Jyväskylän revisio- ja investortoimisto Oy lahjoitti 3.3.2020 Jyvässeudun Kuulo ry:lle viikkolomaosakkeen Kalajoen Hiekkasärkiltä. Kuvassa yhtiön hallituksen puheenjohtaja Kauko Tuupainen on luovuttanut osakekirjan yhdistyksen puheenjohtaja Alpo Pulkkaselle (keskellä) ja varapuheenjohtaja Ilkka Puhakalle. Kuva Kimmo Lenkkeri.

Toive Kuokkalasta

28.04.2021 07:50

Suur-Jyväskylän lehti, ke 28.4.2021

Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennelautakunnan käsittelyyn on tulossa mm. Kuokkalan asukkaita koskeva Kalonin asemakaavan muutos.

Kuokkalan kaupunginosassa asuu tällä hetkellä yli 18 000 asukasta, joiden palveluja on kaupungin toimesta kurjistettu, mm. lakkauttamalla Kuokkalan terveysasema. Myös Kuokkala-taloa ei kaupunki rakenna aiemmista lupauksistaan huolimatta. Nyt kaupunkirakennelautakunta on viemässä eteenpäin ns. Kuokkalan Kalonin asemakaavan muutosta.

Tärkeää on, että Tahkonkaaren puoleiseen taloon tulevat riittävät kokoontumistilat Kuokkalassa toimiville yhdistyksille, järjestöille ja asukkaille. Tämä tarkoittaa kalustetun kokoontumistilan lisäksi asianmukaista keittiötä, WC-tiloja sekä riittäviä kaapistoja kokoustiloja käyttäville yhteisöille. Esittämäni asia on monen paikallisen asukkaan toive, jonka toteutumista esitän.

KAUKO TUUPAINEN
Kuokkalasta

Kantaa otettava olennaiseen

25.04.2021 13:37

Keski-Uusimaa lehti, su 25.4.2021

Mielestäni – fiksuna miehenä pitämäni – oikeuskansleri Pöysti on ”suuressa auttamisen halussaan” tehnyt virkatoimia, jotka eivät kuulu hänen toimenkuvaansa.

Sen sijaan mm. jo 19.10.2020 eli puoli vuotta sitten tekemäni ajankohtainen tutkintapyyntöesitykseni on edelleenkin vastausta vailla.

Olen jättänyt Suomen oikeuskanslerille alla olevan tutkintapyynnön (teksti lyhennettynä):

”Arvoisa oikeuskansleri. Entisenä tilintarkastajana ja reviisorina sekä eduskunnan tarkastusvaliokunnan työhön osallistuneena ihmettelen, ettei kaikkia voimassa olevia säädöksiä ja sääntöjä noudateta Suomen valtioneuvostossa.

Todetaanhan voimassa olevan perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaisesti, että ”Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia”.

Haluan kysyä Teiltä arvoisa oikeuskansleri, että onko oikein, että Suomi (hallitus) – yhtenä EU:n jäsenmaana – ei piittaa siitä, että EU rikkoo räikeästi omia sääntöjään. Kyse on EU:n perussopimuksen artiklasta 310, jonka mukaisesti EU:n tulot ja menot on oltava tasapainossa. Lisäksi EU:n artikla 125 kieltää jäsenmaita ottamasta vastuuta toisten jäsenmaiden veloista.

Tiedän, että oikeuskansleri valvoo valtioneuvoston toimien lainmukaisuutta. Pyydänkin, että tutkitte, perustuuko edellä kertomieni lainojen takaaminen eli EU:n jäsenmaiden monenvälinen sopimus ns. kansainvälisiin velvoitteisiin Suomen valtion ja EU:n välillä?

Jos se perustuu, niin se vaatii Perustuslain 94 §:n 2. momentin ja 95 §:n 2. momentin mukaisesti 2/3 enemmistön eduskunnan suorittamassa äänestyksessä – annetuista äänistä.

Onhan kyse ”Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävästä toimivallan siirrosta Euroopan Unionille”.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Taustaa taitetulle indeksille

07.04.2021 08:30

Keski-Uusimaa lehti, ke 7.4.2021

Tunnen Jaakko Kuuselan yli 50 vuoden takaa ja pidin häntä jo silloin keskivertoa parempana demarina. Siksi ei ole mielestäni oikein, että eräät henkilöt arvostelevat häntä nimimerkkien takaa.

Mikäli yksityiseen henkilöön kohdistuva kritiikki on paikallaan, mutta sitä on syytä antaa kirjoittajan omalla nimellä.

Kuusela näyttää kuitenkin olevan ulkona – eduskunnan enemmistön tapaan – yli 1,5 miljoonaa työeläkeläistä koskevassa ns. taitetun indeksin poistamisasiassa.

Taustaa mielipiteelleni. Nykyinen työeläkelaki tuli voimaan heinäkuussa 1962.

Tällöin ajatus oli, että eläkettä maksetaan 40 prosenttia eläkkeelle jäämishetken palkasta. Samalla päätettiin, että työeläkettä korotetaan vuosittain samalla prosentilla kuin palkkojakin. Vuonna 1975 eläkeprosentti nostettiin 60 %:een.

Ensimmäinen heikennys työeläkkeisiin tuli jo vuonna 1977, kun eläkkeitä ei nostettukaan samalla prosentilla kuin palkkoja. Toimittiin päinvastoin eli eläkkeitä leikattiin.  Tällöin puhuttiin ns. puoliväli-indeksistä.

Toinen heikennys tuli vuoden 1996 alusta, jolloin siirryttiin nykyiseen ns. taitettuun indeksiin ja jälleen eläkkeitä leikattiin.

Toistan jälleen kerran, että me työeläkkeellä olevat yli 1,5 miljoonaa kansalaista olemme vauhdittamassa kansantalouttamme.

 Meitä on kuitenkin valtion toimesta petetty raskaasti, sillä myöhennettyä palkkaamme eli eläkettämme on leikattu jo kahdesti.

 Eläkkeet eivät ole vuosikymmenien saatossa nousseet samalla prosentilla kuin palkat. Sen sijaan lähes miljoona työeläkeläistä maksaa edelleenkin sekä työeläke- että työttömyysvakuutusmaksua lähes 10 prosenttia korkeamman verotuksen muodossa kuin palkansaajat samasta tulosta. 

Edellä kertomani menettely on ristiriidassa voimassa olevan Perustuslain yhdenvertaisuuspykälän (6 §) kanssa.

Siinä todetaan: ”Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”

Maksukykyä eläkeyhtiöillä kyllä olisi, sillä onhan yhtiöiden taseissa tälläkin hetkellä varoja 225 miljardia euroa ja kasvu jatkunee keskimäärin 7 miljardin euron vuosivauhdilla.

Ihmettelen, että mihin perustuu ETK:n julistama ”mahtava eläkkeiden nousu”. Todellisuudessa – verotuksen muutoksista johtuen – monen eläkeläisen nettoeläke on viime vuosina jopa pienentynyt.

 On myös syytä muistaa, että lähes 500 000 eläkeläisen eläke oli viime vuonna alle 1 250 euroa kuukaudessa.

 Ainut hyvä puoli asiassa on, että työeläkelaitosten varat toimivat eräänlaisina finanssipolitiikan puskureina ja mahdollistavat valtion edullisen lainansaannin.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
Jyväskylä

Asiat tärkeysjärjestykseen

17.03.2021 16:44

Suur-Jyväskylän lehden mielipidesivulla ke 17.3.2021

Vihreiden kuntavaaliehdokas Karijoki nosti esille perussuomalaisten kuntavaaliteemoja tiedostamatta, mitä ne tarkoittivat. Minäpä valistan. Totta kai asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen.

Perussuomalaisten päämääränä on edistää kuntien talouden rakentamista vahvaksi ja kilpailukykyiseksi. Tämä tarkoittaa, että työntekoa ja yrittämistä kunnioitetaan ja kansallista itsemääräämisoikeutta ei heikennetä. Suomalaisten arvojen ja kulttuurin puolustaminen on vaatimuksemme myös EU:ssa. 

Maahanmuutto ja sen aiheuttamat kustannukset kunnille johtuvat paljolti eduskunnan päätöksistä. Jos Vihreiden ministeriryhmä haluaa esityksensä mukaisesti Suomeen 80 000 uutta maahanmuuttajaa ja heidät sijoitetaan Suomen kuntiin, niin toki siitä aiheutuu merkittävät kustannukset kunnille. Tätä kustannusta eivät vihreätkään halunneet Jyväskylän osalta selvittää.

Myös valtakunnallinen ilmastopolitiikka heijastuu peruskuntiin. Siinäkin tarvitaan suhteellisuuden tajua. Kuntien ei tarvitse rasittaa talouttaan ja kuntalaisten lompakkoa vihreiden ylimitoitetuilla ilmastotavoitteilla.

Maan hallitus, jossa vihreät ovat mukana, näyttää päättäneen tehdä autoilusta hankalan pelkästään aatteellisista näkökohdista. Bensan ja dieselin hinnankorotuksilla ei kaupunkilaisten jokapäiväistä elämää helpoteta.

Sanomattakin on selvää, mihin hallituksen slogan: ”Osta kolme – maksa kuusi” johtaa.

Vanha sanonta: ”Kun antaa pirulle pikkusormen, se vie koko käden”. Hallitus on sanonut, ettei Suomi voi jäädä elvytyspaketin ulkopuolelle, koska se merkitsisi eroa EU:sta. Voinen kysyä, etteikö tämä tarkoita,  ettei Suomi voi jäädä tulevaisuudessakaan vastaavien pakettien ulkopuolelle, koska se merkitsisi eroa EU:sta.  Näillekin miljardeille olisi käyttöä KotiSuomen kunnille – myös Jyväskylälle.

”Suomi takaisin” tarkoittaa mm. sitä, että Suomi on perussuomalaisille maailman tärkein maa. Suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi on meille tärkeää ja se, että lastemme ja lastenlastemme kelpaa elää itsenäisessä Suomessa vielä vuosikymmenien jälkeenkin.

Jyväskylä on mm. upea kulttuuri- ja liikuntakaupunki. Sellaisena me perussuomalaiset haluamme sen myös pysyvän, toki kustannukset tiedostaen.  Siksikin asiat täytyy laittaa tärkeysjärjestykseen.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

EU:n elvytyspaketin taustoista

04.03.2021 09:31

Perussuomalaisten Blogi-palstalla to 4.3.2021 ja Keski-Uusimaa lehti ma 29.3.2021, Suur-Jyväskylän lehti ke 14.4.2021

Kuten tunnettua Suomen hallitus on osaltaan hyväksynyt EU:n 750 miljardin euron (mrde) elvytyspaketin, josta avustusten osuus on 390 mrde.

Perimmäinen syy näyttää olleen Italian valtion huonosti hoidettu talous. Kun yksikään EU-maa ei näyttänyt vihreää valoa Italian lainapyynnöillä, se joutui turvautumaan mm. Venäjän ja Kiinan apuun.

Italian pankkikriisistä huolestui ensimmäisenä Ranska, jonka pankit olivat luotottaneet merkittävästi Italian pankkeja. Ranskan presidentti kääntyi Saksan liittokanslerin puoleen ja niinhän siinä kävi, että Saksa käänsi kelkkansa ja hyväksyi EU:n sääntöjen vastaisen toiminnan. Kieltäähän EU:n perussopimus velan ottamisen EU:n talousarvion katteeksi. Lainojen otoilla kierrettiin EU:n jäsenmaksujen huima korotus.

Törkeintä ”ilmaisen rahan jaossa” on se, että avustuksia saavat ne maat, jotka ovat jo vuosien ajan hoitaneet talouttaan kehnosti. Avustusten ”punainen lanka” oli torjua Koronan ongelmia, ei tukea maita, jotka ovat törkeää lievemmin rikkoneet EU:n yhteisiä pelisääntöjä.

Olisiko näiden maiden tulorahoitusta parannettavissa niin, että Italia nostaisi ALV-prosenttiaan vaikkapa Suomen tasolle ja jäädyttäisi suunnitelmat alentaa muita veroja. Espanja voisi toimia samoin ja unohtaa suunnitelmat perustulosta ja lyhennetystä työajasta.

Sanomattakin on selvää, mihin hallituksen slogan: ”Osta kolme – maksa kuusi” johtaa.

Hallitus rehvastelee Suomen vakaalla taloudella. Ihmettelen tykönäni, että miksi?  Ovathan mm. Suomen talousluvat olleet jo vuosia heikommat kuin muilla nettomaksajilla, kuten mm. Saksa, Ruotsi ja Tanska. Olisiko syynä, että tuen eräänä perusteena on BKT per capita luku? Tämän luvun käytön hyväksyminen oli merkittävä moka hallitukseltamme.

Vanha sanonta: ”Kun antaa pirulle pikkusormen, se vie koko käden”. Hallitus on sanonut, ettei Suomi voi jäädä elvytyspaketin ulkopuolelle, koska se merkitsisi eroa EU:sta. Voinen kysyä, etteikö tämä tarkoita sitä, ettei Suomi voi jäädä tulevaisuudessakaan vastaavien pakettien ulkopuolelle, koska se merkitsisi eroa EU:sta. Tämä on vakaa mielipiteeni paketin kertaluonteisuudesta.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen

Vastine Kiljuselle

24.02.2021 10:08

Suur-Jyväskylän lehti, ke 24.2.2021

Joku voisi sanoa: ”Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa”, minä en kuitenkaan sano niin, vaan kiitän kansanedustaja Kimmo Kiljusta opastuksesta.

Kysyin Sinulta aiemmin, miksi äänestit 21.12.2020 pidetyssä täysistunnossa kansanedustaja Ritva Elomaan lakialoitetta (LA 9/2019 vp) vastaan? Eduskunnan keskuskansliasta saamani dokumentti kertoo asiasta seuraavaa:

Ehdotus 18. Ville Vähämäki ps Toimi Kankaanniemen ps kannattamana 33.40: Lausumaehdotus:

”Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee työeläkejärjestelmän muutoksen, jolla ns. taitettu indeksi palautetaan 50/50 – indeksiksi kansanedustaja Ritva Elomaan lakialoitteen LA 9/2019 vp. mukaisesti.”

ÄÄNESTYS: Mietintö ”jaa” Ville Vähämäen ehdotus 18 ”ei”.  Äänestyksen tulos: jaa 127, ei 33, tyhjiä 1, poissa 38 (äänestys 185). Eduskunta hyväksyi mietinnön.

Kimmo kun äänestit ”jaa”, äänestit samalla Elomaan lakialoitetta vastaan. Näin olen ymmärtänyt – maallikkona.

Sanomattakin on selvää, etteivät oppositiopuolueet kovinkaan usein äänestele hallituspuolueiden edustajien esitysten puolesta.

Näin kävi Sinunkin esitykselle, varsinkin kun sitä kannatti lisäksesi vain kolme puoluetoveriasi kahdeksan muun edustajan lisäksi. 

Minusta on kuitenkin kaupunkilaisjärjen vastaista, että taitetun indeksin puolesta taistellut  – arvostamani – edustaja äänestää sitä vastaan eduskunnan täysistunnossa, vaikka esityksen on tehnytkin jonkun muun puolueen edustaja.

Jos lukijaa kiinnostaa, niin debattini Kiljusen kanssa- eräässä toisessa lehdessä – on luettavissa verkkosivultani: www.tuupainen.net

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen

Kuntalaisten veroissa on isojakin eroja

21.02.2021 10:23

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla. la 20.2.2021

Viime viikkoina on julkisesti keskustelu valtion toimista ja tulevista kuntavaaleista.

Kaikkien tiedossa ovat eduskunnan päätökset, koskien kuntien valtionosuuksia. Vähemmälle on jäänyt eduskunnan päättämien verohelpotusten vaikutus työelämässä oleville kuntalaisille ja kuntien talouteen.

Eduskunnan ratkaisut, koskien palkkatuloista tehtäviä vähennyksiä, vaikuttavat kuntien tuloveroprosentin mukaiseen verokertymään. Tästäkin syystä työeläkkeellä olevien verotus on suhteellisesti korkeampi kuin työelämässä olevan saman suuruisesta tulosta.

Jyväskylän tuloveroprosentti on tänä vuonna 20,00. Työssä käyvät kaupunkilaiset maksavat veroa kaupungille keskimäärin kolme – neljä prosenttiyksikköä vähemmän eli 16 – 17 prosentin mukaan.

Tämä johtuu ns. efektiivisestä veroprosentista, johon vaikuttavat verottajan tekemät vähennykset. Näin ollen kaupungin saamat verotulot ovat laskennallisesti useita kymmeniä miljoonia euroja pienemmät joka vuosi.

Jokainen jyväskyläläinen voi tarkistaa oman tuloveroprosenttinsa vuoden 2019 verotuspäätöksestä seuraavasti:

Maksettavaksi määrätty kunnallisveron määrä kerrotaan sadalla ja jaetaan ”ansiotulot yhteensä” luvulla. Tämän tehtyäsi huomaat, että kunnallisveroprosenttisi on reippaasti alle 20 prosenttiyksikköä”.

Summa summarum. Työeläkeläiset maksavat, kuten jo totesin, kuntaveroa Jyväskylässä lähes valtuuston päättämän prosentin (20,00) mukaisesti, mutta työelämässä olevat merkittävästi vähemmän.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen
Jyväskylä

Vielä kerran Kiljuselle

17.02.2021 09:20

Keski-Uusimaa-lehti, ke 17.2.2021

Kiitokset Kimmo Kiljunen opastuksestasi (K-U 16.2.) En kiistä, ettetkö Sinä tuntisi lakialoitteiden käsittelyt eduskunnassa paremmin kuin minunlainen tavallinen tallaaja.

Muodollisuus asian käsittelystä, ei kuitenkaan ollut ensimmäisen kirjoitukseni pääasia, vaan se, miksi äänestit 21.12.2020 pidetyssä täysistunnossa kansanedustaja Ritva Elomaan lakialoitetta (LA 9/2019 vp) vastaan?

Eduskunnan keskuskansliasta saamani dokumentti asiasta kertoo seuraavaa:

Ehdotus 18. Ville Vähämäki ps Toimi Kankaanniemen ps kannattamana 33.40: Lausumaehdotus:

”Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee työeläkejärjestelmän muutoksen, jolla ns. taitettu indeksi palautetaan 50/50 – indeksiksi kansanedustaja Ritva Elomaan lakialoitteen LA 9/2019 vp. mukaisesti.”

ÄÄNESTYS: Mietintö ”jaa” Ville Vähämäen ehdotus 18 ”ei”.  Äänestyksen tulos: jaa 127, ei 33, tyhjiä 1, poissa 38 (äänestys 185). Eduskunta hyväksyi mietinnön.

Kimmo kun äänestit ”jaa”, äänestit samalla Elomaan lakialoitetta vastaan. Näin olen ymmärtänyt – maallikkona.

Kysymykseesi: Miksi perussuomalaiset tai edustaja Elomaa ei tehnyt esitystä viime kaudella, kun perussuomalaiset olivat hallituksessa, vastaan – tuntematta tarkemmin asiaa – että ilmeisesti siksi, kun yksikään eduskuntapuolue ei asiasta innostunut.

Viimeiseen kysymykseeni vastaan seuraavalla tavalla:

Sanomattakin on selvää, etteivät oppositiopuolueet kovinkaan usein äänestele hallituspuolueiden edustajien esitysten puolesta.

Näin kävi Sinunkin esitykselle, varsinkin kun sitä kannatti lisäksesi vain kolme puoluetoveriasi kahdeksan muun edustajan lisäksi.  

Minusta on kuitenkin kaupunkilaisjärjen vastaista, että taitetun indeksin puolesta taistellut – arvostamani – edustaja äänestää sitä vastaan eduskunnan täysistunnossa, vaikka esityksen on tehnytkin jonkun muun puolueen edustaja.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen

Tuupainen vastaa Kiljuselle

13.02.2021 11:19

Keski-Uusimaa-lehti , la 13.22021

Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd): En omassa kirjoituksessani (K-U 10.2.) puhunut sanaakaan budjettiäänestyksestä, kuten väitit (K-U 12.2.), vaan kirjoitin seuraavaa:

” Viimeinen niitti väitteelleni oli, kun eduskunnassa käsiteltiin 21.12.2020 lakiesitystä, jonka sisältö oli otsikoitu muotoon: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee työeläkejärjestelmään muutoksen, jolla ns. taitettu indeksi palautetaan 50/50-indeksiksi”, kansanedustaja Ritva Elomaan (ps) lakialoitteen LA 9/2019 vp mukaisesti.

Aloitteessa esitettiin puoliväli-indeksin soveltamista kaikkiin työeläkkeisiin aina 1 500 euroon saakka.

Tarkoituksena oli erityisesti pienituloisten eläkeläisten taloudellisen tilanteen parantaminen.

Tiedossani on, että 1,5 miljoonasta työeläkeläisestä noin 60 prosenttia eli 900 000 saa eläkettä keskimäärin 1 500 euroa kuukaudessa. Tätä ryhmää aloite olisi koskenut.”

Tämän lakiesityksen puolesta äänesti 33 edustajaa.

Sanomattakin on selvää, etteivät oppositiopuolueet kovinkaan usein äänestele hallituspuolueiden edustajien esitysten puolesta.

Näin kävi Sinunkin esitykselle, varsinkin kun sitä kannatti lisäksesi vain kolme puoluetoveriasi.

Minusta on kuitenkin kaupunkilaisjärjen vastaista, että taitetun indeksin puolesta taistellut edustaja äänestää sitä vastaan, vaikka esityksen on tehnyt jonkun muun puolueen edustaja. Olen pitänyt Sinunkin tekemää lakialoitetta esillä useissa mielipidekirjoituksissani ja jopa Järviradion lähetyksissä usean kerran.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen

Tuulipuistojen rakentamisesta

13.02.2021 10:54

Korpilahti-lehti, ti. 5.1.2021

On hyvä, että tuulipuistojen rakentaminen (mm. Korpilahdelle) on noussut esille myös kotikylässäni – Jyväskylässä. On myös hyvä, että kaupungista löytyy muutama keskustalainen, jotka ovat eri mieltä kuin puolueen johto. Maaseudulla Keskustan, SDP:n ja kokoomuksen valtuutetut eivät ole piitanneet tuon taivaallista kuntalaistensa vetoomuksista. Taitaa perussuomalaiset olla ainoa puolue, joka on ”nähnyt metsän puilta”, eli on huolissaan lähiasukkaiden terveyshaitoista ja taloudellisista jälkikustannuksista.

Ymmärtääkseni persut haluavat varoittaa maanomistajia ja kehottavat ottamaan selvää oikeuksistaan ennen sopimusten tekoa. Tärkeää on, ettei yksikään maanomistaja allekirjoita sopimusta, jos se sisältää vaitiolovelvollisuuden. Yhtä tärkeään on, ettei kukaan anna avointa valtakirjaa vuokraoikeuden siirtämiseen kolmannelle osapuolelle.  Jos näin teette, saatatte joutua taloudellisiin vaikeuksiin ja vastaamaan yksin tuulivoimaloiden purkamisesta.

Jos ja kun maanomistaja joutuu vastaamaan voimaloiden purkamisista, hintalapun on arvioitu olevan 300 000 – 600 000 euroa. Lisäksi täytyy muistaa, että tuuliturbiinin lavat ovat ongelmajätettä, jota ei voi kierrättää.

Viittaukseni lähiasukkaiden terveyshaittoihin perustuu saksalaisen Mainzin yliopiston toukokuussa 2018 julkistamaan tutkimukseen, jonka mukaisesti tuulivoimalan infraääni vahingoittaa sydänlihasta.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä