PS-blogi 1.2.2026

Lehtitietojen mukaan on ”Talouspolitiikan arviointineuvosto” leikkaamassa eläkkeitä.

Vuosikymmeniä eläkeasioita ja eläkemaksujen muutoksia seuranneena, ihmettelen neuvoston esityksiä. Syy selvisi, kun selvitin, keitä neuvostoon kuuluu. Jäsenet ovat kaikki ”kirjanoppineita” eli professoreja, joilta näyttää puuttuvan tavallisen kansalaisen ns. ”maalaisjärki”.

Neuvoston eräs peruste leikkauksiin on, että työeläkemaksuja ja työttömyysmaksuja voitaisiin alentaa heti. Olen samaa mieltä, mutta kyseisten maksujen alennukset voitaisiin tehdä ilman leikkauksiakin. Professorit eivät tiedosta, että eläkeyhtiöiden eläkevarat kasvoivat vuona 2024 sijoitustuottojen ansiosta lähes 2 miljardia euroa kuukaudessa eli 23,4 mrde vuodessa. Viime vuoden tulos tullee olemaan vieläkin parempi.

Eläkeyhtiöiden eläkevarojen tasearvo oli 30.9.2025 noin 279 mrde eli yli kolme kertaa enemmän kuin Suomen valtion tämän vuoden talousarvio. Kasvu on vuosikymmenien saatossa ollut rajua, sillä taseavo oli vuonna 1996 vain 36 mrde.

Professoreilta on unohtunut tieto siitä, ketkä ovat mahdollistaneet rahastojen peruspääoman.  Rahastojen kasvun ovat aikaansaaneet suuret ikäluokat ja yritykset, joiden maksuilla on eläkkeet maksettu. Mielestäni tämä on osoitus sukupolvien jatkuvasta oikeudenmukaisuudesta.

Haluan myös korostaa, että eläkkeet ovat saajalleen myöhennettyä palkkaa, samaan tapaan, kuin osuuskaupan bonukset ovat myöhennettyä alennusta.

Jos arviointineuvosto haluaa esittää jotain myönteistä, niin esitykseni on, että tekisitte ehdotuksen eläkeläisen lisäveron eli raippaveron (5,85 %) poistamiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kun eläkkeensaajille on kohdistettu 5,85 %:n lisävero yli 47 000 euroa olevasta tulosta, on vastaava lisävero muilta tulonsaajilta vain 2 % yli 150 000 euron tulosta.

Otanpa lopuksi pari esimerkkiä. Jos eläkeläisen tai työntekijän vuositulo on noin 54 000 euroa, niin työntekijä maksaa siitä veroa 21,6 % ja eläkeläinen 32,8 %. Erotus 11,2 % . Jos molempien tulot ovat noin 97 000 euroa vuodessa, niin työntekijän vero siitä on 28,2 % ja eläkeläisen 41,3 %. Erotus 13,1 %.

Summa summarum. Esimerkit kertovat totuuden, jota professorit eivät näköjään tiedosta, että tällä hetkellä eläkkeellä olevat 1,6 miljoonaa työeläkeläistä ovat eläkkeensä aikoinaan maksaneet ja maksavat – siitä huolimatta – eläkkeestään vuosittain yli 10 % enemmän veroa kuin työntekijät samansuuruisesta tulosta.  

Keski-Uusimaa lehti 25.2.2026

Keski-Uusimaa lehti julkaisi 23.2. Juha Kanervan haastattelun, jonka otsikossa todettiin, että ”urheilua pitää voida myös kritisoida”.

Entisenä kotikyläni (Jyväskylä) urheilujohtajana, rohkenen ottaa kantaa Iivo Niskasen viimeisimpiin hiihtosuorituksiin.

Kysynkin, että onkohan Iivon harjoitusohjelma ollut hieman pielessä? Miksi? Siksi, että hän – omien sanojensa mukaan – on harjoitellut neljän vuoden ajan 4 500 tuntia ja tulos on nähty.

Luvuthan tarkoittavat (teoriassa) harjoittelua joka päivä (aret ja pyhät) keskimäärin kolme tuntia vuorokaudessa vuoden ympäri. Melkoista rääkkiä.

Toki tiedostan, että ”viimeisellä viidellä kympillä” syy oli sairaana hiihtämisestä, mutta sairastelua ja keskeytyksiä on Iivolle tapahtunut melko usein – männä lumilla.

Jos kaltaiselleni, tavalliselle tallaajalle, sanotaan, että ”huilaa päivä viikossa, sillä ihminen ei ole mikään kone”, niin sama pätee myös urheilun ammattilaiselle.

Toki ymmärrän senkin, että vedän tällä kommentillani ”mutkat suoriksi”, mutta jotain on  Iivon harjoitusohjelmassa pielessä.

Mitenkähän se, kuuden kultamitalin norjalainen hiihtäjä, on rautaisen kuntonsa hankkinut? Ei yksikään juoksu-urheilija tule voittamaan matkoja ”mailista maratoniin”, johon vastaavaan suoritukseen, hän hiihdossa kykeni.

KAUKO TUUPAINEN
nykyinen penkkiurheilija
Jyväskylä

Keski-Uusimaa lehti, to 12.2.2026

Eläkeläinen Pekka Patjas otti Kesi-Uusimaa lehden LYHYET palastalla 10.2.2026 kantaa niin Marinin kuin Orpon hallituksen velanottoihin. Huomaan, että hän ei tiedosta kummankaan hallituksen velanoton taustoja

Minäpä valaisen asiaa. Marinin hallitus otti vuosina 2019–2022 nettovelkaa 44 miljardia euroa, kun kahden edellisen hallituksen (Katainen & Sipilä) velanotto vuosina 2011–2018 oli yhteensä 30,4 mrde.

Marinin hallituksen hulvaton velanotto perustui osin siihen, että sitä sai jopa korottomana ja että vasurien (Arhinmäki) näkemys oli, että ”valtio ei maksa velkojaan pois”. Lisäksi Marinin hallitus kylvi miljardeja euroja suoritustilassa (selvitystila/konkurssiuhka) oleville yrityksille, jotka tuen loppuessa ajautuivat konkurssiin ja työntekijät ”kilometritehtaalle”.

 Velkarahaa uhrattiin yli 10 mrde turhuuksiin, josta HS kirjoitti 23.8.2023.

Orpon hallituksen viime vuoden velanotto 18,260 mrde, johtui paljolti kohonneista korkokustannuksista, jotka olivat 3,2 mrde.  Unohtaa ei pidä myöskään maahanmuuton ja EU:n lisääntyneitä kustannuksia ja merkittäviä panostuksia Suonen turvallisuuden lisääntymiseen.

 Kauko Tuupainen

Keskisuomalainen ti 03.02.2026

Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksien yhteydessä on keskusteltu yksittäisten valtuutettujen käyttämien puheenvuorojen määrästä ja pituudesta. Keskisuomalainenkin on antanut runsaasti palstatilaa näkemyksille.

Keskusteluissa on kuitenkin unohtunut tärkein asia eli Suomen Perustuslain 12 §, jonka mukaisesti ”Jokaisella on sananvapaus, johon sisältyy oikeus ilmaista (muun muassa) mielipiteitä, kenenkään ennakolta estämättä”.

Jyväskylän kaupunginvaltuuston työjärjestykseen on otettu muun muassa määräys, jonka mukaan puheenjohtaja voi puuttua siihen, että puhuja pitkittää tahallisesti asian käsittelyä esimerkiksi toistamalla sitä, mitä aikaisemmissa puheenvuoroissa on jo esitetty.

On kuitenkin syytä korostaa, että kunnan päätösvaltaa käyttää aina asukkaiden valitsema valtuusto. Näin ollen valtuutetun oikeutta ilmaista mielipiteensä asiassa kuin asiassa ei voida hallintosäännön määräyksellä rajoittaa. Tästä näkemyksestä on KHO päättänyt 9.2.2000, T:248.

On kuitenkin mielestäni paikallaan, että kaupungin hallintosäännön liitteenä nro 1 olevaa valtuuston työjärjestystä muutetaan siten kuin valtuuston enemmistö haluaa. Tämä vaatii kuitenkin valtuuston päätöksen. Ei siis riitä, että valtuustoryhmien puheenjohtajat sopivat asiasta, koska ryhmä – puhumattakaan sen yksitäisestä jäsenestä – ei ole kuntalain mukainen kunnallinen toimielin. Näin ollen, sille ei voi siirtää kunnallista päätösvaltaa hallinnollisissa asioissa.

Lopuksi totean, että valtuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarisella on laaja ja monipuolinen kokemus, niin kunnan, kuntayhtymän kuin eduskunnankin työskentelytavoista ja toivon, että hänen johdollaan ja asiantuntemuksella, valtuusto pääsee kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun hallintosäännön määräyksistä.

KAUKO TUUPAINEN
ex. kaupunginvaltuutettu ja reviisori
Jyväskylä

Suur-Jyväskylän lehti ke 14.1.2026

Otsikon kysymys esitettiin minulle joulun alla, kun Keskisuomalainen uutisoi 15.12.2025 Keski-Suomen kuntien vuoden 2026 tuloveroprosenteista.

Jyväskylän prosentti on 8,10, kun Muuramessa se on 6,90. Toki Luhangassa, väkiluvultaan Manner-Suomen toiseksi pienimmässä kunnassa se on vain 5,90 %.

Sanomattakin on selvää, että yli 150 000 asukkaan kaupungissa on esimerkiksi liikuntaan ja kulttuuriin liittyviä merkittäviä kulueriä, joita pienemmissä kunnissa ei ole.

Esimerkiksi Jyväskylän Kaupunginteatterin nettomeno on ensi vuonna 5,531 miljoonaa euroa, Sinfoniaorkesterin 3,392, museoiden 5,990 ja kirjastojen 9,452 eli instituutiot yhteensä 24,365 miljoonaa euroa.

Kun summaan lisätään kaupungin osuus Jyväskylän seudun joukkoliikenteen kuluista 8,979 miljoonaa, niin menojen yhteismäärä nousee jo yli 33 miljoonaan euroon, mikä on kaupungin veroprosentilla mitattuna 1,1 prosenttiyksikköä.

Ei pidä myöskään unohtaa, että kaupunginteatterin peruskorjauksen aiheuttama hintalappu on yli  30 miljoonaa, josta aiheutuu tulevan 25 vuoden aikana 1,2 miljoonan euron vuosittaiset lisäkulut (poistot) tähän vuoteen verrattuna.

Tiedostan, että kaikissa pienissä kunnissa on vain yksi kirjasto, mutta Jyväskylässä niitä on vuonna 1980 valmistuneen Pääkirjaston lisäksi 13 kappaletta eri puolilla – pinta-alaltaan laajaa – kaupunkia. Toivon, että nykyiset valtuutetut varaavat Pääkirjaston peruskorjaukseen riittävät määrärahat ja säilyttävät sen nykyisellä paikallaan.

Lyseorakennukseen kohdistunut  – historiallisesti typerä – vuonna 2013 tehty päätös on hyvä (lue: huono) esimerkki siitä, kun poliitikot eivät riittävästi perehdy päätöksen sisältöön ja sen  tulevaan merkitykseen, vaan antavat rakennuksen rapistua.

Jotta Jyväskylä säilyttää perinteisen arvonsa niin kulttuuri- kuin liikuntakaupunkina, on kaupunkilaisten sopeuduttava siihen, ettei kaupungin veroprosentti tule koskaan olemaan maakunnan edullisin.

Jyväskylä on maakunnan pääkaupunki, jolloin sillä on velvollisuus tarjota kansalaisille kaupungin ja maakunnan historiaan, kulttuuriperinteeseen ja keskisuomalaisuuteen liittyviä palveluja.  Tästä kaikesta huolehtii tasokkaasti ja asiantuntemuksella Keski-Suomen Museo.

Lopuksi totean, että Jyväskylän maine erinomaisena yliopisto- ja koulukaupunkina (yli 40 000 opiskelijaa) aiheuttaa tänä päivänä – työttömyyden takia – menoja, joita pienillä kunnilla ei ole, sillä niin akateemisen arvonimen kuin ammatillisen tutkinnon saaneet opiskelijat eivät useinkaan välittömästi työllisty.

KAUKO TUUPAINEN
entinen kaupunginvaltuutettu, talousneuvos
Jyväskylä

PS-blogi ke 7.1.2026 ja Keski-Uusimaa lehti pe 9.1.2026

Viime viikkoina ovat oppositiopuolueet arvostelleet Orpon hallitusta ja varsinkin perussuomalaisia maahanmuuttoon kohdistuneista ratkaisuista. He ovat tyystin unohtaneet, että saman kaltaiseen muutokseen ovat ”heränneet” eräät muutkin Euroopan valtiot.

Median tietojen mukaan Saksan liittokansleri Merz haluaa laajan mittakaavan karkotuksia ja vaatii muutosta Saksan maahanmuuttotilanteeseen sekä ”kaupunkikuvaan”.

Maahanmuutto Ranskassa on ollut tiukentuvan lainsäädännön kohteena. Vuoden 2023 laki rajoittaa tukia ja tiukentaa opiskelijoiden sääntöjä. Merkittävä osa ranskalaisista kannattaa maahanmuuton tiukentuneita linjoja, kun taas toiset näkevät tarpeen työperäiselle maahanmuutolle.

Myös Tanskan maahanmuuttopolitiikka on viime vuosina tiukentunut merkittävästi sosiaalidemokraattien johdolla, keskittyen rajojen valvontaan, palautuksiin ja integraation vaatimiseen. Tanskan tavoitteena on vähentää maahanmuuttoa ja ulkoistaa turvapaikanhakua.

SDP:n puoluesihteeri Näkkäläjärvi totesi IS:n haastattelussa 3.1.2026, ettei puolue lähde samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Hän kuitenkin hyväksyi PS:n jo viime hallitusneuvotteluissa esittämän näkemyksen, jonka mukaisesti ei työperäisen maahanmuuton hyväksikäyttöä tule sallia.

Toivonkin, että myös demarit ”näkevät metsän puilta” ja osallistuvat jatkossa maahanmuuton kustannusten rajaamiseen, sillä kolmen miljardin euron vuosittaiselle kuluerälle –  olisi käyttöä myös kantasuomalaisten elinehtojen parantamiseen.

KAUKO TUUPAINEN
ex. kansanedustaja, eläkeläinen
Jyväskylä

PS- ja US-Blogit ti 16.12.2025

Demarien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen esiintyy eduskunnassa suurena valtion finanssipolitiikan asiantuntijana arvostellessaan istuvan hallituksen talouspoliittisia päätöksiä. En vain tiedosta, että millä eväillä.

Muistan hyvin hänen toimintansa Marinin hallituksen omistajaohjausministerinä. Tällöin hänen toimensa aiheuttivat Suomen talouspolitiikan historian merkittävimmän mokan. Fortumin ostaman Uniperin myynti takaisin Saksalle 0,5 miljardilla eurolla aiheuttivat Suomelle 5,8 miljardin euron tappiot.

Haluan herätellä kysymyksen, kuinka kyseinen kansanedustaja voi ottaa eduskunnan kyselytunneilla kantaa Orpon  ja Purran hallituksen talouden tasapainottamiseen, kun oma talouspoliittinen osaaminen on ala-arvoista. Vanha sanonta: ”Suutari pysyköön lestissään” pätee erinomaisesti Tuppuraisen puheisiin. Oletko samaa mieltä?

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, ex. kansanedustaj

Poliittinen historia toistuu Jyväskylän valtuustossa

Suur-Jyväskylän lehti. ke 3.12.2025

Perussuomalaisten 3-jäsenisen kaupunginvaltuustoryhmän historia toistuu. Selkeä esimerkki olkoon ryhmän saama huomio viimeisessä valtuuston kokouksessa. Ryhmä teki puolenkymmentä esitystä, mitkä kaatuivat valtuuston enemmistön toimesta.

Ryhmää syytettiin siitä, ettei esityksistä kerrottu muille ryhmille ajoissa. ”Syyte” pitää paikkansa valtuutettu Garedevin esitysten osalta. Tähän saataneen muutos jatkossa. Sen sijaan valtuutettu Lehtosen esitykset olivat ryhmien johdon tiedossa jo ennen valtuuston kokousta.

PS-trion mollaajilta taisi unohtua, että valtuustosali on paikka, jossa päätetään muun muassa kaupungin talousarviosta. Valitettavaa on se, ettei triolla ole päätösvaltaista edustusta – yhtä poikkeusta lukuun ottamatta – lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa, joten esitykset jäävät paitsi poliittisesta ennakkokäsittelystä.

Historia PS:n valtuustoryhmän demonisoinnin osalta toistuu. Palaan aikaan vajaa parikymmentä vuotta sitten. Tuolloin vuoden 2008 kesäkuussa kaupunginvaltuusto hyväksyi kuntaliitoksen maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan kanssa.

Kaupunginvaltuutettujen määrää nostettiin 16 valtuutetulla eli 59:stä 75 valtuutettuun. Tällöin perussuomalaiset saivat vaaleissa valtuustoon kolme valtuutettua eli lisäkseni Jorma Uskin ja Minna Mäkisen. Aiemmissa vaaleissa PS ei saanut ainuttakaan valtuutettua, kannatuksemme ollessa vain 4,5 %. Valtuustoon nousu oli kova pala silloisille vanhoille puolueille.

Puolueet tekivät jo ensimmäisessä neuvottelussa selväksi, että PS:n kannatus täytyy nollata ja jättivät ryhmän ilman ainuttakaan lautakunta- tai johtokuntapaikkaa. Esimerkiksi SKP sai yhdellä valtuutetulla merkittävän lautakuntapaikan koko valtuustokaudeksi.

Diskriminointi jatkui koko valtuustokauden ajan. Muistan, kun ryhmän johtajana toin näkemyksiämme esille valtuuston pöntöstä, niin valtuutettu Sinuhe Wallinheimo heilutteli ”punaista korttia”, kun olin liian usein äänessä esityksiemme puolesta.

Poliittista vainoamistamme helpotti kuitenkin se, että maakuntalehti Keskisuomalainen  näki ”metsän puilta” ja toimitus julkaisi useita kirjoituksiani lehtensä sivuilla. Näissä mielipiteissä selvensin PS-ryhmän kantoja valtuuston päätöksiin.

Mitäpä vanhojen puolueiden kiusanteosta seurasi? Seuraavissa vaaleissa (2012) pudotettiin kaupunginvaltuuston jäsenten määrää kahdeksalla eli 67 valtuutettuun. Valeissa kannatuksemme nousi 11,6 %:iin ja saimme valtuustoon viisi lisäpaikkaa. Demarit ja keskusta menettivät neljä valtuustopaikkaa, kokoomus kolme ja vihreät kaksi paikkaa.

Olkoon edellä kertomani esimerkki siitä, että lähimmäisen solvaaminen on pitkässä juoksussa pahasta. Asian tulisi kaikkien puolueiden tiedostaa ja lopettaa turha nokittelu myös eduskunnassa opposition ja hallituksen välillä. Edustan edelleenkin näkemystä, että ”Sopu sijaa antaa” myös puoluepolitiikassa.

KAUKO TUUPAINEN
ex. kaupunginvaltuutettu, eläkeläinen, Jyväskylä

Keski-Uusimaa lehti, la 22.11.2025

Demari Aki Saarikoski totesi tämän lehden palstalla 18.11., että ”Sosialidemokraatit eivät katso lompakkoon vaan silmiin”. Toteamus pitää paikkansa. Lompakkoon ei todellakaan ole katsottu, vaan veronmaksajien rahoja on hupuloitu kymmeniä miljardeja euroja ”maailman tuuliin”.

Totuuden kertoi K-U 20.11. sivulla 3 olleessa artikkelissaan otsikolla ”Raportti: Maan hallitus kasvatti valtion menoja pysyvästi koronan varjolla”.

Turhia menoja oli – artikkelin mukaan – yli 20 miljardia euroa. Samaisesta asiasta uutisoi HS jo 23.8.2023, joskin tuolloin kerrottiin demarivetoisen hallituksen tuhlanneen ”vain” 10 miljardia euroa tarpeettomiin kuluihin.

Vanha sanonta:”Totuus ei pala tulessakaan”, pitää paikkansa tässäkin asiassa, vaikka ex. hallitus yrittää sen muuksi muuttaa.

Kauko Tuupainen
ex. kansanedustaja, talousneuvos
Jyväskylä

Keskisuomalainen to 6.11.2025

Olin 22.10.2025 seuraamassa Keski-Suomen Hyvinvointialueen asiantuntijoiden luentoja alueen keskeisistä palveluista, toiminta-alueiden ongelmista ja toimintojen seurannasta ja arvioinnista. Sain selkeän kuvan siitä missä mennään ja miksi.

Eräs tärkeä asia jäi tilaisuudessa vähemmälle huomiolle koskien alijäämän kattamista ja keinoja rahoituksen turvaamisesta tulevina vuosina. Tuli mieleeni vanha sanonta: ”Rahalla saa ja hevosella pääsee” eli vain rahan avulla voi hankkia asioita, jotka auttavat alueiden toiminnassa eteenpäin.

Aikomukseni on esittää Orpon hallituksen valtionvarainministeri Purralle, että nyt on aika ”ottaa lusikka kauniiseen käteen” eli sopeutua hyvinvointialueiden vaikeaan tilanteeseen. On olemassa eräs keino, johon vain maamme hallitus voi vaikuttaa. Mikä se on? Minäpä kerron.

Voimassa olevan kuntalain 110 §:n 3. momentin mukaan ”Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien.” Määräys on samakaltainen myös kuntayhtymissä.

Hyvinvointialueilla on vastaava velvoite, mutta alijäämä on katettava viimeistään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Jos alijäämää ei kyetä kattamaan määräajassa, alue saattaa joutua ns. arviointimenettelyyn, ellei valtiovarainministeriö myönnä lisäaikaa.

Oisi paikallaan ja jopa armollista, että hyvinvointialueiden alijäämän kattamisaika olisi sama kuin kunnilla ja kuntayhtymillä.

Istuvan Orpon hallituksen tulisikin – edellisen hallituksen arvostelun sijaan – näyttää vastuullisuutensa ja tehdä edellä kertomani ratkaisu. Perusteluksi riittänee, että nykyinen taloudellinen ahdinko ei ole HVA:n henkilöstön ja johdon vika. Talousosaamista ainakin Keski-Suomessa on riittävästi.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, ex. valtiovarainvaliokunnan jäsen
Jyväskylä