PS:n ja Uusi Suomi blogit , ma 1.4.2024
Julkisuudessa on kerrottu, että Orpon hallitus aikoo huhtikuun kehysriihessään puuttua myös eläkeläisten eläkkeisiin. Puuttumistavasta ei ole vielä kerrottu.
Edustan näkemystä, ettei yksityisten eläkeyhtiöiden maksamiin työeläkkeisiin puuttuminen paranna valtion kassatilannetta senttiäkään, vaan käy päinvastoin. Miksi? Siksi, ettei eläkkeiden maksajana ole valtio, vaan eläkkeet maksetaan eläkeyhtiöiden rahastoista, jotka kasvavat jatkossakin. Toiseksi, valtio, kunnat ja seurakunnat menettäisivät eläkkeiden alentumisen myötä merkittävästi verotulojaan.
Asiaa tuntemattomille kerron hieman eläkerahastojen taustoista.
Vuonna 1995 rahastoissa oli varoja ”vain” 36,4 mrde, mutta vuoden 2023 lopussa peräti 255 mrde. Kasvu on ollut vv. 1996 -2023 eli 27 vuoden aikana keskimäärin 8,1 mrde per vuosi. Kyseisenä ajanjaksona ovat eläkevarojen sijoitustuotot olleet pakkasellakin kolme kertaa, jolloin alijäämät olivat yhteensä 26,3 mrde. Eli satunnaisista alijäämistä huolimatta rahastot jatkavat vuosikasvuaan useilla miljardeilla euroilla. Onhan jo 1 %:n korkotuotto noin 2,5 mrde vuodessa.
Kuten tunnettua nykyinen työeläkelaki tuli voimaan heinäkuussa 1962. Tällöin ajatuksena oli, että eläkkeitä tarkistetaan vuosittain samalla prosentilla kuin palkkojakin.
Tätä päätöstä on heikennetty aiempien hallitusten toimesta jo kahdesti eli vuosina 1977 ja 1996. Heikennysten seurauksena ansiotaso nousi vuodesta 1995 vuoteen 2021 noin 112 %, mutta työeläkkeet vain 54 % eli eläkkeiden jälkeenjääneisyys on ollut kyseisenä ajanjaksona 58 prosenttiyksikköä.
Keskituloisia eläkeläisiä rasittaa jo nyt 5,85 %:n solidaarisuusvero eli ns. raippavero, jota palkansaajilta ei peritä.
Rohkenenkin esittää kysymyksen pääministeri Orpon hallitukselle, että mitä hyötyä on valtion finanssipolitiikalle, jos eläkeläisten toimeentuloa heikennetään nykyisestään ja samanaikaisesti useiden julkisyhteisöjen verotulot vähenevät.
KAUKO TUUPAINEN
ex. kansanedustaja, talousneuvos