PS- ja US-Plogit ti 26.5.2026

Näillä näkymillä olisi suotavaa, ettei demareita tulisi päästää hallitukseen. Jos sdp olisi hallituksessa, niin muista hallituspuolueista tulisi pelkkiä demareiden sätkynukkeja.

Paras ja toimintakykyisin hallitus saataisiin kokoomuksen, perussuomalaisten, keskustan ja KD:n voimin. Miksi? Siksi, että sdp:n jäljet pelottavat.

Ottihan edellinen – demarivetoinen – hallitus enemmän velkaa kuin kaksi edellistä hallitusta (Katainen & Sipilä) yhteensä. Velkaeuroja hupuloitiin miljarditolkulla turhuuksiin (HS 23.8.2023), kun olisi pitänyt toimia aivan toisin.

Toki Eduskunta hyväksyi hallituksen velanoton, sillä silloinen oppositio tiedosti, että enemmistö saa aina tahtonsa läpi.

Sama velkaeurojen hupulointi jatkuisi varmasti tulevaisuudessakin, sillä demarien puoluekokouksen henki oli, ettei ”velkajarrua” tule hyväksyä. Kolmasosa kokousedustajista oli tätä mieltä (Uutissuomalainen 26.5.2026) .

Demarien ja vasurien kuningasajatus näyttääkin olevan, että valtion velkojen lyhennys tapahtuu vain  ottamalla uutta lainaa (a la Arhinmäki) eli valtion ei tarvitse tehdä leikkauksia velkataakan lyhentämiseksi.

Toinen edellisen (Marinin) hallituksen tapa hoitaa työllisyyttä, oli jakaa kymmeniä miljardeja euroja suoritustilassa oleville yrityksille, jotka tuen loppuessa menivät konkurssiin ja työntekijät ”kilometritehtaalle”.

Mikä mahtaa olla demarien esitys, heidän luomuksensa eli Hyvinvointialueiden rahoittamiseksi? Vähennetäänkö väkeä ja alueiden määrää, vaiko annetaanko niille oma verotusoikeus? Mene ja tiedä.

PS-Blogi su 19.5.2026

Ollessani vuonna 2011 PS:n eduskuntavaaliehdokkaana Keski-Suomessa, minulta tivattiin, että ovatko perussuomalaiset poliittisesti vasemmalla vaiko oikealla?

Vastasin, etteivät perussuomalaiset ole sen enempää vasemmalla kuin oikeallakaan, vaan pääsääntöisesti oikeassa ja askeleen edellä muita puolueita.

Olemme edelleenkin askeleen edellä. Otanpa puolenkymmentä esimerkkiä:

Vuonna 2012 eduskunnassa äänestettiin maamiinojen poistosta eli ”Ottawan sopimuksen hyväksymisestä”. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä yksimielisesti ja 11 keskustan edustajaa vastustivat esitystä.  Muut olivat esityksen takana. Nyt kaikki puolueet ovat PS:n kanssa samaa mieltä ja Ottawan sopimus on sanottu irti.

Toinen esimerkki oli ”Korona”. PS:n puheenjohtaja Jussi Halla-aho varoitti Marinin hallitusta koronaviruksen vakavasta uhasta ja vaati tiukempia toimia eduskunnassa 27.2.2020.  Asiasta nousi melkoinen skapa, sillä PS oli ainoa puolue, joka kyseenalaisti Marinin hallituksen toimet, vaatiessaan muun muassa matkustusrajoituksia epidemian leviämisen estämiseksi. Viivyttely maksoi maltaita suomalaisille.

Kolmantenne asiana nostan esille maahanmuuton.  Halla-ahon noustua Perussuomalaisten puheenjohtajaksi, PS nosti esille maahanmuuton ongelmat ja kustannukset. Esityksiä pidettiin eduskunnan enemmistön toimesta rasistisina ja niitä ei otettu vakavasti. Istuva hallitus on nyttemmin ymmärtänyt asian ja tehnyt lukuisia päätöksiä maahanmuuton järkeistämiseksi. Onko syy se, että Euroopan valtiot Unkari, Italia, Saksa ja Ranska ovat näyttäneet esimerkkiä, Japanista ja USA:sta puhumattakaan. Toki Trumpin toiminta on mennyt äärimmäisyyksiin.

Neljäntenä nostan esille PS:n näkemyksen HVA-alueiden määrästä. Keskusta ja demarit halusivat saada niitä ”joka notkoon ja saarelmaan” eli 21 kappaletta. Perussuomalaisten näkemys oli, että puolentusinaa olisi ollut riittävä määrä ja ne olisi sijoitettu lähinnä yliopistollisten sairaaloiden yhteyteen. Nyttemmin tähänkin asiaan on puututtu, sillä valtiovarainministeriön asettaman arviointityöryhmän eräänä tehtävänä on pohtia myös Hyvinvointialueiden lukumäärää ja yhdistämistä.

Lopuksi totean, että perussuomalaiset ovat – askeleen edellä – muita puolueita ottaessaan käyttöön tekoälyn sosiaalisessa mediassa. Toki ”mattimyöhäset” ovat tästäkin asiasta nostaneet julkisuuteen omat jälkijättöiset arvionsa.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

PS- ja US-blogit, to 9.4.2026 ja Keskisuomalaisen verkkosivut to 16.4.2026

Eläketurvakeskuksen  toimitusjohtaja  Mikko Kautto esitti jokin aika sitten, että valtiontalouden sopeuttamista voidaan parhaiten hoitaa eläkkeitä lisäverottamalla.

Kuolleena syntynyt ajatus.

Meitä eläkkeellä olevia asuu tällä hetkellä Suomess 1,610 miljoona ja ulkomailla 40 000.

Suomessa asuvista eläkeläisistä 1/3 saa eläkettä alle 1 500 euroa kuukaudessa. Sillä ei ”Herran huonetta” rakenneta.

Eläketurvakeskuksen johtaja on unohtanut ainakin yhden tosiasian eli sen, että eläkkeitä on jo aiemmin leikattu pari-kolme kertaa.

Pääministeri Kalevi Sorsan hallitus sai vuonna 1977 aikaan ns. puoliväli-indeksin ja pääministeri Paavo Lipposen hallitus vuonna 1996 ns. taitetun indeksin. Lisäksi pääministeri Antti Rinne tiputti viime hallituskauden alussa 1,1 %:n indeksikorotuksen 0,4 %:iin.

Muistutanpa vielä, että meitä eläkeläisiä rasittaa yli 47 000 euron vuosiansioilla 5,85 %:n ns.raippavero, josta johtuu, että verotuksemme on yli 10 % suurempi kuin työssä olevilla henkilöillä samansuuruisesta tulosta.

Otanpa pari esimerkkiä. Jos työeläkkeellä olevan ja työntekijän vuositulo on noin 54 000 euroa, niin työntekijän vero on keskimäärin 21,6 % ja eläkeläisen 32,8 %. Erotus 11,2 prosenttiyksikköä.

Jos molempien tulot ovat noin 97 000 euroa/vuosi, niin työntekijän maksama vero on 28,2 % ja eläkeläisen 41,3 % eli erotus on 13,1 prosenttiyksikköä.

Toimitusjohtaja Kautto  on tarkoituksella unohtanut myös sen tosiasian, että eläkeyhtiiöillä menee todella lujaa. Olivathan vuoden 2024 sijoitustuotot 23,4 mrd€ ja viime vuoden 19,8 mrd€. Tästä johtuen eläkevarat olivat 31.12.2025 noin 290 mrd€ eli kolme kertaa suuremmat kuin Suomen valtion tämän vuoden talousarvio (90,8 mrd€)

Kysynkin, että olisiko järkevää, jos eläkeyhtiöiden johtajat haluavat auttaa eläkeläisten verottajaa eli valtiota, että yhtiöt tukisivat suoraan valtiota. Miten? Esimerkiksi siten, että yhtiöt maksaisivat/ottaisivat vastuulleen valtion maksamat YEL-maksut?

Maksaahan valtio vuosittain Yrittäjien eläkevakuutusmaksuja 575 miljoonaa euroa ja ne noussevat vuoteen 2030 mennessä 654 miljoonaan euroon.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen Jyväskylästä

Keskisuomalainen la 28.3.2026

Keskisuomalainen uutisoi 23.3. näyttävästi otsikolla ”Valtuutetut kutsuttiin jakamaan ruoka-apua”.   Juttu aiheutti melkoisen kirjoitustulvan lehden verkkosivuilla, joissa erään naispuolisen kirjoittajan toimesta arvosteltiin voimakkaasti muun muassa perussuomalaisia siitä, ettei kukaan kolmesta valtuutetusta ollut paikalla.

Toimittajan jutussa oli virhe, joka tänään (27.3.) oikaistiin. Tilaisuuteen ei kutsuttu kaikkia valtuutettuja, vaan ainoastaan kaupunginhallituksen jäsenet ja valtuuston puheenjohtajat. Siksi kerron, että PS:n edustaja Janne Luoma-aho, valtuuston varapuheenjohtaja,  ilmoitti  jo samana päivänä, ettei hän pääse tilaisuuteen työesteen vuoksi. Työskentelee HVA:n Pelastuslaitoksella.

Kauko Tuupainen, lehden aktiivinen lukija
Jyväskylä

Keski-Uusimaa lehti, ma 23.3.2026

Arvostamani keskustan puheenjohtaja  Antti Kaikkonen ehdotteli (K-U 21.3.) muun muassa Suomeen eläkekattoa ja kotitalousvähennyksen kasvattamista.

Työeläkkeellä olevien eläkeläisten asioihin perehtyneenä, haluan todeta muutamia asioita.

 Kaikkonen taisi unohtaa, että ennen eläkeläisten eläkekattoa, pitää eduskunnan säätää laki eläkepalkkakatosta, jonka ylimenevästä osasta eivät työntekijät ja yritykset maksa muun muassa eläkemaksuja. Kun suurituloisten maksut vähenevät, niin pienituloisten maksut lisääntyvät. Kaikkosen kysymykseen, että mitä ihminen tekee yli 10 000 euron eläkkeellä, niin yksi vastaus on, että hän maksaa siitä melkoiset verot.

Hänen esittämä Viron verotusmalli yrityksille on harkinnan arvoinen myös Suomessa, joskin sen toteutuessa, yritysten valtiolle maksamiin veroihin tulee muutaman vuoden siirtymä.

Eräs Kaikkosen ehdotus oli taloyhtiöille valtion maksamat korjausavustukset.Kun olen asunut sekä asunto-osakeyhtiöissä että omakotitalossa, niin molemmissa asuntomuodoissa joudutaan maksamaan korjaustöistä. 

Olisiko järkevää, että yhtiöiden hallitukset ennakoivat tulevia korjauskuluja esimerkiksi poistojen avulla, jos ei haluta niitä lainottaa. 

Toisaalta on syytä perehtyä Asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 3 §:ään, jossa ovat määräykset tulevan viiden vuoden kunnossapitotarpeista.

Kotitalousvähennyksen merkitystä liioitellaan. Otanpa esimerkin.  Minä teetin viime vuonna kylpyhuoneessa pienen remontin, josta työn osuus oli 1 620 euoa.

Summasta tehtiin verottajan toimesta 35 %:n vähennys ja sen jälkeen vielä 150 euron omavastuuvähennys, joten verosta vähennettäväksi määräksi jäi vaivaiset 417 euroa.

Toki, jos palvelut maksavat vaikkapa ”kymppitonnin”, niin vähennyksestä on todellista hyötyäkin.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen, talousneuvos
Jyväskylä

PS-blogi ja US-plogi , pe 13.3.2026, Keski- Uusimaa lehti su 15.3.2026

Eläketurvakeskuksen (ETK) vuonna 2022 julkaisemassa ennusteessa arvioitiin vuoden 2025 eläkevarojen sijoitustuotoiksi 11 miljardia euroa (mrde), kun ne todellisuudessa olivat 19,8 mrde.

Varallisuuden määräksi ETK ennusti samana ajankohtana 250,3 mrde, niiden ollessa 290 mrde. Sijoitustuotoissa oli kuitenkin laskua, sillä aiemmin eli vuonna 2024 ne olivat 23,2 mrde. Johtuuko lasku riskisijoituksista? Mene ja tiedä.

ETK:n ennuste eläkeyhtiöiden rahavarojen määräksi vuonna 2050 on 274,9 mrde, kun omat laskelmani kertovat niiden olevan merkittävästi enemmän eli 530 mrde.

Ynnäilyni perustuu seuraaviin lukuihin.  Vuosittaisiksi eläkemaksuiksi (yritykset ja työntekijät) arvioin 30 mrde ja eläkkeitä maksettaisiin 40 mrde vuodessa. Vuosittaiset sijoitustuotot olisivat 20 mrde (riskisijoituksista huolimatta). Tällöin eläkevarojen määrä olisi vuonna 2050 jopa 530 mrde. Täytyy myös muistaa, että harva suurten ikäluokkien eläkeläinen nauttii eläkettä enää vuonna 2050.

Edellä olevat luvut tiedostaen, rohkenen edustaa näkemystä, ettei tulevia eläkkeitä ole syytä leikata, vaikka Talouspolitiikan arviointineuvosto sitä edellyttää.

Sanomattakin on selvää, ettei nyt maksettaviin eläkkeisiin voida puuttua, koska niillä on perustuslain suoja. Toisaalta eläkkeet ovat kansankielellä ilmaistuna myöhennettyä palkkaa, kuten osuuskaupan bonus on myöhennettyä alennusta.

Olen jo aiemmin todennut, että eläkeleikkauksia vaativat ovat unohtaneet, että eläkkeitä on vuosikymmenien saatossa leikattu useasti. Pääministeri Kalevi Sorsan (sdp) hallitus sai aikaan vuonna 1977 ns. puoliväli-indeksin, pääministeri Paavo Lipposen (sdp) hallitus heikensi vuonna 1996 eläkkeitä ns. taitetulla indeksillä ja pääministeri Antti Rinne (sdp) tiputti viime hallituskauden alussa  1,1 %:n indeksikorotuksen 0,4 %:iin.

Meitä työeläkkeellä olevia rasittaa yli 47 000 vuosiansiolla ns. raippavero (5,85 %), josta on osin aiheutunut, että maksamme enemmän veroa kuin työssä olevat samansuuruisesta tulosta.

Otanpa pari esimerkkiä. Jos työeläkkeellä olevan ja työntekijän vuositulo on noin 54 000 euroa, niin työntekijä maksaa siitä veroa keskimäärin 21,6 % ja eläkeläinen 32,8 %. Erotus 11,2 %. Jos molempien tulot ovat noin 97 000 euroa vuodessa, niin työntekijän vero on siitä on 28,2 % ja eläkeläisen 41,3 %. Ero 13,1 %.

Summa summarum. Edellä kertomani luvut kertovat, ettei tulevien eläkeläisten eläkkeitä tarvitse leikata ja että me nykyiset eläkeläiset maksamme vuosittain yli 10 % enemmän veroa kuin työntekijät saman suuruisesta vuositulosta.

KAUKO TUUPAINEN                                                                                          
talousneuvos, eläkeläinen                                                                       
                              

PS-blogi 1.2.2026

Lehtitietojen mukaan on ”Talouspolitiikan arviointineuvosto” leikkaamassa eläkkeitä.

Vuosikymmeniä eläkeasioita ja eläkemaksujen muutoksia seuranneena, ihmettelen neuvoston esityksiä. Syy selvisi, kun selvitin, keitä neuvostoon kuuluu. Jäsenet ovat kaikki ”kirjanoppineita” eli professoreja, joilta näyttää puuttuvan tavallisen kansalaisen ns. ”maalaisjärki”.

Neuvoston eräs peruste leikkauksiin on, että työeläkemaksuja ja työttömyysmaksuja voitaisiin alentaa heti. Olen samaa mieltä, mutta kyseisten maksujen alennukset voitaisiin tehdä ilman leikkauksiakin. Professorit eivät tiedosta, että eläkeyhtiöiden eläkevarat kasvoivat vuona 2024 sijoitustuottojen ansiosta lähes 2 miljardia euroa kuukaudessa eli 23,4 mrde vuodessa. Viime vuoden tulos tullee olemaan vieläkin parempi.

Eläkeyhtiöiden eläkevarojen tasearvo oli 30.9.2025 noin 279 mrde eli yli kolme kertaa enemmän kuin Suomen valtion tämän vuoden talousarvio. Kasvu on vuosikymmenien saatossa ollut rajua, sillä taseavo oli vuonna 1996 vain 36 mrde.

Professoreilta on unohtunut tieto siitä, ketkä ovat mahdollistaneet rahastojen peruspääoman.  Rahastojen kasvun ovat aikaansaaneet suuret ikäluokat ja yritykset, joiden maksuilla on eläkkeet maksettu. Mielestäni tämä on osoitus sukupolvien jatkuvasta oikeudenmukaisuudesta.

Haluan myös korostaa, että eläkkeet ovat saajalleen myöhennettyä palkkaa, samaan tapaan, kuin osuuskaupan bonukset ovat myöhennettyä alennusta.

Jos arviointineuvosto haluaa esittää jotain myönteistä, niin esitykseni on, että tekisitte ehdotuksen eläkeläisen lisäveron eli raippaveron (5,85 %) poistamiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kun eläkkeensaajille on kohdistettu 5,85 %:n lisävero yli 47 000 euroa olevasta tulosta, on vastaava lisävero muilta tulonsaajilta vain 2 % yli 150 000 euron tulosta.

Otanpa lopuksi pari esimerkkiä. Jos eläkeläisen tai työntekijän vuositulo on noin 54 000 euroa, niin työntekijä maksaa siitä veroa 21,6 % ja eläkeläinen 32,8 %. Erotus 11,2 % . Jos molempien tulot ovat noin 97 000 euroa vuodessa, niin työntekijän vero siitä on 28,2 % ja eläkeläisen 41,3 %. Erotus 13,1 %.

Summa summarum. Esimerkit kertovat totuuden, jota professorit eivät näköjään tiedosta, että tällä hetkellä eläkkeellä olevat 1,6 miljoonaa työeläkeläistä ovat eläkkeensä aikoinaan maksaneet ja maksavat – siitä huolimatta – eläkkeestään vuosittain yli 10 % enemmän veroa kuin työntekijät samansuuruisesta tulosta.  

Keski-Uusimaa lehti 25.2.2026

Keski-Uusimaa lehti julkaisi 23.2. Juha Kanervan haastattelun, jonka otsikossa todettiin, että ”urheilua pitää voida myös kritisoida”.

Entisenä kotikyläni (Jyväskylä) urheilujohtajana, rohkenen ottaa kantaa Iivo Niskasen viimeisimpiin hiihtosuorituksiin.

Kysynkin, että onkohan Iivon harjoitusohjelma ollut hieman pielessä? Miksi? Siksi, että hän – omien sanojensa mukaan – on harjoitellut neljän vuoden ajan 4 500 tuntia ja tulos on nähty.

Luvuthan tarkoittavat (teoriassa) harjoittelua joka päivä (aret ja pyhät) keskimäärin kolme tuntia vuorokaudessa vuoden ympäri. Melkoista rääkkiä.

Toki tiedostan, että ”viimeisellä viidellä kympillä” syy oli sairaana hiihtämisestä, mutta sairastelua ja keskeytyksiä on Iivolle tapahtunut melko usein – männä lumilla.

Jos kaltaiselleni, tavalliselle tallaajalle, sanotaan, että ”huilaa päivä viikossa, sillä ihminen ei ole mikään kone”, niin sama pätee myös urheilun ammattilaiselle.

Toki ymmärrän senkin, että vedän tällä kommentillani ”mutkat suoriksi”, mutta jotain on  Iivon harjoitusohjelmassa pielessä.

Mitenkähän se, kuuden kultamitalin norjalainen hiihtäjä, on rautaisen kuntonsa hankkinut? Ei yksikään juoksu-urheilija tule voittamaan matkoja ”mailista maratoniin”, johon vastaavaan suoritukseen, hän hiihdossa kykeni.

KAUKO TUUPAINEN
nykyinen penkkiurheilija
Jyväskylä

Keski-Uusimaa lehti, to 12.2.2026

Eläkeläinen Pekka Patjas otti Kesi-Uusimaa lehden LYHYET palastalla 10.2.2026 kantaa niin Marinin kuin Orpon hallituksen velanottoihin. Huomaan, että hän ei tiedosta kummankaan hallituksen velanoton taustoja

Minäpä valaisen asiaa. Marinin hallitus otti vuosina 2019–2022 nettovelkaa 44 miljardia euroa, kun kahden edellisen hallituksen (Katainen & Sipilä) velanotto vuosina 2011–2018 oli yhteensä 30,4 mrde.

Marinin hallituksen hulvaton velanotto perustui osin siihen, että sitä sai jopa korottomana ja että vasurien (Arhinmäki) näkemys oli, että ”valtio ei maksa velkojaan pois”. Lisäksi Marinin hallitus kylvi miljardeja euroja suoritustilassa (selvitystila/konkurssiuhka) oleville yrityksille, jotka tuen loppuessa ajautuivat konkurssiin ja työntekijät ”kilometritehtaalle”.

 Velkarahaa uhrattiin yli 10 mrde turhuuksiin, josta HS kirjoitti 23.8.2023.

Orpon hallituksen viime vuoden velanotto 18,260 mrde, johtui paljolti kohonneista korkokustannuksista, jotka olivat 3,2 mrde.  Unohtaa ei pidä myöskään maahanmuuton ja EU:n lisääntyneitä kustannuksia ja merkittäviä panostuksia Suonen turvallisuuden lisääntymiseen.

 Kauko Tuupainen

Keskisuomalainen ti 03.02.2026

Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksien yhteydessä on keskusteltu yksittäisten valtuutettujen käyttämien puheenvuorojen määrästä ja pituudesta. Keskisuomalainenkin on antanut runsaasti palstatilaa näkemyksille.

Keskusteluissa on kuitenkin unohtunut tärkein asia eli Suomen Perustuslain 12 §, jonka mukaisesti ”Jokaisella on sananvapaus, johon sisältyy oikeus ilmaista (muun muassa) mielipiteitä, kenenkään ennakolta estämättä”.

Jyväskylän kaupunginvaltuuston työjärjestykseen on otettu muun muassa määräys, jonka mukaan puheenjohtaja voi puuttua siihen, että puhuja pitkittää tahallisesti asian käsittelyä esimerkiksi toistamalla sitä, mitä aikaisemmissa puheenvuoroissa on jo esitetty.

On kuitenkin syytä korostaa, että kunnan päätösvaltaa käyttää aina asukkaiden valitsema valtuusto. Näin ollen valtuutetun oikeutta ilmaista mielipiteensä asiassa kuin asiassa ei voida hallintosäännön määräyksellä rajoittaa. Tästä näkemyksestä on KHO päättänyt 9.2.2000, T:248.

On kuitenkin mielestäni paikallaan, että kaupungin hallintosäännön liitteenä nro 1 olevaa valtuuston työjärjestystä muutetaan siten kuin valtuuston enemmistö haluaa. Tämä vaatii kuitenkin valtuuston päätöksen. Ei siis riitä, että valtuustoryhmien puheenjohtajat sopivat asiasta, koska ryhmä – puhumattakaan sen yksitäisestä jäsenestä – ei ole kuntalain mukainen kunnallinen toimielin. Näin ollen, sille ei voi siirtää kunnallista päätösvaltaa hallinnollisissa asioissa.

Lopuksi totean, että valtuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarisella on laaja ja monipuolinen kokemus, niin kunnan, kuntayhtymän kuin eduskunnankin työskentelytavoista ja toivon, että hänen johdollaan ja asiantuntemuksella, valtuusto pääsee kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun hallintosäännön määräyksistä.

KAUKO TUUPAINEN
ex. kaupunginvaltuutettu ja reviisori
Jyväskylä