Kotiseutuneuvos Taito Mörk (1922 - 2005) sai 3.6.2021 nimikkopolun Jyväskylässä sijaitsevaan Mäki-Matin perhepuistoon. Kuvassa pystytykseen osallistuneet kaupungin työntekijät Tarmo Snoro (vas) ja Harri Tuovinen (oik) sekä Taiton leski Aino Mörk ja polkuhanketta eteenpäin vienyt Kauko Tuupainen. Kuva : Anne Lius-Liimatainen.

Selvitysten sijaan päätöksiä

17.10.2021 08:59

Perussuomalaisten Blogi-palsta, pe 15.10.2021 ja Keski-Uusimaa lehti , su 17.10.2021

Arvostamani Suomen Senioriliikkeen perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen on 22 muun demarikansanedustajan kanssa jättänyt kirjallisen kysymyksen Eduskunnan puhemiehelle, koskien pienten työeläkkeiden tarkistamista.

Hyvä niin.  Jotta kysymyksen teosta ei jäisi yhdellekään suomalaiselle politiikan teon makua näin hyvinvointialuevaalien (lue: maakuntavaalit) alla, niin kehottaisin ottamaan yhteyttä perussuomalaisten johtoon. Miksi? Siksi, että kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa ja 25 muuta perussuomalaisten kansanedustajaa on jo pari vuotta sitten eli 4.10.2019 tehneet lakialoitteen (LA 9/2019 vp) samasta asiasta.

Lakialoitteessa esitetään puoliväli-indeksin soveltamista kaikkiin työeläkkeisiin aina 1 500 euroon saakka. Tarkoituksena on erityisesti pienituloisten eläkeläisten taloudellisen tilanteen parantaminen.

Aloitteen toteuttaminen on paikallaan, sillä se lisäisi pienitulosten eläkeläisten ostovoimaa ja samalla yhteiskunnan verotulot kasvavat. Työeläke on todellakin myöhennettyä palkkaa, samaan tapaan kuin osuuskaupan bonus on myöhennettyä alennusta.

Työeläkeyhtiöiden herrat ovat huolissaan työeläkerahastojen riittävyydestä, mutta he ovat tyystin unohtanet rahastojen vuosittaiset sijoitustuotot ja niiden myötä rahastojen vuosittaiset kasvut.

Työeläkerahastoissa oli vuonna 1995 pääomaa 35,4 miljardia ja tämän vuoden syyskuussa 241 miljardia euroa. Yhden prosentin tuotto kasvattaa rahastoja 2,4 miljardia ja neljän prosentin tuotto 9,6 miljardia euroa vuodessa, joten rahastoista voidaan irrottaa muutama miljardi pienituloisten eläkeläisten eläkkeiden tarkistamiseen.

Kaikkien eläkeläisten puolesta toivon päätöksiä, en selvityksiä.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen

Valtion holtiton talous

18.09.2021 19:00

Perussuomalaisten Blogi-palsta, la 18.9.2021, Keski-Uusimaa lehti, ma 20.9.2021 ja Suur-Jyväskylän lehti, ke 6.10.2021

Istuva hallitus ei näytä tiedostavan finanssipolitiikan alkeita, vaan noudattaa ex. ministeri Paavo Arhinmäen (vas) neuvoa, jonka mukaisesti velkaa ei tarvitse maksaa takaisin.  Kuolleena syntynyt ajatus.

Valtion ensi vuoden talousarvio tullee olemaan noin 65 miljardia euroa (mrde). Valtiokonttorin neljännesvuosikatsauksen 2/2021 mukaan, valtion bruttovelanotto on tänä vuonna ollut 38,6 mrde ja netto 14,4 mrde, joten valtion lainojen takaisinmaksut, lyhennykset ml. pääomatappiot ovat olleet 24,2 mrde. Eli velaksi on eletty ja velkarahalla on rahoitettu ja rahoitetaan jatkossakin juoksevia menoja.  Bruttovelan määrä on yli puolet valtion vuosittaisesta talousarviosta.  

On syytä myös muistuttaa, että Hallituksen esityksen (HE 99/2021 vp) mukaan Suomella on aiemmin kertyneitä vastuita EU:ssa 51,1 mrde, josta summasta on maksettava vaadittaessa melkoinen siivu eli 14,2 mrde. Tästä huolimatta on istuvan hallituksen finanssipoliittinen slogan: ”Osta kolme – maksa kuusi” eli rahaa työnnetään jatkossakin eteläisen Euroopan hulttiomaille vastoin EU:n omia säännöksiä.

Myönnän, että osa Marinin hallituksen ottamasta velasta (elokuu 2021 mennessä 11,95 mrde) on käytetty Koronan torjuntaan, koska parempaa keinoa ei yksikään puolue ole kyennyt esittämään. Kritisoin kuitenkin sitä, että vaikka elpymistä on tapahtumassa, niin velkaa otetaan jälleen lisää – tässä vaiheessa – lähes 7 mrde.

Tiedostan, että Suomen ns. negatiivisella korolla saamat miljardilainat ovat edullisia, mutta tämä ei niinkään johdu maamme hallituksesta, vaan meidän työeläkkeellä olevien osin rahoittamista työeläkerahastoista. Rahastot ovat kasvaneet vuodesta 1995 (36,4 mrde) tämän vuoden syyskuuhun mennessä 241 miljardiin euroon.

Työeläkerahastojen ansiosta kansainvälisen luottoluokittajan S&P Global Ratingsin luokitus on tällä hetkellä Suomen valtion pitkäaikaiselle velalle AA +

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
Jyväskylä

Lainalla nämäkin menot katetaan

16.09.2021 17:41

Keski-Uusimaa lehti, to 16.9.2021

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on eri yhteyksissä ottanut kantaa Suomen valtion maksamaan ulkomaan kehitysapuun ja maahanmuuton kustannuksiin. Hän on kritisoinut niiden suuruutta. Olen samaa mieltä.

Kehitysapuun käytetään tänä vuonna 1,245 ja maahanmuuttoon noin 3,2 miljardia euroa (tilintarkastaja Pauli Vahteran laskelma vuodelta 2019).

Suomen väkiluku on noin 5 537 000 eli kehitysapuun käytetään keskimäärin noin 225 euroa ja maahanmuuttoon 578 euroa per suomalainen – vauvasta vaariin.

Edellä olevaan viitaten, olen laskenut, Keski-Uusimaa lehden levikkialueelta, että Järvenpään asukasmäärän ollessa noin 44 200 henkilöä, kustannukset ovat järvenpääläisille – kehitysavun osalta – 9,9 miljoonaa euroa, Keravan osalta (asukaslukuun suhteutettuna) 8,4 me, Tuusulan 8,6 me ja Nurmijärven 9,3 me.

Vastaavasti maahanmuuton osalta voit laskea kotikuntasi asukkaiden kustannusosuuden kertomalla asukasmäärän 578 eurolla.

Kerron tämän siksi, että jos vaikkapa kehitysapu perittäisiin – YLE-veron tapaan – erillisverotuksena, niin kansalaiset nousisivat barrikadeille. Näin ei tule tapahtumaan, sillä kehitysapukin katetaan valtion holtittomalla lainanotolla. Sanon holtittomalla, koska valtiokonttorin tiedotteen 2/2021 mukaan valtion bruttovelanotto on tänä vuonna ollut jo 38,6 miljardia euroa.

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja ministeri Paavo Arhinmäki lausahti reipas vuosi sitten Kansan Uutisten haastattelussa, ettei Suomen valtion tarvitse maksaa lainojaan pois, vaan otetaan uusia lainoja entisten tilalle. Ilmeisesti Suomen hallitus on omaksunut saman ajattelutavan eli me elämme ”kädestä suuhun”.

KAUKO TUUPAINEN

Näkemykseni kehitysavun ja maahanmuuton kustannuksista

23.08.2021 09:32

Perussuomalaisten Blogi-palstalla to 19.8.2021, Keski-Uusimaa lehti, ma 23.8.2021 ja Suur-Jyväskylän lehti ke 1.9.2021

Eduskunta teki vuonna 2012 yksimielisen päätöksen Yleisradioverosta, jonka suuruus on tällä hetkellä 163 euroa. Hyvä niin. Heikkous on se, että se on – pääsääntöisesti – saman suuruinen niin köyhälle kuin rikkaallekin.

Suomen kehitysavun määrä on tällä hetkellä 1,245 miljardia euroa. Maahanmuutto maksaa Suomelle 3,2 miljardia euroa vuodessa ainoan julkisuuteen tulleen laskeman mukaisesti (tilintarkastaja Pauli Vahtera 2019).

Perussuomalaiset ovat kritisoineet – jo useita vuosia – molempia kustannuksia. On helppoa ja yksinkertaista maksaa maksuja, kun ne eivät ole yhdenkään yksityishenkilön ”omasta pussista”, vaan ne maksetaan Suomen valtion velkarahalla.

Monikaan ei tiedosta sitä, että valtio on ottanut tänä vuonnakin uutta velkaa 38,6 miljardia euroa ja kuitannut sillä mm. vanhoja velkojaan. Elämme siis ”kädestä suuhun”.

Tässä maamme taloudellisessa tilanteessa on syytä tiedostaa, missä mennään. Jos Suomen maksama kehitysapu maksatettaisiin YLE-veron tapaan kaikkien suomalaisten (5 537 116 asukasta) toimesta, niin jokainen suomalainen – vauvasta vaariin – maksaisi sitä 225 euroa. Tällöin 3-lapsisen perheen vero olisi vuodessa 1 125 euroa ja 5-lapsisen perheen 1 575 euroa.

Vastaavasti maahanmuuton osuus olisi 578 euroa per Suomen kansalainen eli lapseton aviopari maksaisi sitä 1 156 euroa vuodessa.

Olen varma, että YLE-veron kaltainen erillisvero nostaisi kaikki suomalaiset barrikadeille, sillä tieto lisää tuskaa.  En suosittele sitä, mutta suosittelen, että hallituspuolueet ”näkevät metsän puilta” eli kyse on muustakin kuin kansainvälisestä solidaarisuudesta.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Verkkojen myynti ei ole järkevää

17.08.2021 08:53

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ti 17.8.2021

Maakuntalehden mukaan (Ksml 11.8.2021) Keuruun Sähkö Oy on ostamassa omia osakkeitaan mm. Fortum Power and Heat Oy:ltä ja ostot rahoittaakseen myymässä omistamansa sähkönsiirtoverkot sijoittajille.

Omien osakkeiden osto on mielestäni järkevää, mutta sähkönsiirtoverkon myynti ei sitä ole. Miksi? Siksi, että sijoittajien vaatima ROI eli sijoitetun pääoman tuottoaste vaihtelee 10 – 15 prosentin välillä. Tuntuisi järkevämmältä, että Keuruun kaupunki rahoittaisi osakeoston edullisella pitkäaikaisella lainalla.

EKP: n mukaan lainojen korot pidetään alhaalla vielä useita vuosia, joten ne ovat alhaiset myös Suomessa.

Sähkösiirtoverkkojen omistaja hinnoittelee siirtomaksut itsenäisesti ja maksuilla on sama ominaisuus kuin rakennusten tonttien vuokrilla eli ne pakkaavat nousemaan lähes vuosittain.

Edellä kertomani perustuu niihin omakohtaisiin kokemuksiin, jotka olen saanut Jyväskylän Energia Oy:n osakekannan myyntiaikeista 1990-luvulla ja mediassa kerrottuihin ALVA Oy:n osakkeiden myyntiin jokin aika sitten.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Suomen valtio elää velalla

17.08.2021 08:42

Perussuomalaisten Blogi su 15.8.2021, Keski-Uusimaa-lehti ti 17.8.2021

Oppositiopuolueet (kokoomus ja perussuomalaiset) ovat useaan kertaan todenneet, ettei Suomi voi jatkaa jatkuvalla velanotolla. Olen samaa mieltä.

Valtionvarainministeri Annika Saarikko (kesk) on kertonut, että valtion velanotto pienenee vuoden 2021 budjetoituun verrattuna 7,6 miljardia euroa (mrde).  Hyvä niin, mutta olisin kansalaisena halunnut tietää, kuinka paljon valtio tullee ottamaan – kaiken kaikkiaan – velkaa ensi vuonna.

Valtionkonttorin neljännesvuosikatsauksen 2/2021 mukaan bruttovelanotto on tänä vuonna ollut 38,6 mrde ja netto 14,4 mrde, joten valtion lainojen takaisinmaksut, lyhennykset ml. pääomatappiot ovat olleet 24,4 mrde.

Edellä esittämäni luvut tarkoittavat sitä, että valtio on ottanut velkaa – tähän mennessä – 60 % hyväksytyn talousarvion määrästä. Se on paljon. Elämme siis vuodesta toiseen velaksi, ottamalla uutta velkaa aiempien sitoumusten hoitamiksesi.

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja ministeri Paavo Arhinmäki lausahti reipas vuosi sitten Kansan Uutisten haastattelussa, ettei valtion tarvitse maksaa lainojaan pois. Ne ottavat uusia lainoja entisten tilalle. Ilmeisesti Suomen hallitus on omaksunut saman ajattelutavan.

Valtion velka oli tämän vuoden heinäkuun lopussa 129,530 miljardia euroa eli 23 326 euroa per asukas, joten sen kasvusta tulisi myös hallituksen olla huolissaan.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Perussuomalaiset ja oikeistolaisuus

12.08.2021 15:37

Perussuomalaisten Blogi-palsta, to 12.8.2021

Päästessäni ”Isossa jytkyssä” Arkadianmäelle lakeja säätämään vuonna 2011, toisti silloinen puheenjohtaja Timo Soini useaan kertaan, etteivät Perussuomalaiset ole poliittisesti oikealla eikä vasemmalla, vaan pääsääntöisesti oikeassa ja askeleen edellä vanhoja puolueita. Olen samaa mieltä edelleenkin.

Ei oikeistopuolueen sääntöjen 2 pykälässä sanota mm. seuraavaa: ”Puolueen, piirin ja yhdistyksen päämääränä on kristillis-sosiaaliselta pohjalta koota yhteen ne väestöryhmät, joiden etujen ajamisesta ja tasavertaisesta sosiaalisesta ja taloudellisesta sekä yhteiskunnallisesta asemasta ei ole oikeudenmukaisesti huolehdittu.

Näitä kansalaisryhmiä ovat: lapsiperheet, eläkeläiset, työttömät, pien- ja perheyrittäjät, pienipalkkaiset toimihenkilöt, virkamiehet ja työntekijät, opiskelijat sekä maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittajat.”

Eivät oikeistopuolueet ole tehneet – perussuomalaisten tapaan – 4.10.2019 lakialoitetta työntekijäin eläkelain 98 §:n muuttamisesta, koskien ns. taitetun indeksin muutosta enintään 1 500 euroa/kk eläkettä saaville työeläkeläisille. Tämä tarkoittaisi heidän osaltaan paluuta ns. puoliväli-indeksiin.

Perussuomalaiset ovat myös esittäneet ns. Viron yritysmallin kaltaista toimintatapaa yrittäjyyteen kannustamiseksi. Tällöin yritysten voitosta verotetaan vasta silloin, kun voittovaroja nostetaan yrityksestä ulos. Onhan Suomen yrityksistä noin 90 % alle kymmenen hengen mikroyrityksiä, jotka työllistävät lähes neljänneksen koko maamme työvoimasta.

Toivon, kun en – koronan vuoksi ja riskiryhmään kuuluvana – tule Seinäjoen puoluekokoukseen, että puheenjohtajaehdokkaat eivät julkisesti kieltäisi yhteistyöhalukkuuttaan demarien kanssa.

Onhan perussuomalaisilla sääntöjensä ja puolueen viime eduskuntavaaliohjelman mukaan lukuisia yhteisiä tavoitteita demarien kanssa.

Jos ja kun me perussuomalaiset saamme vaalivoiton tulevissa eduskuntavaaleissa, niin silloin on kyettävä muodostamaan hallitusohjelma myös demarien kanssa.

Lopuksi toivon yli 50 vuoden poliittisella kokemuksella, että perussuomalaiset ovat edelleenkin myös vähäväkisen kansan puolella, kuten sääntöjemme 2 § kertoo.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
www.tuupainen.net

Kuntavaalien jälkipohdintaa 3

04.08.2021 10:54

Suur-Jyväskylän lehti, ke 4.8.2021

Olen keskimääräistä innokkaampana kaupunkilaisena pohtinut viimeksi pidettyjä kuntavaaleja myös eläkeläisten vinkkelistä.

Jyväskylän kaupungin tämän vuoden talousarvion mukaan, meitä kaupunkilaisia on noin 144 600, joista yli 65 vuotiaita 27 530 eli 19 %.

Viime kuntavaaleissa oli äänioikeutettuja 116 874, joista yli 65 vuotiaita oli 23,6 % eli lähes neljäsosa kaikista äänestykseen oikeutetuista.  Kaupunginvaltuustoon valittiin 9 eläkeläistä, kun suhteellinen osuus olisi ollut 15 valtuutettua.

Tutustuin Keskisuomalaisen Kuntavaaliliitteeseen, mikä julkaistiin 25.5.2021. Siinä olleiden puolueiden yhteisten vaalimainosten perusteella totesin, että eläkeläinen tai emeritus titteliä käytti kaikkiaan 74 ehdokasta. Eniten eläkeläisehdokkaita oli demareilla, keskustalla ja vasemmistolla, kullakin puolueella 18. Neljänneksi eniten oli kokoomuksella 11 ja sen jälkeen vihreillä ja kristillisillä 3, perussuomalaisilla 2 ja SKP:llä 1.

On tietenkin erinomainen asia, että uusia ehdokkaita nousi valtuustoon lähes puolet, mutta kyllä kokemustakin tarvitaan tulevina vuosina. Pitkään valtuustotyössä mukana olleena voin sanoa, että niin ammatillinen kuin yliopistollinenkin tutkinto on hyväksi, mutta paras koulu politiikassa on kuitenkin ”elämänkoulu”. Tässä koulussa oppii ainakin sen, ettei tehtyjä virheitä kannata toistaa, niistä on otettava opiksi.

Olisiko nyt valtuustotyöstä ”sivuun jääneiden” eläkeläisten paikka tulevassa aluehallinnossa?  Minusta olisi. Siirtyyhän ensi vuoden alussa pidettävien vaalien jälkeen sosiaali- ja terveystoimi sekä pelastustoimi uusille päätöksentekijöille. Jyväskylän kaupungin maksuosuus on – siirtyvistä toiminnoista – tämän vuoden talousarviossa yli 492 miljoonaa euroa.

Uudessa luottamustoimessa tarvitaan sitä kuuluisaa maalaisjärkeä, jota voitaneen kutsua myös kaupunkilaisjärjeksi. Tehtävässä tarvitaan myös tietoa, taitoa, kokemusta ja näkemystä. Tätä kaikkea löytyy politiikasta kiinnostuneiden eläkeläisten joukosta. Oletko samaa mieltä? Kyselee

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Talousosaamista tarvitaan

03.08.2021 21:03

Keskisuomalainen, ti 3.8.2021

Kiitokset palautteessasi, Mauno Vanhala (Ksml 28.7). On hyvä, että kykenemme olemaan asiallisesti eri mieltä tulevan sote-valtuuston päättäjien ominaisuuksista. 

Olen kutenkin edelleenkin sitä mieltä, että päätöksentekijöillä tulee olla ensisijaisesti taloudellista osaamista ja valtion finanssipolitiikan tuntemusta.

Hyvä esimerkki oli johtamasi kaupungin perusturvalautakunnan 22.5.2014 tekemä päätös lakkauttaa paitsi Keskustan myös Kuokkalan terveysasema ja siirtää toiminnot Novaan. Lautakunta ei tiedostanut asian ydintä eli sekä taloudellista että toiminnallista haittaa muun muassa Kuokkalan 18 000 asukkaalle.

Julkisuudessa on kerrottu, että muutos aiheuttaa vuosittain yli kahden miljoonan euron lisäkulut, koska Novan tilat eivät riittäneet ja niitä vuokrataan Novan käyttöön keskussairaalasta. Kuokkalan terveysaseman tilat odottavat lähes tyhjillään kansainvälistä sijoittajaa, jolle ne myydään pilkkahintaan.

 Onko se järkevää? Minusta ei. 

On selvää, että päättäjät valitsevat sekä hyvinvointialueen johtoon että muiksi toimihenkilöiksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. 

Kokemuksesta tiedän, että raha ratkaisee periaatteessa kaiken, joten sen käytöstä vastatkoon ne, joilla on alan asiantuntemusta. 

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
Jyväskylä

Mietteitäni progressivisesta kunnallisverotuksesta

30.07.2021 08:42

Keski-Uusimaa lehti, pe 30.7.2021 ja Kymen Sanomat, ti 27.7.2021

SDP:n puheenjohtaja Sanna  Marin  nosti jokin aika sitten esille kunnallisverotuksen progressiivisuuden. Samainen asia oli esillä jo vuonna 2005, jolloin silloinen valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sdp) teki vastaavan esityksen. Minä laitoin korteni kekoon vuonna 2013, jolloin tein eduskunnalle toimenpidealoitteen kunnallisverotuksen muutokseksi.

Useat kunnat nostavat vuosittain perimiään taksoja, tariffeja ja kiinteistöverojaan pitääkseen kunnallisveroprosentin tietoisesti alhaalla. Menettely ei tee oikeutta pienituloisille eläkeläisille, työttömille eikä muille vähävaraisille.

Edustan näkemystä, että jos palkka tai eläke on vaikkapa 30 000 euroa vuodessa, niin siitä tulisi maksaa saman verran veroa kunnalle, olipa verovelvollisen asunto Helsingissä, Jyväskylässä, Järvenpäässä, Kuopiossa tai Oulussa.

Valtionverotuksen alaraja on tällä hetkellä 18 600 euroa. Vastaavan kaltainen alaraja tulisi asettaa myös kunnallisverotukseen. Se voisi olla vaikkapa suuruusluokkaa 20 000 euroa ja samalla poistaa verotukseen tulevat vähennykset, siirtämällä ne valtionverotukseen.

Kunnallisverotuksen progressiivisuuden myötä siirtyisimme kohti oikeudenmukaisempaa verotusta, perusteena verovelvollisen tulot eli todellinen maksukyky. Olen tietoinen, että verotuksen efektiivisyydestä johtuen, myös kunnallisverotus on jo nyt osittainen progressiivinen, joten siirtymistä astetta ylöspäin eli täydelliseen progressiivisuuteen olisi todellakin syytä harkita.

Kunnallisverotuksen progressiivisuus tekisi oikeutta myös lähes 1,5 miljoonalle työeläkkeellä olevalle, jotka tällä hetkellä maksavat 8 – 10 prosenttiyksikköä korkeampaa veroa kuin työssä olevat henkilöt saman suuruisesta tulosta.

Eräät henkilöt ovat todenneet, että kunnallisveron progressio kohdistuisi rasitteena erityisesti pieni- ja keskituloisten verotukseen. Haluan kysyä, että miten niin?  Uskon, että verohallinnosta löytyy osaavia matemaatikkoja, jotka kykenevät ”rakentamaan progression asteikot” niin, ettei verotus muutu – heidän osalta – nykyistä raskaammaksi.

Samalla korjaantuisi nykyiseen kunnallisverotukseen liittyvä epäkohta eli ei yksikään työssäkäyvä verovelvollinen maksa kunnallisveroa valtuuston päätöksen mukaisesti, vaan keskimäärin 3 – 4 prosenttiyksikköä vähemmän, johtuen tulonhankintaan kohdistuvista vähennyksistä.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen