Keskisuomalainen ti 03.02.2026

Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksien yhteydessä on keskusteltu yksittäisten valtuutettujen käyttämien puheenvuorojen määrästä ja pituudesta. Keskisuomalainenkin on antanut runsaasti palstatilaa näkemyksille.

Keskusteluissa on kuitenkin unohtunut tärkein asia eli Suomen Perustuslain 12 §, jonka mukaisesti ”Jokaisella on sananvapaus, johon sisältyy oikeus ilmaista (muun muassa) mielipiteitä, kenenkään ennakolta estämättä”.

Jyväskylän kaupunginvaltuuston työjärjestykseen on otettu muun muassa määräys, jonka mukaan puheenjohtaja voi puuttua siihen, että puhuja pitkittää tahallisesti asian käsittelyä esimerkiksi toistamalla sitä, mitä aikaisemmissa puheenvuoroissa on jo esitetty.

On kuitenkin syytä korostaa, että kunnan päätösvaltaa käyttää aina asukkaiden valitsema valtuusto. Näin ollen valtuutetun oikeutta ilmaista mielipiteensä asiassa kuin asiassa ei voida hallintosäännön määräyksellä rajoittaa. Tästä näkemyksestä on KHO päättänyt 9.2.2000, T:248.

On kuitenkin mielestäni paikallaan, että kaupungin hallintosäännön liitteenä nro 1 olevaa valtuuston työjärjestystä muutetaan siten kuin valtuuston enemmistö haluaa. Tämä vaatii kuitenkin valtuuston päätöksen. Ei siis riitä, että valtuustoryhmien puheenjohtajat sopivat asiasta, koska ryhmä – puhumattakaan sen yksitäisestä jäsenestä – ei ole kuntalain mukainen kunnallinen toimielin. Näin ollen, sille ei voi siirtää kunnallista päätösvaltaa hallinnollisissa asioissa.

Lopuksi totean, että valtuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarisella on laaja ja monipuolinen kokemus, niin kunnan, kuntayhtymän kuin eduskunnankin työskentelytavoista ja toivon, että hänen johdollaan ja asiantuntemuksella, valtuusto pääsee kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun hallintosäännön määräyksistä.

KAUKO TUUPAINEN
ex. kaupunginvaltuutettu ja reviisori
Jyväskylä

Suur-Jyväskylän lehti ke 14.1.2026

Otsikon kysymys esitettiin minulle joulun alla, kun Keskisuomalainen uutisoi 15.12.2025 Keski-Suomen kuntien vuoden 2026 tuloveroprosenteista.

Jyväskylän prosentti on 8,10, kun Muuramessa se on 6,90. Toki Luhangassa, väkiluvultaan Manner-Suomen toiseksi pienimmässä kunnassa se on vain 5,90 %.

Sanomattakin on selvää, että yli 150 000 asukkaan kaupungissa on esimerkiksi liikuntaan ja kulttuuriin liittyviä merkittäviä kulueriä, joita pienemmissä kunnissa ei ole.

Esimerkiksi Jyväskylän Kaupunginteatterin nettomeno on ensi vuonna 5,531 miljoonaa euroa, Sinfoniaorkesterin 3,392, museoiden 5,990 ja kirjastojen 9,452 eli instituutiot yhteensä 24,365 miljoonaa euroa.

Kun summaan lisätään kaupungin osuus Jyväskylän seudun joukkoliikenteen kuluista 8,979 miljoonaa, niin menojen yhteismäärä nousee jo yli 33 miljoonaan euroon, mikä on kaupungin veroprosentilla mitattuna 1,1 prosenttiyksikköä.

Ei pidä myöskään unohtaa, että kaupunginteatterin peruskorjauksen aiheuttama hintalappu on yli  30 miljoonaa, josta aiheutuu tulevan 25 vuoden aikana 1,2 miljoonan euron vuosittaiset lisäkulut (poistot) tähän vuoteen verrattuna.

Tiedostan, että kaikissa pienissä kunnissa on vain yksi kirjasto, mutta Jyväskylässä niitä on vuonna 1980 valmistuneen Pääkirjaston lisäksi 13 kappaletta eri puolilla – pinta-alaltaan laajaa – kaupunkia. Toivon, että nykyiset valtuutetut varaavat Pääkirjaston peruskorjaukseen riittävät määrärahat ja säilyttävät sen nykyisellä paikallaan.

Lyseorakennukseen kohdistunut  – historiallisesti typerä – vuonna 2013 tehty päätös on hyvä (lue: huono) esimerkki siitä, kun poliitikot eivät riittävästi perehdy päätöksen sisältöön ja sen  tulevaan merkitykseen, vaan antavat rakennuksen rapistua.

Jotta Jyväskylä säilyttää perinteisen arvonsa niin kulttuuri- kuin liikuntakaupunkina, on kaupunkilaisten sopeuduttava siihen, ettei kaupungin veroprosentti tule koskaan olemaan maakunnan edullisin.

Jyväskylä on maakunnan pääkaupunki, jolloin sillä on velvollisuus tarjota kansalaisille kaupungin ja maakunnan historiaan, kulttuuriperinteeseen ja keskisuomalaisuuteen liittyviä palveluja.  Tästä kaikesta huolehtii tasokkaasti ja asiantuntemuksella Keski-Suomen Museo.

Lopuksi totean, että Jyväskylän maine erinomaisena yliopisto- ja koulukaupunkina (yli 40 000 opiskelijaa) aiheuttaa tänä päivänä – työttömyyden takia – menoja, joita pienillä kunnilla ei ole, sillä niin akateemisen arvonimen kuin ammatillisen tutkinnon saaneet opiskelijat eivät useinkaan välittömästi työllisty.

KAUKO TUUPAINEN
entinen kaupunginvaltuutettu, talousneuvos
Jyväskylä

PS-blogi ke 7.1.2026 ja Keski-Uusimaa lehti pe 9.1.2026

Viime viikkoina ovat oppositiopuolueet arvostelleet Orpon hallitusta ja varsinkin perussuomalaisia maahanmuuttoon kohdistuneista ratkaisuista. He ovat tyystin unohtaneet, että saman kaltaiseen muutokseen ovat ”heränneet” eräät muutkin Euroopan valtiot.

Median tietojen mukaan Saksan liittokansleri Merz haluaa laajan mittakaavan karkotuksia ja vaatii muutosta Saksan maahanmuuttotilanteeseen sekä ”kaupunkikuvaan”.

Maahanmuutto Ranskassa on ollut tiukentuvan lainsäädännön kohteena. Vuoden 2023 laki rajoittaa tukia ja tiukentaa opiskelijoiden sääntöjä. Merkittävä osa ranskalaisista kannattaa maahanmuuton tiukentuneita linjoja, kun taas toiset näkevät tarpeen työperäiselle maahanmuutolle.

Myös Tanskan maahanmuuttopolitiikka on viime vuosina tiukentunut merkittävästi sosiaalidemokraattien johdolla, keskittyen rajojen valvontaan, palautuksiin ja integraation vaatimiseen. Tanskan tavoitteena on vähentää maahanmuuttoa ja ulkoistaa turvapaikanhakua.

SDP:n puoluesihteeri Näkkäläjärvi totesi IS:n haastattelussa 3.1.2026, ettei puolue lähde samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Hän kuitenkin hyväksyi PS:n jo viime hallitusneuvotteluissa esittämän näkemyksen, jonka mukaisesti ei työperäisen maahanmuuton hyväksikäyttöä tule sallia.

Toivonkin, että myös demarit ”näkevät metsän puilta” ja osallistuvat jatkossa maahanmuuton kustannusten rajaamiseen, sillä kolmen miljardin euron vuosittaiselle kuluerälle –  olisi käyttöä myös kantasuomalaisten elinehtojen parantamiseen.

KAUKO TUUPAINEN
ex. kansanedustaja, eläkeläinen
Jyväskylä

PS- ja US-Blogit ti 16.12.2025

Demarien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen esiintyy eduskunnassa suurena valtion finanssipolitiikan asiantuntijana arvostellessaan istuvan hallituksen talouspoliittisia päätöksiä. En vain tiedosta, että millä eväillä.

Muistan hyvin hänen toimintansa Marinin hallituksen omistajaohjausministerinä. Tällöin hänen toimensa aiheuttivat Suomen talouspolitiikan historian merkittävimmän mokan. Fortumin ostaman Uniperin myynti takaisin Saksalle 0,5 miljardilla eurolla aiheuttivat Suomelle 5,8 miljardin euron tappiot.

Haluan herätellä kysymyksen, kuinka kyseinen kansanedustaja voi ottaa eduskunnan kyselytunneilla kantaa Orpon  ja Purran hallituksen talouden tasapainottamiseen, kun oma talouspoliittinen osaaminen on ala-arvoista. Vanha sanonta: ”Suutari pysyköön lestissään” pätee erinomaisesti Tuppuraisen puheisiin. Oletko samaa mieltä?

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, ex. kansanedustaj

Poliittinen historia toistuu Jyväskylän valtuustossa

Suur-Jyväskylän lehti. ke 3.12.2025

Perussuomalaisten 3-jäsenisen kaupunginvaltuustoryhmän historia toistuu. Selkeä esimerkki olkoon ryhmän saama huomio viimeisessä valtuuston kokouksessa. Ryhmä teki puolenkymmentä esitystä, mitkä kaatuivat valtuuston enemmistön toimesta.

Ryhmää syytettiin siitä, ettei esityksistä kerrottu muille ryhmille ajoissa. ”Syyte” pitää paikkansa valtuutettu Garedevin esitysten osalta. Tähän saataneen muutos jatkossa. Sen sijaan valtuutettu Lehtosen esitykset olivat ryhmien johdon tiedossa jo ennen valtuuston kokousta.

PS-trion mollaajilta taisi unohtua, että valtuustosali on paikka, jossa päätetään muun muassa kaupungin talousarviosta. Valitettavaa on se, ettei triolla ole päätösvaltaista edustusta – yhtä poikkeusta lukuun ottamatta – lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa, joten esitykset jäävät paitsi poliittisesta ennakkokäsittelystä.

Historia PS:n valtuustoryhmän demonisoinnin osalta toistuu. Palaan aikaan vajaa parikymmentä vuotta sitten. Tuolloin vuoden 2008 kesäkuussa kaupunginvaltuusto hyväksyi kuntaliitoksen maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan kanssa.

Kaupunginvaltuutettujen määrää nostettiin 16 valtuutetulla eli 59:stä 75 valtuutettuun. Tällöin perussuomalaiset saivat vaaleissa valtuustoon kolme valtuutettua eli lisäkseni Jorma Uskin ja Minna Mäkisen. Aiemmissa vaaleissa PS ei saanut ainuttakaan valtuutettua, kannatuksemme ollessa vain 4,5 %. Valtuustoon nousu oli kova pala silloisille vanhoille puolueille.

Puolueet tekivät jo ensimmäisessä neuvottelussa selväksi, että PS:n kannatus täytyy nollata ja jättivät ryhmän ilman ainuttakaan lautakunta- tai johtokuntapaikkaa. Esimerkiksi SKP sai yhdellä valtuutetulla merkittävän lautakuntapaikan koko valtuustokaudeksi.

Diskriminointi jatkui koko valtuustokauden ajan. Muistan, kun ryhmän johtajana toin näkemyksiämme esille valtuuston pöntöstä, niin valtuutettu Sinuhe Wallinheimo heilutteli ”punaista korttia”, kun olin liian usein äänessä esityksiemme puolesta.

Poliittista vainoamistamme helpotti kuitenkin se, että maakuntalehti Keskisuomalainen  näki ”metsän puilta” ja toimitus julkaisi useita kirjoituksiani lehtensä sivuilla. Näissä mielipiteissä selvensin PS-ryhmän kantoja valtuuston päätöksiin.

Mitäpä vanhojen puolueiden kiusanteosta seurasi? Seuraavissa vaaleissa (2012) pudotettiin kaupunginvaltuuston jäsenten määrää kahdeksalla eli 67 valtuutettuun. Valeissa kannatuksemme nousi 11,6 %:iin ja saimme valtuustoon viisi lisäpaikkaa. Demarit ja keskusta menettivät neljä valtuustopaikkaa, kokoomus kolme ja vihreät kaksi paikkaa.

Olkoon edellä kertomani esimerkki siitä, että lähimmäisen solvaaminen on pitkässä juoksussa pahasta. Asian tulisi kaikkien puolueiden tiedostaa ja lopettaa turha nokittelu myös eduskunnassa opposition ja hallituksen välillä. Edustan edelleenkin näkemystä, että ”Sopu sijaa antaa” myös puoluepolitiikassa.

KAUKO TUUPAINEN
ex. kaupunginvaltuutettu, eläkeläinen, Jyväskylä

Keski-Uusimaa lehti, la 22.11.2025

Demari Aki Saarikoski totesi tämän lehden palstalla 18.11., että ”Sosialidemokraatit eivät katso lompakkoon vaan silmiin”. Toteamus pitää paikkansa. Lompakkoon ei todellakaan ole katsottu, vaan veronmaksajien rahoja on hupuloitu kymmeniä miljardeja euroja ”maailman tuuliin”.

Totuuden kertoi K-U 20.11. sivulla 3 olleessa artikkelissaan otsikolla ”Raportti: Maan hallitus kasvatti valtion menoja pysyvästi koronan varjolla”.

Turhia menoja oli – artikkelin mukaan – yli 20 miljardia euroa. Samaisesta asiasta uutisoi HS jo 23.8.2023, joskin tuolloin kerrottiin demarivetoisen hallituksen tuhlanneen ”vain” 10 miljardia euroa tarpeettomiin kuluihin.

Vanha sanonta:”Totuus ei pala tulessakaan”, pitää paikkansa tässäkin asiassa, vaikka ex. hallitus yrittää sen muuksi muuttaa.

Kauko Tuupainen
ex. kansanedustaja, talousneuvos
Jyväskylä

Keskisuomalainen to 6.11.2025

Olin 22.10.2025 seuraamassa Keski-Suomen Hyvinvointialueen asiantuntijoiden luentoja alueen keskeisistä palveluista, toiminta-alueiden ongelmista ja toimintojen seurannasta ja arvioinnista. Sain selkeän kuvan siitä missä mennään ja miksi.

Eräs tärkeä asia jäi tilaisuudessa vähemmälle huomiolle koskien alijäämän kattamista ja keinoja rahoituksen turvaamisesta tulevina vuosina. Tuli mieleeni vanha sanonta: ”Rahalla saa ja hevosella pääsee” eli vain rahan avulla voi hankkia asioita, jotka auttavat alueiden toiminnassa eteenpäin.

Aikomukseni on esittää Orpon hallituksen valtionvarainministeri Purralle, että nyt on aika ”ottaa lusikka kauniiseen käteen” eli sopeutua hyvinvointialueiden vaikeaan tilanteeseen. On olemassa eräs keino, johon vain maamme hallitus voi vaikuttaa. Mikä se on? Minäpä kerron.

Voimassa olevan kuntalain 110 §:n 3. momentin mukaan ”Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien.” Määräys on samakaltainen myös kuntayhtymissä.

Hyvinvointialueilla on vastaava velvoite, mutta alijäämä on katettava viimeistään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Jos alijäämää ei kyetä kattamaan määräajassa, alue saattaa joutua ns. arviointimenettelyyn, ellei valtiovarainministeriö myönnä lisäaikaa.

Oisi paikallaan ja jopa armollista, että hyvinvointialueiden alijäämän kattamisaika olisi sama kuin kunnilla ja kuntayhtymillä.

Istuvan Orpon hallituksen tulisikin – edellisen hallituksen arvostelun sijaan – näyttää vastuullisuutensa ja tehdä edellä kertomani ratkaisu. Perusteluksi riittänee, että nykyinen taloudellinen ahdinko ei ole HVA:n henkilöstön ja johdon vika. Talousosaamista ainakin Keski-Suomessa on riittävästi.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, ex. valtiovarainvaliokunnan jäsen
Jyväskylä

Suur-Jyväskylän lehti, ke 22.10.2025

Useat kaupunkilaiset ovat ihmetelleet ja jopa kritisoineet, että mikseivät jyväskyläläiset edustajat käytä puheenvuoroja eduskunnan kyselytunneilla. Erityisesti Sinuhe Wallinheimo on joutunut silmätikuksi.  Vastaus on hyvin yksinkertainen, kyselytunnit on tarkoitettu oppositiopuolueiden edustajille. 

Istuva puhemies Jussi Halla-aho on onnistunut hyvin tehtävässään. Seurasin viime torstaina (16.10.2025) kyselytunnin puheenvuorojen jakautumista TV 1:n lähetyksen aikana ja totesin seuraavaa: Puheenvuoroja käytettiin kaikkiaan 23 kpl, joista opposition edustajat käyttivät 82,6 % eli 19 kpl ja hallituspuolueiden edustajat vain 4  kpl.

Puhemies on onnistunut puheenvuorojen jakautumisessa opposition edustajien kesken, sillä demarit saivat kyselytunnin aikana 8 puheenvuoroa, keskusta 5, vasurit ja vihreät 3 sekä hallituspuolueiden edustajat vain  4. 

Jyväskylästä on eduskunnassa neljä edustajaa, (Bella Forsgren, Kaisa Garedev, Riitta Kaarisalo ja Sinuhe Wallinheimo), joista hallituspuolueiden edustajia kaksi. On ymmärrettävää, etteivät nämä kaksi saa useinkaan puheenvuoroa kyselytunnilla, koska eduskunnassa on yli sata hallituspuolueiden edustajaa. 

Toisaalta puheenvuorot annetaan pääsääntöisesti puolueiden johtohenkilöille ja valiokuntien vetäjille. Toki puhemies – harkintansa mukaan – antaa puheenvuoroja myös riviedustajille.

Puheenvuorojen pituus on yksi minuutti. Ihmettelen, kun puhujat pääsääntöisesti lukevat puheensa papereista, niin eivätkö he kykene testaamaan sen pituutta ennakkoon, jottei aika ylittyisi.

Kauko Tuupainen
Jyväskylä

PS- blogi ma 13.10.2025

Loikkasin parikymmentä vuotta sitten demareista Perussuomalaisiin. Eräs syy oli, että demarit ryhtyivät laittamaan Jyväskylän kaupungin taloutta kuntoon kokoomuksen kanssa. Yhteistyö oli kuolinisku vähäväkisille kaupunkilaisille, joiden etuja olin ajanut valtuustossa 30 vuotta.

Olin PS:n silloisen johdon suostumuksella sitoutumattomana ehdokkaana vuoden 2007 eduskuntavaaleissa, jonka jälkeen liityin Perussuomalaisiin 5.9.2007. Suurin syy/perustelu liittymiseen oli puolueen silloinen ohjelma ja säännöt.

Erityisesti minua kannustivat sääntöjen maininta huolehtia lapsiperheistä, eläkeläisistä, työttömistä, pienipalkkaisista viran- ja toimenhaltijoista sekä työntekijöistä. Myös PK-yrittäjien työn arvostaminen lämmitti silloista tilintarkastajaa.

*****

Nyt olisi PS-puolueen syytä palata juurilleen. Tällä tarkoitan erityisesti työtä tekevää kansalaisryhmää, joiden etuja hallituskumppani kokoomus pyrkii jatkuvasti kaventamaan.

PS-ryhmä esitti jo taannoin hallituskumppaneille tiukempaa linjaa harmaaseen talouteen ja maahamme muuttaneiden työntekijöiden hyväksikäyttöön. Erinomainen asia on myös PS-ryhmän esitys puolustaa ammattiliittojen kanneoikeutta ja aiempi näkemys ammattiliittojen jäsenten maksamien jäsenmaksujen verotuskäytäntöä.

Kuten edellä totesin, en ole ihastunut yhteistyöstä kokoomuksen kanssa, koska heidän poliittinen ajatuksenjuoksunsa poikkeaa merkittävästi omastani. MUTTA, kun hallituksessa ollaan, niin toivon – vähäväkisen kansanryhmän puolesta – että PS puolustaa äänestäjiään jatkossakin entistä paremmin. Jos ja kun näin toimitaan, niin gallup- ja todellinen kannatus jatkaa kasvuaan myös lähitulevaisuudessa.

KAUKO TUUPAINEN
ex. kansanedustaja, talousneuvos
Jyväskylä

Suur-Jyväskylän lehti, ke 24.9.2025

Jokin aika sitten oli maakuntalehdessä ilmoitus uusien asunto-osakkeiden myynnistä niin Jyväskylässä kuin muutamassa ympäristökunnassakin. Samanaikaisesti on mahdollisuus ostaa autokatososake (9 000–12 000 €) tai autopaikkaosake (3 000–6 000 €).

Kokemukseeni perustuen, kehotan asunto-osakkeen ostajia tutustumaan yhtiön yhtiöjärjestyksen pykälään, jossa todetaan autokatos- ja autopaikkaosakkeen omistajien vastuusta osallistua yhtiön asumis- ja tulevien peruskorjausten rahoituskustannuksiin. Yleensä vastikekerroin on 0,5 kertaa suurempi kuin asunto-osakkeen hoitovastike.

Mielestäni ei kuitenkaan ole oikein eikä edes kohtuullista, että parin-kolmenkymmenen vuoden kuluttua kyseisten osakkeiden omistajilta peritään samansuuruinen rahoitusvastike yhtiön asuntoihin liittyvistä investoinneista ja peruskorjauksista.

Miksi? Siksi, että niin autokatokset kuin autopaikatkin ovat erillään asuntorakennuksesta ja korotettu vastike riittää korvaamaan lumityöt autopaikoilla, lumien pudotukset autokatosten katoilta sekä lämmitystolppien sähkönkulutuksen.

Olisikin syytä saada yhtiöjärjestykseen lausuma, jonka mukaisesti autokatos- ja autopaikkaosakkeet eivät velvoita kyseisten osakkeiden omistajia osallistumaan asunto-osakeyhtiön tuleviin investointi- ja peruskorjausten kustannuksiin.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
Jyväskylä