Kotiseutuneuvos Taito Mörk (1922 - 2005) sai 3.6.2021 nimikkopolun Jyväskylässä sijaitsevaan Mäki-Matin perhepuistoon. Kuvassa pystytykseen osallistuneet kaupungin työntekijät Tarmo Snoro (vas) ja Harri Tuovinen (oik) sekä Taiton leski Aino Mörk ja polkuhanketta eteenpäin vienyt Kauko Tuupainen. Kuva : Anne Lius-Liimatainen.

Kuntavaalien jälkipohdintaa 2

21.07.2021 07:55

Suur-Jyväskylän lehti, ke 21.7.2021

Olen tykönäni pohtinut jo pitkään, että onko nykymuotoinen suhteellinen vaalitapa demokraattinen, kun valitaan edustajia eduskuntaan ja kuntien valtuustoihin.

Eräs hyvä esimerkki juontaa vuoden 2007 eduskuntavaaleihin, jolloin Pohjois-Karjalan vaalipiiristä valittiin eduskuntaan kuusi edustajaa. Silloinen Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg sai vaalissa toiseksi eniten ääniä (7 804), muttei saanut valtakirjaa eduskuntaan.

Sen sijaan neljä muuta ehdokasta merkittävästi pienemmillä äänimäärillä tulivat valituiksi, Viimeinen valittu sai Pohjois-Karjalan eduskuntavaaleissa ”vain” 4 391 ääntä eli 3 413 ääntä vähemmän.

*****

Jyväskylässä valtuustoon pääsi 100 äänellä, mutta varasijalle jäivät Keskustan edustajat 215, 210 ja 206 sekä PS:n edustajat 217 ja 208 äänellä. Lisäksi SKP:n edustajan 245 ääntä ei oikeuttanut edes varasijaan.

Voimassa olevan kunta- ja vaalilain mukainen D´Hontin laskentatapa suosii niitä puolueita, jotka ovat asettaneet ns. täyden listan ehdokkaita ja jos heillä sen lisäksi on tunnettuja ns. ”ääniharavia” listoillaan.

Mielestäni nykyinen vaalitapa ei ole demokraattinen. Miksi? Siksi, ettei äänestäjien tahto aina toteudu, kun oma ehdokas – saamastaan kannatuksesta huolimatta – ei yllä valtuuston varsinaiseksi jäseneksi. Siksi ainakin kuntavaaleissa tulisi siirtyä ns. henkilökohtaiseen vaaliin, jolloin eniten ääniä saaneet saisivat valtuustopaikan.

Jyväskylän osalta viime kuntavaaleissa olisi valtuustoon päässyt henkilökohtaisen äänimäärän perusteella myös SKP:n ehdokas Riitta Tynjä 245 äänellä.

Valtuustossa olisi tapahtunut – edellä kertomani lisäksi – myös seuraavat muutokset: Keskusta olisi saanut kolme ja Perussuomalaiset kaksi lisäpaikkaa.  Menettäjinä olivat olleet kokoomus kolmella valtuutetulla, KD, Vas ja Vihreät olisivat kukin menettäneet yhden valtuutetun.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Taloustiedolle tulee kysyntää

20.07.2021 09:01

Keskisuomalainen ti 20.7.2021

Jyväskylän kaupungin talousarvion loppusumma on tänä vuonna 1 189 miljoonaa eli lähes 1,2 miljardia euroa.

Tästä sosiaali- ja terveyspalvelut lohkaisevat 40 % eli 480,2 Me sekä kasvu ja oppiminen (sivistys) 20 % eli 239,7 Me.

Vastaavasti tulopuolella verotulot ovat budjetin tuloista 47 % eli 561 Me ja valtionosuudet 17 % eli 210,1 Me.

Kun Sote toteutuu, niin kaupungin veroprosentista (20 %), nappaa valtio 13,26 prosenttiyksikköä, jolloin kaupungin on ”kärvisteltävä” jatkossa alle 7 prosenttiyksikön verotuloilla. Yhteisöverosta siirtyy valtiolle 10,7 prosenttiyksikköä.

Kaupungin (467,8 Me) ja kaupunkikonsernin (1,3 Mrde) huikeat velat (12 295 euroa per asukas) jäävät kuitenkin kaupunkilaisten maksettaviksi.

Valtion velka oli toukokuun lopussa 126,110 Mrde eli 22 722 euroa per suomalainen. Kun tähän lisätään Jyväskylän kaupungin ja kaupunkikonsernin (50 yhteisöä) velat, kaupunkilaisen velkataakka on noin 35 000 euroa asukas.

Tulevaan maakunnalliseen sotevaltuustoon (lue: Hyvinvointialue) on syytä valita ehdokkaita, joilla on keskitasoa parempi kuntatalouden ja valtion finanssipolitiikan asiantuntemus.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Nykyinen vaalitapa ei ole demokraattinen

03.07.2021 18:56

Keski-Uusimaa lehti, la 3.7.2021

Kaupunginvaltuutettu Pentti J. Rönkkö on huolissaan lautakuntapaikkojen jaosta Keravalla. Syy ei ehkä ole ”paikkojen jakajissa”, vaan nykyisessä lainsäädännössä ja vaalitavassa.

 Sen mukaisesti 13- jäsenisen lautakuntapaikkajako tapahtuisi Keravalla seuraavasti: Kokoomus 4, SDP 3, PS ja Vihreät 2 ja Vasemmisto 1 lautakuntapaikka. Viimeinen paikka ”arvottaisiin” SDP:n, PS:n ja Keskustan välillä. Toki puolueilla on mahdollisuus sopia paikkajaosto ja muodostaa keskinäisin yhteenliittymiä.

Mielestäni nykyinen vaalitapa ei ole demokraattinen. Miksi? Siksi, ettei äänestäjien tahto aina toteudu, kun oma ehdokas – saamastaan kannatuksesta huolimatta – ei yllä valtuuston varsinaiseksi jäseneksi. Siksi ainakin kuntavaaleissa tulisi siirtyä ns. henkilökohtaiseen vaaliin, jolloin eniten ääniä saaneet saisivat valtuustopaikan.

Keravalla valtuustoon pääsi 72 äänellä, mutta varasijalle jäivät KD:n edustaja 108, PS:n edustajat 99 ja 92 sekä Vihreiden edustaja 96 äänellä. Voimassa olevan kunta- ja vaalilain mukainen d´Hontin laskentatapa suosii niitä puolueita, jotka ovat asettaneet ns. täyden listan ehdokkaita ja jos heillä sen lisäksi on tunnettuja ns. ”ääniharavia” listoillaan.

Henkilökohtaisella vaalitavalla olisi Keravan valtuustossa tapahtunut seuraavat muutokset: Perussuomalaiset olisivat saaneet kaksi lisäpaikkaa sekä Vihreät ja Kd yhden. Menettäjinä olivat olleet kokoomus kolmella valtuutetulla ja Vasemmisto yhdellä valtuutetulla.

KAUKO TUUPAINEN

Kuntavaalien jälkipohdintaa

30.06.2021 10:27

Suur-Jyväskylän lehti, ke 30.6.2021

Ehdotin viime vuoden lokakuussa toimittamassani PerusÄssä ilmaisjakelulehdessä, että eräänä tavoitteena – kustannussyistä – olisi lautakuntien kokoa pienenennettävä 13 henkilöstä 11 henkilöön. Kaupunginhallituksen kokoon en ottanut kantaa.

Nyt on vaalit pidetty ja valtuustopaikkajako selvinnyt. Demarit ja kokoomus saivat 13 valtuutettua, Vihreät 12, Keskusta ja Perussuomalaiset 9, Vasemmisto 7 ja Kristilliset 4 valtuutettua.

Jos ehdotukseni toteutuisi, niin, 11-jäsenisten lautakuntien poliittinen koostumus olisi todella mielenkiintoinen, sillä demarit, kokoomus, vihreät, keskusta ja persut saisivat lautakuntiin kukin kaksi edustajaa ja vasemmisto yhden.

Näin ei kuitenkaan tule käymään, sillä lautakunnat pysyvät 13 jäsenisinä, jolloin sekä demarit että kokoomus saavat- D`Hondtin laskentakaavan mukaisesti – kaksi viimeistä paikkaa eli kolme edustajaa.

Kauko Tuupainen
Jyväskylä

Sote-uudistus tulee hintoihinsa

02.06.2021 09:59

Perussuomalaisten Blogi- palstalla, ti 1.6.2021 ja Keskisuomalainen, pe 4.6.2021 sekä Suur-Jyväskylän lehti, ke 9.6.2021

Jos ja kun sote-uudistus saadaan eduskunnassa päätökseen, niin hyvinvointialueille siirtynee 1.1.2023 noin 173 000 työntekijää kunnista, kuntayhtymistä ja sairaanhoitopiireistä. Työnantajien määrä vähenee samalla lähes kolmesta sadasta 21:teen.

Entisenä – erään Jyväskylässä toimineen – KTV:n ammattiosaston puuhamiehenä, minua kiinnostaa se, mitä tapahtuu nykyisille viran- ja toimenhaltijoille sekä työntekijöille hyvinvointialueille tapahtuvan siirron jälkeen?

Olen tietoinen, että Kuntatyönantajat (KT) ja pääsopijajärjestöt ovat viime vuoden keväällä alustavasti sopineet kolmesta työ- ja virkaehtosopimuksesta: sote-sopimus, lääkärisopimus ja hyvinvointialueen (maakunta) yleinen sopimus.

Tiedostan, että uudistuksen eräänä tärkeänä tavoitteena on kustannusten alentaminen ja minimissään kustannusten merkittävä hillintä, niin helpointa on saada säästöt aikaan henkilökunnan selkänahasta.

Sanomattakin on selvää, että satojen sote- ja kymmenien pelastustoimen järjestäjien tippuminen 21:teen aiheuttaa vähennyksiä ensisijaisesti hallintohenkilöstössä. Tästäkin syystä myös ay-liikkeen on oltava koko prosessin ajan tarkkana ja valvoa jäsentensä uudelleen sijoittumista työelämään.

Lopuksi totean, että mistä muodostuvat Sote-uudistuksen säästöt, kun jo nyt on arvioitu, että palkkojen harmonisointi- ja ICT-kustannukset ovat lähes 1,2 miljardia euroa.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen

Kunnallisverotuksen muutos progressiiviseksi

24.05.2021 07:49

Perussuomalaisten Blogi-palsta, la 22.5.2021, Keski-Uusimaa lehti, ke 17.6.2021 ja Keskisuomalainen ke 14.7.2021

SDP:n puheenjohtaja Sanna  M a r i n  nosti muutama päivä sitten esille kunnallisverotuksen progressiivisuuden  Syytä onkin, sillä nykyinen verotuskäytäntö on kaukana kuntalaisten oikeudenmukaisesta verotuksesta. Myös kunnallisveroa on syytä periä kuntalaisten maksukyvyn mukaisesti.

Useat kunnat nostavat vuosittain perimiään taksoja, tariffeja ja kiinteistöverojaan pitääkseen kunnallisveroprosentin tietoisesti alhaalla. Menettely ei tee oikeutta pienituloisille eläkeläisille, työttömille eikä muille vähävaraisille.

Kun puhutaan liennytyksestä, niin mielestäni sitä olisi pieni- ja keskituloisten kansalaisten nettotulojen lisääminen. Tämä onnistuisi parhaiten muuttamalla kunnallisvero progressiiviseksi. Ei ole oikein, että Manner-Suomen korkeimmalla kunnallisverokunnalla Halsualla on kunnallisvero 23,50 % ja mm. Jämijärvellä, Reisjärvellä ja Teuvalla 22,50 %, kun halvin kunta Kauniainen selviää 17,00 prosentilla. Kalleimman ja halvimman ero on 6,5 prosenttiyksikköä.

Edustan näkemystä, että jos palkka tai eläke on vaikkapa 30 000 euroa vuodessa, niin siitä tulisi maksaa saman verran veroa kunnalle, olipa verovelvollisen asunto, Helsingissä, Jyväskylässä, Jämijärvellä, Järvenpäässä tai Kurikassa.

Valtionverotuksen alaraja on tällä hetkellä 18 600 euroa. Vastaavan kaltainen alaraja tulisi asettaa myös kunnallisverotukseen. Se voisi olla vaikkapa suuruusluokkaa 16 000 euroa, jolloin esimerkiksi omaishoitajat ja muut todella pienituloiset saisivat nykyisen palkkatulonsa verottomana.

Kunnallisverotuksen progressiivisuuden myötä siirtyisimme kohti oikeudenmukaisempaa verotusta, perusteena verovelvollisen tulot eli todellinen maksukyky. Tämä edellyttää kuntien verotuskäytännön radikaalia muutosta. Olen tietoinen, että verotuksen efektiivisyydestä johtuen, myös kunnallisverotus on jo nyt osittainen progressiivinen, joten siirtymistä astetta ylöspäin eli täydelliseen progressiivisuuteen on todellakin syytä harkita.

*****

Kuntaverotuksen progressiivisuus tekisi oikeutta myös lähes 1,5 miljoonalle työeläkkeellä oleville, jotka tällä hetkellä maksavat 8 – 10 prosenttiyksikköä korkeampaa veroa kuin työssä olevat henkilöt saman suuruisesta tulosta.

Esimerkiksi Jyväskylän tuloveroprosentin ollessa 20 %, niin työelämässä olevat maksavat todellisuudessa kuntaveroa 3 – 4 prosenttiyksikköä vähemmän eli 16 – 17 prosentin mukaisesti. Tämä johtuu siitä, että kunnallisveron perusvähennykset kohdistuvat lähinnä työelämässä oleviin henkilöihin.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen

Onko kansanedustajalla ja ministerillä erilaiset esteellisyyssäännökset?

20.05.2021 09:24

Perusuomalaisten Blogi-palstalla, to 20.5.2021

Kysyn tätä siksi, kun tiedän, että Suomen Perustuslain 32 §:ssä todetaan kansanedustajan esteellisyydestä mm. seuraavaa: ”Kansanedustaja on esteellinen osallistumaan valmisteluun ja päätöksentekoon asiassa, joka koskee häntä henkilökohtaisesti.”

Kysymykseni liittyy vuoden 2019 joulukuussa käytyyn eduskunnan äänestykseen, jossa esitettiin epäluottamusta eräälle Suomen lakeja rikkoneelle ministerille.

Eduskunta antoi ministerille luottamuksen äänin 110 – 79, poissa 10. Äänestykseen osallistui myös ministeri, jonka luottamuksesta äänestettiin. Toistan kysymykseni: Onko ministerillä erilainen esteellisyyssäännöstö kuin kansanedustajalla?

KAUKO TUUPAINEN
ex. tilintarkastaja
Jyväskylä

Onko EU:n elvytyspaketti ainutkertainen vaiko toistuva toimenpide?

14.05.2021 07:59

Perussuomalaisten Blogi, ma 10.5.2021 ja Suur-Jyväskylän lehti, ke 26.5.2021

Järkipuhe ja hyvätkään perustelut eivät mene perille Suomen hallituspuolueiden eduskuntaryhmille. Uskotaan, että 750 miljardin euron elvytyspaketti (390 mrde avustuksina ja 360 mrde lainoina) pelastaa paitsi Suomen, myös koko Euroopan talouden. Asia aukeni kaikille kansalaisille, jotka seurasivat tiistaina 11.5.2021 suoraa TV-lähetystä Eduskunnasta.

Hallitus on jatkuvasti kertonut, miten elpymispaketti on ainutkertainen ja toistumaton toimenpide.  Se on kiistänyt, etteivät EU:n jäsenmaat joutuisi vastaamaan toistensa veloista.

Todellisuudessa asiat ovat aivan toisin. Olen tietoinen, että jopa valtiovarainministeriössä on arvioitu, ettei EU:n elpymispaketti elvytä Suomen taloutta.

Hallitus on sen sijaan luottanut eduskunnan suuren valiokunnan ja EU:n oikeuspalvelun arvioihin, ettei paketti olisi EU:n perussopimusten vastainen. Sanomattakin on selvää, että EU rikkoo räikeästi omia sääntöjään. Kyse on EU:n perussopimuksen artiklasta 310, jonka mukaisesti EU:n tulot ja menot on oltava tasapainossa. Lisäksi EU:n artikla 125 kieltää jäsenmaita ottamasta vastuuta toisten jäsenmaiden veloista.

Poliittisesti tarkoituksenmukaista näyttää olevan uskotella kansalle, että tässä nyt ollaan ainutkertaisen ja kertaluontoisen asian edessä. Ne, jotka vähänkin seuraavat EU-asioita ja ovat niihin syvällisesti perehtyneitä, tietävät, mistä on kyse.

Olen lukenut mediasta EU:n komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskisin ja talouskomissaari Paolo Gentilonin sanoneen  EU:n elvytyspaketin olevan  pysyvä ratkaisu. Myös Euroopan keskuspankin EKP:n johtokunnan jäsen, italialainen ekonomisti Fabion Panetta onkirjoittanut, että paketti voi olla prototyyppi tuleville yhteisille fiskaalisille instrumenteille.

Toistuvaan toimenpiteeseen eli toiseen pakettiin viittaa myös Italian pääministeri Mario Draghian ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronian puheet väljentää budjettikuria. Molemmat ajavat EU:n yhteisiä joukkolainoja ja yhteistä budjettia, jolla vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita voitaisiin nykyistä paremmin tukea.

Edellä kertomieni faktojen perustella EU:n elpymisrahasto on iso askel kohti EU:n tulonsiirtounionia ja liittovaltiota. Kansalaisiltamme ei ole kysytty mitään, vaikka perussuomalaiset ovat tätäkin asiaa yrittäneet saada aikaiseksi kansalaisaloitteen avulla, jonka eduskunta hylkäsi kokouksessaan 11.5.2021.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä


Toive Kuokkalasta

28.04.2021 07:50

Suur-Jyväskylän lehti, ke 28.4.2021

Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennelautakunnan käsittelyyn on tulossa mm. Kuokkalan asukkaita koskeva Kalonin asemakaavan muutos.

Kuokkalan kaupunginosassa asuu tällä hetkellä yli 18 000 asukasta, joiden palveluja on kaupungin toimesta kurjistettu, mm. lakkauttamalla Kuokkalan terveysasema. Myös Kuokkala-taloa ei kaupunki rakenna aiemmista lupauksistaan huolimatta. Nyt kaupunkirakennelautakunta on viemässä eteenpäin ns. Kuokkalan Kalonin asemakaavan muutosta.

Tärkeää on, että Tahkonkaaren puoleiseen taloon tulevat riittävät kokoontumistilat Kuokkalassa toimiville yhdistyksille, järjestöille ja asukkaille. Tämä tarkoittaa kalustetun kokoontumistilan lisäksi asianmukaista keittiötä, WC-tiloja sekä riittäviä kaapistoja kokoustiloja käyttäville yhteisöille. Esittämäni asia on monen paikallisen asukkaan toive, jonka toteutumista esitän.

KAUKO TUUPAINEN
Kuokkalasta

Kantaa otettava olennaiseen

25.04.2021 13:37

Keski-Uusimaa lehti, su 25.4.2021

Mielestäni – fiksuna miehenä pitämäni – oikeuskansleri Pöysti on ”suuressa auttamisen halussaan” tehnyt virkatoimia, jotka eivät kuulu hänen toimenkuvaansa.

Sen sijaan mm. jo 19.10.2020 eli puoli vuotta sitten tekemäni ajankohtainen tutkintapyyntöesitykseni on edelleenkin vastausta vailla.

Olen jättänyt Suomen oikeuskanslerille alla olevan tutkintapyynnön (teksti lyhennettynä):

”Arvoisa oikeuskansleri. Entisenä tilintarkastajana ja reviisorina sekä eduskunnan tarkastusvaliokunnan työhön osallistuneena ihmettelen, ettei kaikkia voimassa olevia säädöksiä ja sääntöjä noudateta Suomen valtioneuvostossa.

Todetaanhan voimassa olevan perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaisesti, että ”Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia”.

Haluan kysyä Teiltä arvoisa oikeuskansleri, että onko oikein, että Suomi (hallitus) – yhtenä EU:n jäsenmaana – ei piittaa siitä, että EU rikkoo räikeästi omia sääntöjään. Kyse on EU:n perussopimuksen artiklasta 310, jonka mukaisesti EU:n tulot ja menot on oltava tasapainossa. Lisäksi EU:n artikla 125 kieltää jäsenmaita ottamasta vastuuta toisten jäsenmaiden veloista.

Tiedän, että oikeuskansleri valvoo valtioneuvoston toimien lainmukaisuutta. Pyydänkin, että tutkitte, perustuuko edellä kertomieni lainojen takaaminen eli EU:n jäsenmaiden monenvälinen sopimus ns. kansainvälisiin velvoitteisiin Suomen valtion ja EU:n välillä?

Jos se perustuu, niin se vaatii Perustuslain 94 §:n 2. momentin ja 95 §:n 2. momentin mukaisesti 2/3 enemmistön eduskunnan suorittamassa äänestyksessä – annetuista äänistä.

Onhan kyse ”Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävästä toimivallan siirrosta Euroopan Unionille”.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä