Jyväskylän kaupungin vuoden 2009 talousarvion käsittely

Kaupunginvaltuusto 1.12.2008: Perussuomalaisten valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoron kooste, esittäjänä Kauko Tuupainen):

Kaupungin ensi vuoden talousarvion suuruus on noin 836 miljoonaa euroa (Me). Siitä käyttötalouden osuus on lähes 747 Me eli 89 prosenttia. Investointeja budjetissa on 74,8 Me, joiden rahoittamiseen tarvitaan uutta lainaa ”vain” vajaa 24,5 Me eli kolmasosa (1/3).

Tulorahoituksen puolella merkittävimmät tuloerät ovat edelleenkin kunnallisveron tuotto 398,4 Me sekä valtionosuudet 121 Me.

Haluan kuitenkin korostaa, että ”kantakaupungin” taloudellinen asema on vakaa, sillä kaupungin pitkäaikaiset saamiset ovat velkoja, ja korkotulot korkomenoja suuremmat. Lisäksi kaupunginhallituksen ehdottaman talousarvion mukaan vuoden 2009 ylijäämäksi muodostunee yli 25 Me.

Lähtökohdat elvyttävään finanssipolitiikkaan ovat siis kaupungin osalta kohtuullisen hyvät.

Suomen tasavallan talouden asiantuntijat ennustavat taantuman jo alkaneen ja laman olevan tulossa. Tässä on haastetta. myös ”Uudelle Jyväskylälle” ja sen päätöksentekijöille – tänä iltana, tässä salissa.

Kaupungin työttömyysluvut ovat edelleenkin korkeat ja saamme lähes viikkottain lukea uusista lomautuksista ja työpaikkojen menetyksistä. Olisi tehtävä jotain ja ”se jotain” on paikallinen elvytys, jonka ”avaimet” ovat osin tämän valtuuston käsissä.

Ryhmämme mielestä, nyt ei ole oikea hetki vähentää työllisyyspalveluiden määrärahaa 1,3 Me:lla, kuten kaupunginhallitus (kh) ehdottaa, vaan päinvastoin määrärahaa on korotettava 1,5 Me:lla kh:n esityksestä. Se, että työllisyyspalveluihin lisättiin kh:ssa 315.000 euroa ”kolmannen sektorin työllistettyjen tukemiseen ja nuorten kesätyöllisyyden edistämiseen” on oikean suuntainen ratkaisu, muttei riittävä. Työllisyystilanne ei ensi vuonna parane, eikä työttömien määrä vähene, vaikka kh niin uskotteleekin. Teemme työllisyyspalveluiden määrärahan korottamisesta esityksen asianomaisessa kohdassa.

Huononevasta työllisyystilanteesta johtuen on Palokan ja Vaajakosken lukioiden peruskorjausmäärärahat otettava osin jo ensi vuoden talousarvioon ja loput seuraavan vuoden taloussuunnitelmaan. Ryhmämme tekee tästäkin esityksen myöhemmin tänä iltana. Haluan tässä yhteydessä muistuttaa, että yksi työmies työllistää pari-kolme muuta työntekijää, joten elvytys on paikallaan. Toisaalta rakentaminen on ensi vuonna edullista, johtuen mm. kovanrahan asuntotuotannon hiipumisesta.

Kodinhoitotuen kuntalisää maksetaan Suomessa joka kolmannessa kunnassa. Sitä maksetaan alle 3-vuotiaille lapsille 67 – 252 euroa/kk. Hämeenlinnassa tuen määrä on 151 euroa/kk, Oulussa 143 ja Joensuussa 180 euroa/kk. Valtuustoryhmämme mielestä tuen on oltava Jyväskylässä 120 euroa/kk alle kolme vuotiaista – kahden vuoden asemasta – ensi vuoden alusta alkaen.

Valtuustoryhmämme on huolissaan myös lisääntyvästä huumeiden käytöstä ja sen aiheuttamista ongelmista. Tästä syystä ei ollut oikein, että Kyllöstä vähennettiin kaksi hoitopaikkaa tämän vuoden alusta eli hoitopaikkoja on vain kuusi (6).

Tiedossamme on, että moni nuori haluaisi päästä eroon huumeiden käytöstä, mutta se ei onnistu, koska jonossa on keskimäärin 16 huumepotilasta ja jonotus kestää 3:sta 6:teen kuukauteen. ”Uusi Jyväskylä” hankkii alan palveluja ensi vuonna 2,2 Me:lla, Jyväskylän Seudun Päihdehuoltosäätiöltä, mutta se ei riitä. Jotta lain mukainen katkaisuhoito voitaisiin toteuttaa, tarvitaan lisäresurssina kahden sairaanhoitajan työpanos eli lisämäärärahaa 100.000 euroa. Teemme tästäkin esityksen asianomaisessa kohdassa.

JVA Oy:n omistukseen siirtyy vuoden vaihteessa lähes 2.100 asuntoa, jolloin yhtiön omistuksessa on kaikkiaan 7.522 asuntoa, liikevaihdon kasvaessa 41 miljoonaan euroon. Tässä yhteydessä tulisi kaupungin huolehtia myös asukasdemokratiasta siten, että vuokralaisten osuutta yhtiön päätöksenteossa eli hallituksessa lisätään. Optimi olisi, että 9-jäsenisessä hallituksessa olisi neljä (4) asukkaiden edustajaa.

Valtuustoryhmämme on erittäin kriittinen kaupungin maksamaan ”kunnalliseen puoluetukeen” ja tulemme ehdottamaan sen tiputtamista vuoden 2007 tasolle eli sataan (100) euroon valtuutettua kohden. Säästö 30.000 euroa voidaan osoittaa vaikkapa kaupungissa toimivien eläkeläisjärjestöjen avustamiseen.

Valkeanmäen alueen kaavoitusta on syytä jatkaa jo ensi vuonna ja realisoida siihen sidottua pääomaa.

Hanhiperä mukaan lujien Valkeamäen alueelle mahtuu reilut 8.000 asukasta, joista noin 1.500:lle voidaan luovuttaa omakotitontti. Kaavaluonnos oli nähtävillä viime vuoden kesä-heinäkuussa, jonka jälkeen kaavoitus lyötiin jäihin odottelemaan ”Uuden Jyväskylän” syntyä.

Tonttien luovutusta Valkeamäestä on syytä kiirehtiä siksikin, että kaupunki omistaa asuintontteja eri puolilla kaupunkia 34 miljoonan euron edestä. Kaupungin maaomaisuuden tasearvo on taseessa 64 Me, nykyarvon ollessa yli 310 Me. Eli siitä vaan kaavoittamaan ja realisoimaan maaomaisuutta ja laittamaan kaupungin kassavaranto kuntoon.

Vanhus- ja vammaispalvelut tarvitsevat myös määrärahojen lisäystä, koska talousarviossa ei ole huomioitu vanhusten määrän lisäystä eikä ennakoivaa hoidon tarvetta, koskien mm. kuntoutusta sekä koti- ja kuljetuspalveluja