Suur-Jyväskylän lehden ”Kommentti” palstalla la 31.5.2008:
Jyväskylän ja mlk:n valtapuolueiden kellokkaiden muodostama työvaliokunta on esittänyt samojen tahojen järjestelytoimikunnalle kolmen lukion: Palokan, Vaajakosken ja Voionmaan lakkauttamista. Kun en kaupunkilaisena tunne maalaiskunnan lukioiden taustoja, tyydyn ottamaan kantaa vain Voionmaan lukion lopettamiseen.
Voionmaan lukio (aiemmin Jyväskylän Tyttölyseo ja Tyttökoulu) on perustettu 144 vuotta sitten. Tuolloin se oli maamme ensimmäinen suomenkielinen tyttökoulu ja omaa siten myös kulttuurihistoriallista arvoa. Voionmaan koulu valmistui nykyiselle paikalleen 50 vuotta sitten eli v. 1958 arkkitehti Kosti Torppe´n piirtämänä. Tontin lahjoitti valtiolle kaupunki valtuuston päätöksellä 6.6.1955 ja sai sen takaisin peruskoulu-uudistuksen myötä 2.8.1973.
Jyväskylän ruutukaavassa ja sen välittömässä läheisyydessä on kymmeniä 1950-1960 luvuilla rakennettuja asuintaloja, jotka Voionmaan koulun tapaan oli tarkoitettu kestämään ”isältä pojalle”.
Näissä taloissa asuu edelleenkin tyytyväisiä kaupunkilaisia, jotka ovat peruskorjauttaneet (vesi-, viemäri- sähkö yms. työt) kiinteistönsä. Olisikin ”järjen köyhyyttä” purkaa talot ja rakentaa tilalle uudet asuintalot.
Samankaltaisesta asiasta on kyse Voionmaan lukion lopettamisessa, rakennusten purkamisessa ja uusien kerska-asuntojen rakentamisessa tontille. 50-vuotiaan Voionmaan koulun runko, seinät ja katto ovat hyvässä kunnossa ja homeongelmia ei ole esiintynyt, joten koulutoimintaa voidaan jatkaa. Peruskorjauksia on tehty ja tehtäneen omassa aikataulussaan.
Työvaliokunta on oikaissut jopa hyvässä hallinnointitavassa, kun se ei ole kuunnellut lainkaan lukion asiantuntijoita eli opettajia ja muuta henkilökuntaa. Sama koskee myös maalaiskunnan lukioita. Vaikuttaakin siltä, että konsulttiselvitys on laadittu siten, että lopputulema on jo tilattaessa ollut maksajan (kaupungin) tiedossa.
Haluankin tässä yhteydessä esittää muutamia kysymyksiä: Löytyvätkö uudesta supersuuresta Viitaniemen lukiosta riittävät tilat mm. ylioppilaskirjoitusten järjestämiseen? Onko huomioitu lisääntyvän autoilun haitat ja paikoitustilojen puute, jos alueelle sijoitetaan kolmen uuden lukion henkilöstö ja heidän ajoneuvot. Lisääkö lukioiden siirtäminen opetuslautakunnan alaisuudesta koulutuskuntayhtymän siipien alle valtuutettujen päätösvaltaa ja kunnallista demokratiaa?
Ovatko päättäjät tiedostaneet, miltä vaikuttaa opiskelu ja työskentely ylisuuressa opinahjossa? Asiaan ovat ottaneet kantaa – lukioiden opettajien ja opiskelijoiden lisäksi – alan asiantuntijat koululääkäreitä, sosiologeja ja psykologeja myöten. Heidän viestinsä on yksiselitteinen: opiskelijoiden ja henkilöstön jaksamisesta ja viihtyvyydestä ei huolehdita riittävästi. Eivätkö surullisen ”tapaus Jokelan” syyt ole enää päättäjien muistissa? Kyselee
KAUKO TUUPAINEN
kaupunginvaltuutettu, PerusÄssä