Keskisuomalaisen mielipidepalsta pe 27.3.2009
Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson sirottelee edelleenkin tuhkaa päällensä kertoessaan, että ”kaupunki velkaantuu – tänä vuonna – joka sekunti 2,37 euroa”. Kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.3.2009 tarkistettiin tämän vuoden talousarviota, jolloin pitkäaikaisia lainoja lisättiin 74,794 miljoonaa euroa (Me).
Markku jätti kuitenkin kertomatta, että tänä vuonna lyhennetään kaupungin pitkäaikaisia lainoja 24,200 Me eli 0,77 euroa/sekunti. Kaupungin nettolainanotto on siis ”vain” 50,596 Me. Sanon ”vain”, koska samanaikaisesti taseen toisella puolella kaupungin lainasaamiset lisääntyvät 61,895 Me eli 11,300 miljoonaa enemmän velanottoon verrattuna.
Vaikka pääosa lainasaamisista onkin Jyväskylän Energia Oy:n liikkeelle laskemia ja kaupungin merkitsemiä ns. debentuurilainoja, ovat ne merkitsijän (Jkl) toimesta tarvittaessa realisoitavissa. En kuitenkaan sitä suosittele, koska siinä tapauksessa kaupungin saamat 17,2 Me:n vuosittaiset korot JE Oy:ltä jäävät kertymättä kaupungin kassaan. Hyötyjänä olisi – kaupungin asemasta – uusi velkoja eli joku rahalaitos, mutta korot maksaisivat edelleenkin energiayhtiön asiakkaat.
Vuodelta 2008 laadittavasta konsernitaseesta selviävät kaupungin lisäksi myös tytäryhtiöiden lainat, jotka lienevät arvioni mukaan 630 miljoonan euron luokkaa. Summa on suuri, mutta täytyy tiedostaa, että siitä on yli puolet kolmen suuren yhtiön (JE Oy, JVA Oy ja Jykes Oy) lainoja, jotka kaikki huolehtivat rahoituskuluistaan omalla tulorahoituksellaan.
Tähdellistä on muistaa, että kaupunki investoi tänä vuonna 81,560 Me:lla. Investointeihin tarvitaan uutta lainarahaa kertomani 50,596 Me eli 38 % uudisrakentamisesta ja peruskorjauksista katetaan lähinnä kaupunkilaisten maksamilla veroilla.
Velka ei ole syömävelkaa, sillä se on käytetty kaupungin kantavarallisuuden lisäämiseen. Olemme 172 vuoden aikana kasvattaneet kaupungin tasetta rakentamalla kunnallistekniikkaa (kadut, tiet, puistot, kaukolämpö-, sähkö-, vesi- ja viemärijohdot), pari-kolme lämpövoimalaitosta ja julkiset rakennukset (terveyskeskus ja – asemat, koulut, päiväkodit, vanhustentalot jne), ostamalla raakamaata, jonka käypä hinta on moninkertainen tasearvoon verrattuna. .
Minusta tuntuukin, että ”kaupungin köyhyyttä” käytetään keppihevosena, kun halutaan karsia sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä liikuntatoimen menoja. Toki turhiin, pieniinkin menoihin on otettava tiukka linja. Lopuksi totean, että veroprosentin tarkistaminen on parempi vaihtoehto kuin kunnallisten taksojen ja tariffien jatkuva ylöspäin hilaaminen.
KAUKO TUUPAINEN
kaupunginvaltuutettu (PS)