Kuntauudistus tuo apua isojen kuntien ongelmiin!

(Keskisuomalainen puheenvuoro 5.7.2006)

Kunnanjohtaja Ahti Puumalainen (Juuka) otti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 2.7.2006 kantaa kuntauudistukseen väittämällä, ettei kuntauudistus tuo apua kuntien perusongelmiin. Hän perusteli kantaansa pitkäaikaisella (yli 30 vuotta) kunnanjohtajakokemuksellaan.

Minä olen toiminut peruskunnan, seurakunnan ja kuntayhtymän hallinnollistaloudellisissa tehtävissä yli 40 vuotta ja siinä ”sivussa” kunnallisissa luottamustehtävissä yli 35 vuotta edustaen toisenlaista näkemystä kuntauudistuksesta.

Suomessa on – tarkasti ottaen – 431 kuntaa, joista 42 % eli 188 kappaletta on alle 4.000 asukkaan kuntia ja näistäkin 83 kunnassa on asukkaita alle 2.000! Itse asun v. 1965 Jyväskylän kaupunkiin liitetyssä Kuokkalan kaupunginosassa, jossa asukkaita on tällä hetkellä yli 16.000. Jos olisimme itsenäinen kunta, olisimme neljänneksi suurin kaupunki Keski-Suomessa Jyväskylän, Jyväskylän mlk:n ja Laukaan jälkeen.

Emme ole itsenäinen kunta, joten meillä ei ole omaa kaupunginvaltuustoa ja -hallitusta. Ei puolta tusinaa lautakuntia, ei kaupunginjohtajaa, -sihteeriä, -kamreeria, ei erilaisia johtavia viranhaltijoita kuten: sosiaalitoimenjohtaja, tekninen johtaja, sivistystoimenjohtaja, kirjastotoimenjohtaja, koulutoimenjohtaja jne. Kaupungin 59 valtuutetusta asuu Kuokkalassa 12, jotka toki ovat mukana erilaisissa merkittävissä luottamustehtävissä hoitamassa paitsi kulmakunnan myös koko kaupungin asioita.

Yritän edellä kertomallani viestittää, että kyllä se hallintokin maksaa. Hallinnon kuluissa on huomioitava paitsi valtuutettujen, hallituksen- ja lautakuntien jäsenten matka-, palkkio- ja ansionmenetyskulut, myös päätöksenteon valmisteluun ja esittelyyn liittyvien virkamiesten palkat, huoneistokulut jne.

Rohkenen väittää, että mainitsemani kulut minimoituvat yhdistettävissä kunnissa, vaikka henkilöstöä vähennettäisiinkin vain ns. luonnollisen poistuman kautta. Kasvukeskusten (kuten Jyväskylä) ongelmana on, että vaikka kaupunki omilla toimillaan luo työpaikkoja (raakamaan hankinta, kaavoitus, kunnallistekniikan rakentaminen) yritystoiminnalle, niin niiden työntekijät saavat – perustuslain turvin – valita asuinpaikkansa, jolloin veroeurot valuvat ympäristökuntiin.

Urbaanien kuntien ”ongelma” on myös se, että verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasausjärjestelmän kautta ne joutuvat maksamaan verotulojen tasausta köyhille pienille kunnille. Veroprosentilla mitattuna Jyväskylä osallistui viime vuonna tukitoimiin yhdellä yksiköllä ja tänä vuonnakin 0,5 veroprosentin osuudella eli kahden vuoden aikana yli 16 miljoonalla eurolla.

Julkisten palvelujen uudelleenarvioinnin suhteen olen Puumalaisen kanssa samaa mieltä. Joskin aktiivisessa taksa- ja tariffipolitiikassa piilee kuntalaisten piiloverottamisen vaara. Siksi olen osaltani valmis tarkistamaan ensisijaisesti veroprosenttia, vaikka työstä palkkaa saavien henkilöiden efektiivinen korko on Jyväskylässä neljä prosenttiyksikköä pienempi kuin meidän eläkeläisten.

KAUKO TUUPAINEN
kaupunginvaltuutettu, tilintarkastaja,
Jyväskylä