Keski-Uusimaa lehti, su 7.6.2020 ja Maaseudun tulevaisuus 12.6.2020
Nykyparlamentarismistä todelliseen demokratiaan
Suomalainen parlamentarismi on mielestäni ollut jo jonkin aikaa tiensä päässä. Kun nykysysteemissä hallitus vaihtuu oppositioksi, niin ”vastuu” vaihtuu räksytykseksi. Yhteiskuntarauha järkkyy jatkuvasti eri syistä. Kokonaisvaltaista vastuuta ei näytä kantavan kukaan, vaan eritasoinen politikointi ja kinastelu jatkuvat vuodesta toiseen.
Yli 40 vuotta kunnallispolitiikassa mukana olleena olen pohdiskellut, että myös valtion politiikassa tulisi siirtyä todelliseen demokratiaan. Tällöin maamme hallitukseen tulisi kaikkien – suurten puolueiden – edustus vaalituloksen mukaan.
Viime vaalien (2019) perusteella esimerkiksi 16 ministerin hallitukseen tulisi SDP:stä ja Perussuomalaisista neljä ministeriä, Kokoomuksesta kolme, Keskustasta ja Vihreistä kaksi ja Vasemmistoliitosta yksi ministeri. Hallituksen puheenjohtajan eli pääministerin paikka kuuluisi tässä esimerkissä suurimmalle ryhmälle eli SDP:lle. Muiden ministeripaikkojen jako tapahtuisi sopimuksen mukaan. Hallituksen ulkopuolelle jäisivät vain vähäisen kannatuksen saaneet pienpuolueet ja valitsijayhdistykset.
Nykyparlamentarismi on kaupunkilaisjärjen vastaista, kun 4,5 %:n osuudella kansanedustajista saa hallitukseen kaksi ministeriä, mutta 38,5 %:n osuudella (77 kansanedustajaa) jää ilman.
Totta kai esittämässäni ”Todellisessa demokratiassakin” saattaa tulla erimielisyyksiä hallituksessa olevien kesken. Useasti ns. yhden asian kannattajat, kuten Vihreät (ilmastovöyhötys), RKP (pakkoruotsi) ja Vasemmisto (Kreikan lainat anteeksi), ovat lähteneet lätkimään hallituksesta, mutta aina on sopu löytynyt ja elämä jatkunut.
Jos Suomen 310 kuntaa pärjäävät ilman nykyisenkaltaista parlamentarismiakin, niin miksei eduskuntakin. Enemmistö löytyy aina ja kun nykyistä hallitusohjelmaa vastaavat sopimukset syntyvät peruskunnissa, niin miksei eduskunnassakin.
KAUKO TUUPAINEN