 5,85 %.

Kirjoittajat esittävät myös, että ”Työeläkkeiden indeksin jäädyttäminen parantaisi yksityisten työeläkeyhtiöiden tasetta”. Ihmettelen, miksi niitä pitää parantaa. Taseet ovat kasvaneet – kiitos sijoitustuottojen – vuodesta 1995 vuoden 2023 loppuun mennessä 215 miljardia euroa ja kasvu jatkuu.

EK:n ennusteen mukaan eläkevarat ovat vuonna 2070 noin 9,5 kertaiset tuolloin maksettaviin eläkkeisiin verrattuna.

Vastoin parempaa tietoa kolumnistit väittävät, että nuorten tulevaisuus on turvattomampi kuin tällä hetkellä. Sitä se ei todellakaan ole, Jos jostain eläkeläisryhmästä on syytä olla huolissaan, niin he ovat ETK:n tietokannan 31.12.2023 mukaan alle 1 770 euroa kuukaudessa eläkettä saavat henkilöt, joita Suomessa on – tällä hetkellä – yli yksi miljoona.

*****

Jos maamme hallitus aikoo vähentää valtion menoja, niin yksi kohde olisi henkilöstön hallittu vähentäminen. Henkilöstä on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana noin 8 300 palkollisella ja työvoimakustannukset 1,135 mrde, ollen tämän vuoden lopussa 5,524 mrde. Myös valtion maksamat eläkemenot ovat lisääntyneet 1,144 mrde, ollen vuoden lopussa 5,575 mrde. 

Hallitulla henkilöstömenojen karsimisella tarkoitan, että kun henkilö jossain virastossa jää eläkkeelle, niin hänen tilalleen ei valita ulkopuolista henkilöä, vaan tehtävä täytetään organisaation sisältä. Samalla mahdollistetaan henkilöstön urakehitys.

Leikkausten ja indeksin jäädytyksen sijaan olisi järkevämpää nostaa työeläkkeitä. Kun näin tehtäisiin, se ei maksaisi valtiolle senttiäkään, sillä maksajana ei olisi valtio van yksityisten eläkeyhtiöiden eläkerahastot. Poikkeuksena edellä mainitsemani valtion maksamat eläkkeet.

Jos näin tehtäisiin, niin valtion, kuntien ja seurakuntien verotulot eivät vähenisi, vaan päinvastoin kasvaisivat.

Avoin toive pääministeri Orpon hallitukselle

01.04.2024 15:48

PS:n ja Uusi Suomi blogit , ma 1.4.2024

Julkisuudessa on kerrottu, että Orpon hallitus aikoo huhtikuun kehysriihessään puuttua myös eläkeläisten eläkkeisiin. Puuttumistavasta ei ole vielä kerrottu.

Edustan näkemystä, ettei yksityisten eläkeyhtiöiden maksamiin työeläkkeisiin puuttuminen paranna valtion kassatilannetta senttiäkään, vaan käy päinvastoin.  Miksi? Siksi, ettei eläkkeiden maksajana ole valtio, vaan eläkkeet maksetaan eläkeyhtiöiden rahastoista, jotka kasvavat jatkossakin. Toiseksi, valtio, kunnat ja seurakunnat menettäisivät eläkkeiden alentumisen myötä merkittävästi verotulojaan.

Asiaa tuntemattomille kerron hieman eläkerahastojen taustoista.

Vuonna 1995 rahastoissa oli varoja ”vain” 36,4 mrde, mutta vuoden 2023 lopussa peräti 255 mrde.  Kasvu on ollut vv. 1996 -2023 eli 27 vuoden aikana keskimäärin 8,1 mrde per vuosi. Kyseisenä ajanjaksona ovat eläkevarojen sijoitustuotot olleet pakkasellakin kolme kertaa, jolloin alijäämät olivat yhteensä 26,3 mrde. Eli satunnaisista alijäämistä huolimatta rahastot jatkavat vuosikasvuaan useilla miljardeilla euroilla. Onhan jo 1 %:n korkotuotto noin 2,5 mrde vuodessa.

Kuten tunnettua nykyinen työeläkelaki tuli voimaan heinäkuussa 1962. Tällöin ajatuksena oli, että eläkkeitä tarkistetaan vuosittain samalla prosentilla kuin palkkojakin.

Tätä päätöstä on heikennetty aiempien hallitusten toimesta jo kahdesti eli vuosina 1977 ja 1996. Heikennysten seurauksena ansiotaso nousi vuodesta 1995 vuoteen 2021 noin 112 %, mutta työeläkkeet vain 54 % eli eläkkeiden jälkeenjääneisyys on ollut kyseisenä ajanjaksona 58 prosenttiyksikköä.

Keskituloisia eläkeläisiä rasittaa jo nyt 5,85 %:n solidaarisuusvero eli ns. raippavero, jota palkansaajilta ei peritä.  

Rohkenenkin esittää kysymyksen pääministeri Orpon hallitukselle, että mitä hyötyä on valtion finanssipolitiikalle, jos eläkeläisten toimeentuloa heikennetään nykyisestään ja samanaikaisesti useiden julkisyhteisöjen verotulot vähenevät.

KAUKO TUUPAINEN
ex. kansanedustaja, talousneuvos

Yksi kuva vastaa sataa sanaa

11.03.2024 10:00

PS- ja Uuden Suomen blogit , ma 11.3.2024

Valtiovarainministeri Purran (ps) varoittavat sanat Suomen valtion erittäin huonosta taloudellisesta tilanteesta menivät monen opposition edustajan korvien ohi. He tyytyivät kritisoimaan nykyistä velanottoa unohtaen tietoisesti, mistä on kyse.

Varsinkin demarit unohtavat mielellään, että Marinin hallitus otti – toki eduskunnan enemmistön suostumuksella – enemmän lainaa kuin kaksi edellistä hallituista yhteensä. Eräs syy holtittomaan lainanottoon oli, että sitä saatiin jopa miinuskorolla.

Jonkinlaisena kannustimena saattoi myös olla erään entisen vasemmistoministerin, nykyisen ”grafiittitaiteilijan” suositus, ettei valtion lainaa kannata lyhentää. Totuuden kertoi myös Helsingin Sanomat 23.8.2023 uutisoidessaan, että Marinin hallitus otti yli 10 miljardia euroa lainaa – turhuuteen.

Palaan otsikkoon. Opposition kannattajat heräsivät Purran puheisiin valtion talouden vakauttamiseksi tehtäviin leikkauksiin vasta sen jälkeen, kun media julkisti valokuvat saksista ja leikkuulaudoista. Onko niin, että ministerin aiemmat vakavat puheet ymmärrettiin vasta sen jälkeen, kun vaikeuksista kerrottiin valokuvien avulla. Vanha sanonta: ”Yksi kuva vastaa sataa sanaa”, pitänee paikkansa tässäkin tapauksessa.

Uskon, ettei kyse ollut huonosta huumorista, vaan vakavasta asiasta kuvien avulla ilmaistuna.

Toivon, että pääministeri Orpo kehittää jotain vastaavaa, jotta SAK:n herrat – myötäjuoksijoineen – tajuavat, mikä vaikutus poliittisilla lakoilla on maamme talouden alasajoon. Jotta Orpon viesti menisi viimeinkin perille, tulisi hänen esittää asia valokuvien avulla Purran tapaan.

KAUKO TUUPAINEN

Nuori edustaja esimerkkinä

10.03.2024 16:37

PS-blogi, to 7.3.2024

Olipa erinomainen esitys ensimmäisen kauden kansanedustajalta keskiviikkona (6.3.) TV 1:n A-studiossa.

Miko Bergbom ”selätti” alta aikayksikön demarien varapuheenjohtaja Mäkysen eli ensimmäisestä kommentista alkaen. Ilmeisesti esiintyminen perustui hyvin tehtyihin kotiläksyihin niin hallitussopimuksen kuin valtion finanssipolitiikankin osalta.

Jussi Halla-ahomaisesta rauhallisuudesta ja vastapuolen puheiden kuuntelemisesta – ilman keskeytyksiä – annan nuorelle edustajalle lisäpointteja.

KAUKO TUUPAINEN
ex. kansanedustaja (ps)

Jyväskylän maahanmuuton kustannuksista

06.03.2024 19:45

Suur-Jyväskylän lehti ke 6.3.2024

Kaupunginvaltuusto käsitteli viime kokouksessaan perussuomalaisten esitystä, jonka mukaisesti kaupungin tulisi selvittää maahanmuuton vuosittaiset kustannukset.

Selvityspyyntö estettiin valtuuston enemmistön toimesta. Ihmettelen ratkaisua.

Taustaa. Kaupunginjohtaja Jaakko Lovenin aikana 1980-luvulla toimin jonkin aikaa kaupungin vt. talousarviopäällikkönä, jolloin tehtäviini kuului myös vastata kaupungin kirjanpidosta. Kyllä tuolloin kyettiin – kirjanpidon avulla – selvittämään mitä moninaisimpia asioita kaupungin menoista. Ihmettelen, jos nyt ei kyetä samaan.

Ote PS:n maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta: ”Työperäinen maahanmuutto on saatava hallintaan. EU:n ulkopuolelta Suomeen matalapalkka-aloille tulevien työperäisten maahanmuuttajien määrä on kasvanut rajusti. Samalla erityisasiantuntijoita tulee Suomeen liian vähän.

Suomeen on syntynyt laajat ulkomaalaisten työntekijöiden halpatyömarkkinat, joissa ihmisten hyväksikäyttö ja työn hinnan halpuuttaminen ovat arkkipäivää”.

Useita kaupunkilaisia todella kiinnostaa, mikä on maahanmuuttajien hintalappu kaupungin veronmaksajille. Siksi PS-ryhmä teki tyrmätyn valtuustoaloitteensa.

Kansalaisilta perittävä YLE-vero on saanut paljon kritiikkiä. Entäpä jos maahanmuuton kulut perittäisiin suoraan kaupunkilaisten pussista vastaavanlaisen veron muodossa. Jyväskylässä on tällä hetkellä 148 310 asukasta. Jos PS-ryhmän esittämä kustannus 12,5 miljoonaa euroa jaettaisiin kaupungin asukasmäärällä, kustannus olisi 84,28 euroa per kaupunkilainen – vauvasta vaariin.

Tällöin 4-henkinen perhe maksaisi maahanmuuttoveroa 337 euroa vuodessa. Uskon, että siitä nousisi välittömästi – kaupunkilaisten keskuudessa – eduskunnan opposition tapainen ÄLÄ-mölö.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Keskustaopiskelijat vaativat eläkeläisten verotuksen kiristämistä

24.02.2024 18:55

PS- ja Uusi Suomi blogit la 24.2.2024 ja Keski-Uusimaa lehti to 25.4.2024

Oppositiossa olevan Suomen Keskustan nuoret ovat löytäneet uuden maksajaryhmän valtion veloille, joita emopuolue lisäsi demarien kanssa viime hallituskaudella yli 40 miljardia euroa. Uusi kohde ovat maamme eläkeläiset, jotka tienaavat yli 4 000 euroa kuukaudessa. ”On aika laittaa eläkeläiset maksamaan”, he vaativat kannanotossaan.

Laitan esityksen ”tietämättömien eli asiaa tuntemattomien nuorten piikkiin”, sillä he ovat ulkona siitä, miten työeläkeläisiä on vuosikymmenien saatoissa kohdeltu. Ohessa lyhyt oppimäärä asiasta:

Taustaa. Kaikkia työeläkkeelle jääneitä koskee vuoden 1962 heinäkuussa voimaan tullut työeläkelaki. Tällöin ajatus oli, että eläkettä maksetaan 40 prosenttia eläkkeelle jäämishetken palkasta. Samalla päätettiin, että työeläkettä korotetaan vuosittain samalla prosentilla kuin palkkojakin. Vuoden 1975 alusta prosentti korotettiin 60 %:iin eläkkeelle jäämishetken palkasta.

 Ensimmäinen heikennys työeläkkeisiin tuli jo vuonna 1977, kun eläkkeitä ei nostettukaan samalla prosentilla kuin palkkoja. Toimittiin päinvastoin eli eläkkeitä leikattiin.  Tällöin puhuttiin ns. puoliväli-indeksistä.

Toinen heikennys tuli vuoden 1996 alusta, jolloin siirryttiin nykyiseen ns. taitettuun indeksiin ja jälleen eläkkeitä leikattiin.

Työeläkkeellä olevia on siis petetty valtion toimesta raskaasti, sillä eläkettämme on leikattu jo kahdesti. Tästä johtuen eläkkeet eivät ole vuosikymmenien saatossa nousseet samalla prosentilla kuin palkat.

Myös useat kansanedustajat eivät tunne asiaa väittäessään, että kun eläkkeensaajien ei tarvitse maksaa TyEL- ja työttömyysvakuutusmaksuja, niin on oikein, että eläkkeensaajia verotetaan korkeammin. He unohtavat, että kyseiset maksut antavat subjektiivisen oikeuden maksajilleen. TyEL -maksun osalta työntekijät saavat aikanaan eläkkeen ja työttömyysvakuutusmaksun osalta työttömyyskorvauksen työttömäksi joutuessaan.  

Myös Hesari on hölmöillyt. Kirjoittihan lehti syksyllä 2023, että nykyiset seniorit saavat monta kertaa suuremmat eläkkeet kuin ovat aikanaan maksaneet eläkemaksuja.

HS:n toimittajat eivät tiedosta, että jokaisen sukupolven eläkkeet maksaa aina työssä oleva sukupolvi. Toimittajilta on myös unohtunut, että nykyisellä sukupolvella on aivan toisenlaiset lähtökohdat elämälleen kuin aiemmilla sukupolvilla.

Keskustan nuorilta on unohtunut sekin tosiasia, että yli 4 000 euroa/kk työeläkettä saavat maksavat eläkkeestään – normaalin verotuksen lisäksi – ns. solidaarisuusveroa (lue: raippaveroa) 5,85 %, jota palkansaajilta ei peritä.

Lopuksi totean, ettei valtio maksa työeläkkeitä, vaan maksajina ovat eläkerahastot, joiden tase oli vuoden 1995 alussa 35 miljardia euroa ja on nyt kasvanut jo 244 miljardiin euroon. Kasvu jatkuu – kiitos kansanvälisten sijoitustuottojen.

Unohtaa ei pidä sitäkään, että eläkeläiset maksavat eläkkeistään valtiolle, kunnille ja seurakunnille merkittävät verot ja eivät ainakaan toistaiseksi joudu Kelan luukulle, kun keskustanuorten hulvaton esitys tyrmätään.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen, talousneuvos
Jyväskylä

Pelasiko SDP itsensä ulos seuraavasta hallituksesta?

17.02.2024 14:35

US- ja PS-plogit, to 15.2.2024, Iisalmen Sanomat la 17.2.2024, Iltalehden ”Päivän poiminta” palstalla ma 19.2.2024, Keski-Uuusimaa lehti ma 26.2.2024

Yllä oleva kysymys tuli mieleeni, kun entisenä ay-aktiivina (KTV) katselen SAK:n ja sen myötäjuoksijoiden tämän päivän toimintaa.

 1960- ja 1970 -luvuilla ammattiliitot puolustivat jäseniään työnantajien kanssa käydyissä neuvotteluissa. Tuolloin ei hyökkäilty demokraattisesti valittua maamme hallitusta ja eduskunnan enemmistöä vastaan. Nyt kyse näyttää olevan lakkoiluista, joiden tarkoituksena on maamme hallituksen kaataminen.

Kansalaiset ja monet ay-järjestöjen rivijäsenet ymmärtävät, että kyseessä on poliittinen lakkoilu, jonka ensisijaisena tarkoituksena ei ole vaikuttaa työehtosopimuksiin ja työnantajiin, vaan lakoilla ajetaan poliittisia päämääriä JHL:n 12.2.2024 lähettämän jäsenkirjeen mukaan. Vaikuttaa siltä, että liittoni jäsenet ymmärtävät asian ja kun lakkoilu ei heitä innosta, niin samaisessa kirjeessä etsitään työpaikkojen ulkoalueille lakkovahteja rivijäsenistä.

SAK:n johdossa olevat demarit eivät näytä vieläkään ymmärtävän, että maamme finanssipolitiikkaa ei hoideta jatkuvan velanoton avulla. He ovat unohtaneet, että Marinin (sdp) hallitus otti – toki eduskunnan suostumuksella – yli 10 miljardia euroa enemmän velkaa kuin Kataisen ja Sipilän hallitukset yhteensä kahdeksan edellisen vuoden aikana. Unohtaa ei pidä sitäkään, että Kataisen hallitus otti velkaa myös ns. finanssikriisin torjuntaan.

Osa Marinin hallituksen velasta saatiin jopa miinuskorolla, mikä ilmeisesti kannusti velkamäärän kasvattamiseen. Toisaalta eräs vasemmiston entinen ministeri, nykyinen ”grafiittitaiteilija” on myös sanonut, ettei valtion velkaa kannata lyhentää, koska se ei ole järkevää.

 Valtiolla on velkaa tällä hetkellä yli 162 miljardia euroa (29 240 €/asukas) ja uusien lainojen korot huitelevat jo 3,7 %:n tienoilla. Sitä on jouduttu ottamaan reilut 1,5 mrde pelkästään edellisen hallituksen alimitoittamiin HVA:n menoihin.

Palaan otsikkoasiaan. Lähes puolivuosisadan poliittisella kokemuksella totean, että demarit ovat pelanneet itsensä ulos seuraavasta hallituksesta. Hallitus, johon kuulunevat tulevien vaalien jälkeen kokoomus, perussuomalaiset ja keskusta saanevat 52 – 54 %:n kannatuksen. Jos ja kun mukaan otetaan vielä kristilliset ja RKP, niin hallituksen kannatus noussee lähes 60 prosenttiin.

Demareita ei hallituksessa nähtäne, sillä heidän viimeviikkoiset tempaukset demokratian murentamisessa ovat saaneet kritiikkiä istuvan hallituksen kannattajien keskuudessa. Pääkaupunkiseudun Vihreät ”kunnostautuivat” Elokapinoiden järjestämisessä, estämällä pääkaupungin liikenteen sujumista. Demarit ovat kehittäneet oman ”ÄLÄkapinansa”, mottoina: ”ALÄ hyväksy ainuttakaan hallituksen esitystä ja ÄLÄ äänestä istuvaa eduskunnan puhemiestä”.

Sanotaan, että ”kansalla on lyhyt muisti”, mutta politiikoilla asiat ovat toisin. Ei ole kuin vajaa vuosi siitä, kun opposition edustajat nostivat esille eräiden hallituksen jäsenten vuosikymmenen takaiset kirjoitukset. Tätä taustaa vasten oletan, että opposition ÄLÄkapinat pysyvät mielessä tulevien eduskuntavaalienkin jälkeen.

KAUKO TUUPAINEN

Näkemykseni työelämästä, lakkoilusta ja sosalismista

17.02.2024 14:22

US- ja Ps-plogit, pe 9.2.2024

Kokoomus ja perussuomalaiset ovat tuoreen (helmikuu 2024) Työelämägallupin mukaan suurimmat työelämäpuolueet. Kokoomuksen kannatus on työelämässä olevien parissa 17 prosenttia, perussuomalaisten 16 prosenttia ja SDP:n 15 prosenttia. Keskusta on neljäs yhdeksällä ja vihreät viides seitsemällä prosentilla.

17 prosenttia vastaajista ei osaa tai halua sanoa kantaansa. Naisista 21 prosenttia ei osaa tai halua kertoa kantaansa.

Perussuomalaisten ja kokoomuksen työelämäkannatus on pysynyt samana kuin se oli edellisessä Verianin mittauksessa syyskuussa 2023. SDP:n kannatus on puolestaan hieman laskenut. Se oli syyskuussa 17 prosenttia.

 Kokoomus ja perussuomalaiset ovat pitäneet pintansa työelämässä olevien parissa huolimatta ay-liikkeen ankarista hyökkäyksistä. Ay-liikettä tukeneen SDP:n kannatus on taas hieman laskenut. Tämä toivottavasti rohkaisee hallitusta edistämään työelämäuudistuksia, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

*****

Mielestäni SAK:n ja sen jäsenliittojen masinoimat laittomat ”poliittiset” lakot eivät ole nostaneet vasemmistopuolueiden gallupkannatusta, kun mittarina pidetään presidentinvaalien kannatuslukuja.

Demarien lakkoilun tärkeimmäksi syyksi oletan puolueen sääntöjen mukaan: ”Puolue haluaa muun muassa rakentaa sosialismin arvoille rakentuvaa hyvinvointiyhdyskuntaa, jossa kaikilla kansalaisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet inhimilliseen kasvuun.”

Monet ovat unohtaneet sen, että sosialismi on aate, mikä pyrkii sosialistiseen yhteiskuntajärjestelmään ja lyö korville muun muassa yksityistä yritystoimintaa ja valvoo yksityisen kansalaisen jokapäiväistä elämää.

Tämän pitäisi myös eduskunnan opposition tiedostaa vastustaessaan istuvan hallituksen toimia maamme talouden vakauttamiseksi. Haluan muistuttaa, että edellinen demarijohtoinen hallitus otti neljän vuoden aikana enemmän velkaa kuin Kataisen ja Sipilän hallitukset yhteensä kahdeksan vuoden aikana.  

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä