Keski-Uusimaa-lehti su 15.3.2020
Nimimerkki Pappa otti 11.3. tämän lehden Tekstiviestit-palstalla kantaa ns. eläkeleikkurin poistamisesta. Olen nimimerkin kanssa asiasta tismalleen samaa mieltä.
Kun voimassa oleva työeläkelaki tuli voimaan heinäkuussa 1962, niin sen tarkoituksena oli säilyttää eläkeläisen tulotaso tulevaisuudessa samalla tasolla kuin se oli eläkkeelle jäämishetkellä eli 40 % palkasta. Vuoden 1975 alusta prosentti korotettiin 60 %:iin eläkkeellejäämishetken palkasta. Työeläkkeet nousisivat vuosittain samalla prosentilla kuin palkatkin. Onhan työeläke tavallaan ”myöhennettyä palkkaa” samaan tapaan kuin vaikkapa S-Kaupan bonus on myöhennettyä alennusta.
Tätä autuutta kesti aina vuoteen 1977 asti, jolloin Eduskunta muutti maksuperustetta siten, että työeläkkeiden korotuksista palkkojen nousun osuus oli 50 % ja hintojen osuus samoin 50 %. Puhuttiin ns. puoliväli-indeksistä.
Varsinainen heikennys tapahtui v. 1995, jolloin Paavo Lipposen hallitus säikähti ns. suurten ikäluokkien eläköitymistä ja muutti eläkkeiden maksuperusteita siten, että niiden korotukset perustuivat 20 % palkkojen tarkistuksiin ja 80 % hintojen nousuun. Menettely sai ns. taitetun indeksin nimen.
Tässä on Papan esille nostama suuri vääryys. Esimerkiksi vuosina 1995 – 2018 palkat nousivat 95,5 %, mutta työeläkkeet vain 48,8 % eli eläkkeiden jälkeen jääneisyys oli 46,7 prosenttiyksikköä.
Kuten Pappa totesi, työeläkerahastot ovat kasvaneet merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana. Kun vuonna 1996 rahastojen suuruus oli 36 miljardia, niin viime vuoden lopussa rahastoissa oli 210 miljardia euroa. Rahastojen kasvu oli siis 583,3 %! Kasvu johtui lähinnä ulkomaisista sijoitustuotoista, jotka olivat viimeisen 20 vuoden aikana keskimäärin 7,5 miljardia euroa vuodessa.
Olen esittänyt kansanedustajille, että jos esimerkiksi työeläkkeiden tarkistuksiin käytettäisiin vuosittain 2,5 miljardia euroa, niin valtion, kuntien ja seurakuntien verotulot kasvaisivat lähes miljardin. Siitä huolimatta rahastot jatkaisivat kasvuaan – kansainvälisistä sijoitustuotoista johtuen – keskimäärin viisi miljardia euroa vuodessa.
Esityksestäni johtuen valtion tulot kasvaisivat ja menot pienenisivät, koska eläkeläisten lisääntynyt ostovoima kasvattaisi myös ALV-tuloja ja vähentäisi KELAn maksamia toimentulomenoja.
Eläkeläisillä ei mene Suomessa kovinkaan hyvin. Esimerkiksi 80 vuotta täyttäneitä on tällä hetkellä noin 300 000 ja heidän eläkkeensä on bruttona keskimäärin 1 100 euroa kuukaudessa. Kun siitä vähennetään verot, asumiskustannukset ja jokapäiväinen leipä, niin moni joutuu päivittäin miettimään ostaako ruokaa vaiko lääkkeitä.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä on kaksi lakialoitetta ns. taitetun indeksin muutokseksi. Ne ovat kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sdp) lakialoite (7/2019 vp) ja kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaan (ps) lakialoite (9/2019 vp). Toivon, että tämän kirjoitukseni lukeneet eläkeläiset ottaisivat yhteyden omiin edustajiinsa Eduskunnassa ja kehottaisivat heitä tutustumaan aloitteisiin ja tekemään tarpeelliset johtopäätökset niiden suhteen.
KAUKO TUUPAINEN, eläkeläinen, talousneuvos