Keski-Uusimaa lehti, pe 30.7.2021 ja Kymen Sanomat, ti 27.7.2021
SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin nosti jokin aika sitten esille kunnallisverotuksen progressiivisuuden. Samainen asia oli esillä jo vuonna 2005, jolloin silloinen valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sdp) teki vastaavan esityksen. Minä laitoin korteni kekoon vuonna 2013, jolloin tein eduskunnalle toimenpidealoitteen kunnallisverotuksen muutokseksi.
Useat kunnat nostavat vuosittain perimiään taksoja, tariffeja ja kiinteistöverojaan pitääkseen kunnallisveroprosentin tietoisesti alhaalla. Menettely ei tee oikeutta pienituloisille eläkeläisille, työttömille eikä muille vähävaraisille.
Edustan näkemystä, että jos palkka tai eläke on vaikkapa 30 000 euroa vuodessa, niin siitä tulisi maksaa saman verran veroa kunnalle, olipa verovelvollisen asunto Helsingissä, Jyväskylässä, Järvenpäässä, Kuopiossa tai Oulussa.
Valtionverotuksen alaraja on tällä hetkellä 18 600 euroa. Vastaavan kaltainen alaraja tulisi asettaa myös kunnallisverotukseen. Se voisi olla vaikkapa suuruusluokkaa 20 000 euroa ja samalla poistaa verotukseen tulevat vähennykset, siirtämällä ne valtionverotukseen.
Kunnallisverotuksen progressiivisuuden myötä siirtyisimme kohti oikeudenmukaisempaa verotusta, perusteena verovelvollisen tulot eli todellinen maksukyky. Olen tietoinen, että verotuksen efektiivisyydestä johtuen, myös kunnallisverotus on jo nyt osittainen progressiivinen, joten siirtymistä astetta ylöspäin eli täydelliseen progressiivisuuteen olisi todellakin syytä harkita.
Kunnallisverotuksen progressiivisuus tekisi oikeutta myös lähes 1,5 miljoonalle työeläkkeellä olevalle, jotka tällä hetkellä maksavat 8 – 10 prosenttiyksikköä korkeampaa veroa kuin työssä olevat henkilöt saman suuruisesta tulosta.
Eräät henkilöt ovat todenneet, että kunnallisveron progressio kohdistuisi rasitteena erityisesti pieni- ja keskituloisten verotukseen. Haluan kysyä, että miten niin? Uskon, että verohallinnosta löytyy osaavia matemaatikkoja, jotka kykenevät ”rakentamaan progression asteikot” niin, ettei verotus muutu – heidän osalta – nykyistä raskaammaksi.
Samalla korjaantuisi nykyiseen kunnallisverotukseen liittyvä epäkohta eli ei yksikään työssäkäyvä verovelvollinen maksa kunnallisveroa valtuuston päätöksen mukaisesti, vaan keskimäärin 3 – 4 prosenttiyksikköä vähemmän, johtuen tulonhankintaan kohdistuvista vähennyksistä.
KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen