Peruskuntien jäsenten verottaminen

Perussuomalainen-lehden Blogi ke 27.1.2021

Perussuomalaiset rp on julkaissut kevään 2021 kuntavaaliohjelman otsikolla ”Asiat tärkeysjärjestykseen”. Ohjelman sivulla kahdeksan kerrotaan mm. seuraavaa:

Veronkorotusten tie on käyty loppuun – asiat on asetettava tärkeysjärjestykseen. Kuntien on keskityttävä suomalaisten hyvinvoinnin ja tur­vallisuuden edistämiseen. Toissijaisista, turhista ja vahingollisista menoista on leikattava ensin.”

Olen kirjoittanut 15.11.2007 maakuntalehti Keskisuomalaisen mielipidepalstalle otsikolla ”Kunnallisvero kontra piiloverotus” mm. seuraavaa:

Jyväskylän kaupunki on muutaman vuoden ajan piiloverottanut veronmaksajiaan ylikorkeilla taksoilla ja tariffeilla, jotka vaikuttavat ensisijaisesti kaupunkilaisten asumiskustannuksiin. Julkisuudessa on puhuttu kaukolämmön, sähkön, veden, jätehuollon ja kiinteistöverojen osin kohtuuttomasta hinnoittelusta.

Menettely kohdistuu ensisijaisesti pienituloisiin, työttömiin, eläkeläisiin, opiskelijoihin ja tietenkin myös yritystoimintaan. Menettely on mielestäni virheellinen. (Täydennys 27.1.2021: Katso PS:n sääntöjen 2 §:n Tarkoitus ja toiminnan laatu).

Minusta olisi järkevämpää nostaa kunnan tuloveroprosenttia 0,25 yksikköä eli 18,75 prosenttiin. Tällöin kaupungin kassaan kilahtaisi ensi vuonna 3,1 miljoonaa euroa puhtaana käteen. Puhtaana siksi, ettei asukkaiden tarvitse maksaa – veron korotuksesta – 22 prosentin arvonlisäveroa valtiolle, kuten taksoista ja tariffeista.  

Veroprosentti ja sen tarkistaminen ei saa olla mikään tabu. Onhan totuus Jyväskylänkin osalta se, että enin osa työssä käyvistä kaupunkilaisista maksavat kunnallisveroa keskimäärin vain 14,5 prosentin mukaan (ns. efektiivinen veroprosentti), vaikka todellinen veroprosentti on 18,50.

Jokainen voi tarkistaa oman veroprosenttinsa vuoden 2006 verotuspäätöksestä seuraavasti: Maksettavaksi määrätty kunnallisveron määrä kerrotaan sadalla ja jaetaan ”ansiotulot yhteensä” luvulla. Tämän tehtyäsi huomaat, että kunnallisverosi on (useimmiten) reippaasti alle 18,5 prosenttia”

Edustan edelleenkin (yli 13 vuotta kirjoituksestani) näkemystä, että veroja tulisi maksaa verotettavan maksukyvyn mukaan. Tarkistaisin mieluummin kuntaveroa kuin taksoja tariffeja, koska ne ovat ns. tasaveroja eli köyhä maksaa yhtä paljon kuin rikaskin. Siksi tulisi valtiovallan muuttaa kunnallisverotus progressiiviseksi ja asettaa tuloveroasteikon alaraja samalle tasolle kuin valtionverotuksessakin.

Summa summarum. Tiedustelin eilen neljältä keskituloiselta kaveriltani, mikä oli heidän lopullinen kunnallisveron prosentti vuonna 2019 Jyväskylässä.  Vastaukset vaihtelivat 16,50:sta 17,00 prosenttiin. Valtuuston päättämä prosentti oli jo tuolloin 20.

Tämä tarkoittaa sitä, että me työeläkeläiset maksamme myös kunnille suhteellisesti enemmän veroa kuin työssäkäyvät. Emmehän me saa vähentää tulonhankintaan liittyviä kustannuksia verotuksessamme, koska olemme eläkkeellä.