TKeski-Uusimaa lehti la 4.5.2019 ja Keskisuomalainen su 5.5.2019
Olen eri yhteyksissä todennut, että 1,4 miljoonaa työeläkeläistä odottelee ns. taitetun indeksin muutosta eli eläkkeiden tarkistusta. Ihmettelen eduskunnan saamattomuutta asioiden hoidossa. Pari vuotta sitten ei yksikään kansanedustaja ”lotkauttanut korvaansa” asian etenemisen puolesta käsitellessään yli 80 000 kansalaisen allekirjoittamaa aloitetta.
Ovatko päättäjät tietoisia, että työeläkkeiden tarkistuksella kasvavat paitsi valtion myös kuntien ja seurakuntien verotulot? Miten niin? Minäpä kerron: Työeläkeyhtiöiden taseissa oli viime vuoden vaihteessa työssä olevien, eläkeläisten ja työnantajien maksamia sekä rahastojen sijoitustuottojen varoja 193,4 miljardia euroa.
Vuosina 1995 – 2017 on rahastojen kasvu ollut keskimäärin 7,5 miljardia euroa vuodessa. Oletettavaa on, että kun lähivuosina korkotaso nousee, niin on turhaa spekulointia, että sijoitustuotot vähenisivät ja sen myötä rahastot tyhjenisivät.
Ehdotankin, että työeläkkeiden korotuksiin käytetään tulevina vuosina kolme miljardia euroa, josta verottajalle palautuu vuosittain noin miljardi käytettäväksi Kelan eläkkeiden tarkistuksiin tai muihin valtion tärkeisiin menoihin. Esitystäni voidaan kokeilla vaikkapa neljän vuoden ajan, jolloin asian vastustajat saavat dokumentoitua tietoa laskelmieni vahvistukseksi.
Ehdotukseni perustuu laskelmaan, jossa sijoitustuottojen korko olisi tulevaisuudessa ”vain” 3 % ja alkupääoma 193,4 miljardia euroa sekä vuosittainen sijoitustuottojen käyttö eläkkeiden maksuihin 3 miljardia euroa. Korostan, ettei veromaksajien budjettivaroja käytetä eläkkeiden korotuksiin senttiäkään, koska eläkkeiden tarkistus rahoitetaan rahastojen sijoitustuotoista.
Exel-taulukon avulla totean, että rahastojen taseiden arvo on – nostoista huolimatta – vuonna 2060 noin 425 miljardia ja vuonna 2100 noin 1 154 miljardia euroa ja rapiat päälle.
Mielestäni työeläkeyhtiöiden julkisuuteen tuomat arviot työeläkerahastojen taseiden arvon vähenemisistä eivät perustu faktoihin, vaan johtajien spekulaatioihin. Kukapa ”sitä omaa oksaansa sahaisi” – on käsitykseni mukaan heidän ajatuksenjuoksu – esittämälleni asialle.
KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen, talousneuvos
Jyväskylä